Kuvaile lasta, josta et pidä. ov

Vierailija:

Mitkä piirteet/käyttäytymismallit saavat sinut ärsyyntymään?

Miten näytät inhosi tai miten peität sen?

Meillä saa touhuta aika vapaasti, mutta on tiettyjä asioita joita ei tehdä. Minua ärsyttää yli kaiken lapset, jotka ei usko, ettei meillä saa esim. kantaa hiekkalaatikon hiekkaa nurmikolle, vaikka heillä saa. Talossa talon tavalla. Toinen on tahallinen ilkeys. Lapset jotka on tahallaan toisilleen ilkeitä, saavat minut näkemään punaista. Sitä en oikein osaa edes peittää. En oikein edes yritä.

Ärsyttävä pentu!



t. päiväkodin hoitaja

vaan roikkuu mieluummin aikusten kyljessä " keskustelemassa" .



Toimin kuten epämieluisien aikuistenkin kanssa eli häivyn paikalta mahd. pian.

Toki väkivaltainen täystuhokin on rasittava, mutta ei voita tuota em. tyyppiä.

totta kai haluaisin, että keskimmäinen lapseni olisi innokas ja leikkiväinen ja rakastaisi toisten lasten seuraa. kuitenkin hän on ujo ja pelokas :( ikävää, jos se saa jotkut ihmiset inhoamaan häntä. toivottavasti ette kuitenkaan näytä vihaanne viattomalle lapselle. se ei saa häntä ainakaan yhtään sen reippaammaksi tai vähemmän ujoksi.

Minulle on ihan sama, jos roikkuu omissa vain vanhemmissaan.

Vierailija:

totta kai haluaisin, että keskimmäinen lapseni olisi innokas ja leikkiväinen ja rakastaisi toisten lasten seuraa. kuitenkin hän on ujo ja pelokas :( ikävää, jos se saa jotkut ihmiset inhoamaan häntä. toivottavasti ette kuitenkaan näytä vihaanne viattomalle lapselle. se ei saa häntä ainakaan yhtään sen reippaammaksi tai vähemmän ujoksi.

Lapsi, jonka aikuiset ovat pilanneet. Niin monella aikuisella on tarvetta päteä lapsen kautta: Meidän lapsi oppi lukemaan 4-vuotiaana, kun se on niin viisas. Meidän lapsi oppi kuivauksi, kun se täytti 1-vuotta... Lapsen lapsenomaisuus kuihtuu, jos se ei saa olla toisten lasten kanssa ja leikkiä, jos kaikella tekemisellä täytyy olla tarkoitus ja tavoitteet.

Oma lapseni saa olla lapsi ja oppia asioita, kun hän itse niin haluaa. En silti ole " hihhuliäiti" vaan ajatustapani on hyvin hyvin lapsilähtöinen. Tietysti tarjoan virikkeitä, mutta en sen takia, että saisin itse sulkia hattuuni.

ja muuten monet ainoat lapset ovat tuollaisia aikuisten kanssa " keskustelijoita" . ei pikkuvanhuudellekaan mitään voi :(

johon vanhemmilla ei tunnu olevan mitään otetta. Heillä ei ole aikaa vaan ura menee lasten edelle. Tämä 5v. kiusaa alati muita, parkuu äänekkäästi jos hänestä sanotaan jotain epämiellyttävää, repii lelut jopa pienempien kädestä, on AINA äänessä ja puhuu lujaa... Raivostuttava tapaus!

eli ei selkeitä rajoja, siitä seuraa jatkuva " testaaminen" missä ne rajat tänään ovat? Ja muutenkin sitä nenäkkyyttä, näsäviisautta ei oikein jaksa!! Myös älytön selittäminen suututtaa.. huoh.

Harmittaa kun hänen pikkusisaruksensa joutuvat kärsimään tämän märisijän kans jonka täytyy saada kaikki. Ja sitte vanhemmat antaa periksi vain sen takia ettei tyttö järjestä kohtausta. Hohhoijaa.



Toinen on 2- poika joka kaikella voimalla puristaa vauvan poskea jos silmä välttää hetkeksikään. Ja vanhemmat vaan hyysää.. Siinä on tilanne jolloin tekisi mieli läpsäistä omien voimien takaa toista poskelle. En kyllä tekisi mutta äidinsuojeluvaisto on niin voimakas että se tunne on ihan älyttömän voimakas.

kylässäkin riisuu itsensä alasti. Sanoo asiat suoraan, esim. tuomastani lahjasta: Emmä tällasta haluu! Kauhea pikkuprinsessa. Pompottaa äitiään iltaisin sängystä, vaatii kaikenlaista.

tulee meille, vaatii ruokaa, juoksee ruuan kanssa ympäri huushollia ja lähmii voita huonekaluihin, kun oma tyttö taas syö vain ja ainoastaan ruokapöydässä, ei yhtään missään muualla. Tämä tyttö työntää oman tyttöni pois, kaataa lattialle ja huutaa mee pois ja omii oman tyttöni lelut, ei anna hänen koskea omiin leluihinsa. Menee meillä AINA paskalle ja huutaa pyyhkimään! Menis kotiinsa paskomaan ja syömään! Tää tyttö haisee tupakalle, se on ällöttävää. Sen vanhemmat patistaa sen meille useita kertoja päivässä, ja aina se pyytää leipää, mehua, karkkia, keksiä, pullaa.... Sanon sille ettei meillä juoda mehua vaan piimää ja vettä, se sanoo että määpäs juon kotona limsaa! Keksiä, karkkia, pullaakaan ei meillä tarjota niin ihmettelee ja pyytää jotain muuta.

ja huonosti kasvatetut, vailla käytöstapoja.

Pilalle hemmoittelu on vanhempien vika, ei lasten. Tyhmiähän lapset olisiavt, jos ne kieltäytyisivät aikuisten tarjoamista palveluista.

Kaveriperheessä 2 tyttöä, jotka saavat kävellä banaani kädessä kotonaan, mutta meillä pysytän pöydässä, vaikka äiti kuinka irvistelis!!!

pikkuvanhat, vanhempien seuraan pyrkivät lapset, kun lasten toisaalta pitäisi seurata aikuisten esimerkkiä ja oppia taitoja näiden perässä, osata käyttäytyä ja toimia fiksusti ja mielellään olla toistamatta samoja virheitä useampaan kertaan? Esim. tuosta fyysistä koskemattomuutta käsitelleestä ketjusta tulee sellainen olo. Eikö tässä ole pientä ristiriitaa? Lapsen pitäisi olla _lapsi_, mutta sellaisella aikuisten mielestä _söpöllä_ tavalla, ei toteuttamalla mitään ' häiriökäyttäytymistä' ?



huh mitä vaatimuksia.



terv. itse aikoinaan pikkuvanha lapsi

1. jotka eivät osaa leikkiä itseksensä omassa huoneessa, vaan raahaavat kaikki lelut olohuoneeseen ja aikuisten pitäisi aina leikkiä heidän kanssaan. Tällaisilta lapsilta puuttuu mielikuvitus täysin. Samaan kastiin liitän myös ne aikuisten seurassa/helmoissa roikkuvat lapset, joita ei saa millään omiin touhuihin.



2. Inhoan jos lapsella ei ole mitään rajoja ja lapsi käyttäytyy huonosti. Esimerkkinä ystäväni 2v joka lyö muita (harvoin siitä torutaan), repii hiuksista ja hyppii päälle todella ilkikurisesti nauraen. Äiti ei halua kurittaa fyysisesti, mutta kurittaisi nyt edes jollakin tavalla!!!

meidän 3,5 v. on vilkas poika (toiset lapset jää usein jalkoihin) ja tottelematonkin hän on, vaikka kuria kyllä yritetään pitää niin hoidossa kuin kotonakin. Säälittää ajatella, mitä tulevaisuus tuo tulessaan, kun jo nyt valtaosa aikuisista ajattelee, että hän on häirikkö...



Miät tulee lapseen, joka haisee tupakalle... tuskin se lapsi on polttanut, miten se voi tehdä lapsesta inhottavan??

Tottahan toki monelle lapselle tulee sellainen vaihe, mutta tarkoitan sellaisia jotka todellakin ovat perusluonteeltaan oikein näsäviisaita (ja vanhemmat eivät puutu asiaan tai huomauta, vaan pitävät normaalina). Sillä yleensä taas ne, joilla se on vain ohi menevä vaihe, niin vanhemmat kyllä koko ajan huomauttavat asiasta/käytöksestä (tällainen ei siis tietenkään ärsytä).



Sitten tämä loppuun kulunut lause: nykyajan lapset!

Eli ne, joille on kotona opetettu ettei maailmassa ole mitään auktoriteettia, vaan voidaan käyttäytyä ihan miten sattuu missä vain, eikä ketään tai mitään kunnioiteta.

Hyvänä esimerkkinä; olimme 3-vuotiaan kanssa tänään luitelemassa ja kentällä oli joukko ekaluokkalaisia poikia, jotka laukoivat kiekkojaan todella lujaa joka suuntiin (muihin lapsiin päin, ja jopa aikusiin), eli ei missään nimessä millään " omalla aluellaan" jota olisi ollut helppo välttää. Kun huomautin asiasta tiukasti mutta asiallisesti (minulta löytyy työni puolesta auktoriteettia kyllä), niin pojat vain naureskelivat ja haistattelivat todella tökerösti, ja ajtkoi touhujaan. Sitten muutama isä (joita itse olisin kyllä lapsena pelännyt) jo huusi pojille todella uhkaavasti jne. niin tästäkin huolimatta touhu vain jatkui ja haistattelu.

Joten mitäs siinä vaiheessa teet? Niskavilloista et saa kiinni ottaa, vanhemmille puhuminen ei auttaisi, ja poliisi tuskin tulisi paikalle " täällä on kolme 7-vuotiasta poikaa jotka käyttäytyy huonosto..." ja vaikka tulisivat paikalle, niin mitä poliisivt voisivat tehdä sillä pojat lopettaisi tuolloin huonon käytöksen ja lähtisi menemään. Ja vaikka saisivat puhuttelun, niin olisivat viimeistään seuraavana päivänö samoissa puuhissa taas.

Ei silloin, kun minä olin pieni, kukaan lapsi noin uskaltanut käyttäytyä aikuiselle, vaan jo pelkkää puhuttelua pelättiin.

Näen punaista, koska olen törmännyt useampaankin äitiin, jotka eivät muka älyä, kuinka lapsi terrorisoi toisia, eivät kiellä eivätkä puutu. Omat lapseni eivät ole hiljaisia hissukoita, mutta väkivaltaan puutun heti.

Isommissa lapsissa ärsyttää seläntakana kiusaaminen ja päin naamaa aikuisten mielistely, usein koulukiusaajia, jotka eivät jää kiinni. Älyä on, mutta tuhlaavat sen vastenmieliseen kiusaamiseen ja juonitteluihin.