2,5v. pois äidin vierestä nukkumasta.. MITEN????
eli 2,5v. on suurimman osan elämästään nukkunut äidin vieressä, tai sitten yksin, äidin sängyssä..
nyt on mitta täynnä, minäkin haluan nukkua!
lisäksi jolu kumma takerumisvaihe päällä--pitää koko ajan olla ihan kiinni äidissä. kiinni kädestä, jalasta, ihan mistä vaan.
viime yönä aloitin, että ei tule/mene äidin sänkyyn ollenkaan-->hirmuinen huuto ja parku, oikein tärisi pelosta välillä:(
KAUANKO tuohon omaan sänkyyn tottumiseen menee?
päiviä?viikkoja?
isää ei ole, joten minun on itse kestettävä ja kupattava yöt kantamassa lapsi omaan sänkyyn, ja aamulla töihin..
ja lisäksi hermostun ja huudan:(
ja sänkymme on samassa huoneessa, 2metrin päässä toisistaan..
nyt yrittää nukkua päiväunia omassa sängyssään, mutta pitää kiinni epätoivoisesti minun jalasta???
äsken pelkäsi, että " karhu tulee meille" .. siis nyt loppui topin ja tessun karsominen..
2,5vuotta on yöt mennyt perseelleen, kun en ole saanut kunnolla nukkua. pinna katkeaa justiinsa.
apua?
Kommentit (30)
Ei tullut mieleen vauvasta asti laittaa lapsi omaan sänkyyn?? Mitäs nyt vikiset.
lapsi tunkee ihan kiinni minuun, en voi kääntyillä, herään joka ikiseen lapsen liikkeeseen, kun vaikka käsi mäjähtää naamalleni, lapsi potkii peittoa koko ajan pois...
AAARGH!
joskus olen yrittänyt saada sitä omaan sänkyyn, nukahti minun sänkyyn, siirsin sitten omaansa, ja yöllä lapsi rymyää viereen.
ai mikäkö ahdistaa?
joudun olemaan niiiiin reunassa omassa sängyssä kuin voin, kun pitää estää lapsen putoaminen, ja vaikka olisi miten iso sänky tahansa, tila ei riitä kun se änkee kylkeen kiinni.
selkäsärky jumalaton, kun pitää nukkua mitä ihmeellisimmissä asennoissa, jotta lapsi mahtuu...
-ap, vihainen ap
olisitte aluksi edelleen lähekkäin
ja siitä hivuttaisit sitten kauemmaksi kunhan tottuu nukkumaan omassa sängyssä.
mutta on aina ollut jotenkin eriskummallisen paljon minussa kiinni, eikä ole onnistunut.
olen siis luovuttanut, koska on pakko käydä töissä, eikä jaksa koko yötä kantaa sitä omaan sänkyyn ja huudattaa, olla valveilla koko yötä.
ja lapsen on pakko nukkua, jotta jaksaa tarhaan herätä klo 6...
nyt yritän.
olisi vain kiva ollut kuulla kokemuksia, kuinka muilla " ongelmatapauksilla" on onnistunut, mutta kiitos kuitenkin " mitäs läksit" -linjasta.
-ap
antanut nukkua vieressä älä ainakaan ehti rupea pientä ypöyksin laittamaan. Useimmat lapset kaipaavat omaa sänkyä siinä 4-5 vanhoina.
Laita lapsen sänky sänkysi viereen niin saat itse tilaa ja lapsi läheisyyttä.
Jälkiviisaus ei tietänkään auta, mutta silti... Mä olisin alkanut kaivata yöunia jo varmaan aiemmassa vaiheessa.
Nyt vaan raaka peli sitten, anna huutaa vaan. Ei kai se ole lapsenkaan etu, että äiti ei saa nukuttua.
Mulla on kans 2,5-vuotias, joka on kyllä aina nukkunu omassa sängyssä. Silläkin on nyt sellanen vaihe, että pyytää äitin viereen nukkumaan, varsinkin jos sattuu yöllä heräämään. En ota, osittain jo ihan käytännön syistä (nukun parvisängyssä). Että kai tollanen ikäänkin voi liittyä.
Mutta ihan itse päätät, annatko lapsen olla samassa sängyssä uniasi häiritsemässä kunnes itse haluaa pois, vai pidätkö oman pääsi. Siihen ei kannata lähteä, että soudat ja huopaat, välillä otat viereen ja välillä taas yrität saada omaan sänkyyn. Tsemppiä vaan.
Onko sukulaisia tai muita, jotka voisivat tulla avuksi? Siis jos vaikka mummu tai joku muu pitää sen siellä omassa sängyssä ja itse nukut muuallta? Lapsi ei ole tainnut olla paljoa sinusta erossa?
8
liikaa pojalle japyytää, että äiti siirrä sänky ihan viereen :)
Joksus yöllä jos herää niin sattaa pyytää, että äiti ota kädestä kiinni.... Siihen nukahtaa minuutissa uudelleen.
Uskon, että lapsi todella tarvitsee tuota läheisyyttä noin paljon jos kerran sitä vaatii niin paljon. En usko, että hän turhaan kiukuttelee.
Mutta noin isolle auttaa vasmasti puhuminen. Ota syliin ja SELITÄ juurta jaksian miksi olisi mukava,e ttä hän nukkuisi omassa sängyssä, mutta että äiti on ihan vieressä ja voi kädellä pitää silti kiinni.
Selitä vaikak että uninalletkin haluasi että lapsella ja nalleilla olis oma sänky. Tee siitä sängystä turvallinen pesä lapselle.
Meidän lapset nukkuu suurimman osan vuotta lampaantaljan päällä. Meillä on melko kylmä talo eli ei sovellu ihan kerrostalon uumuuteen välttämättä.
Monelta olen kuullut, että ihan pienetkin on alkaneet nukkumaan paljon paremmin kun on hankittu talja sänkyyn. Meillä on kyllä nukkunu hyvi eli ei olla sen takia hankittu sitä taljaa vaan nimenomaan sentakia ettei sänky tunnu kylmältä missään vaiheessa yötä :)
Mutta tämä vaatii sinulta itseltä ylirauhallisuutta. Väkisin et savuta mitään. Ainoastaan puhumalla ja tekemällä kaiken mahdollisimman turvallisen tuntuisesti lapsen kannlata saavutat varmaan parhaan tuloksen.
Ensin lapsen sänky sinun sänkysi viereen; 2-6 kuukauden kuluttua siirrät lapsen sängyn lapsen huoneeseen. Sitten illtaisin jätät huoneen oven auki ja sanot, että äiti puuhailee jotain viereisessä huoneessa.
Voit laittaa patjan lattialle oman sänkysi viereen ja sanot lapselle, että jos näkee pahoja unia tms. voi tulla patjalle nukkumaan yöllä.
Muista maltti, älä hermostu lapselle, hän takertuu entistä enemmän.
vaan se on tehtävä päiväälä. Selität, että nyt hän menee omaan sänkyyn nukkumaan koko yökis ja että jos hän herää yöllä niin ei tule silloinkaan teidän sänkyyn.
Sitten kun lapsi tämän jälkeen herää yöllä ja haluaa teidän sänkyyn niin ette anna tulla vaan kannatte vaikka niin että rauhottuu esim. puolisen tuntia....
Seuraavan yönä tuo rauhoitteluaika on jo pienempi tai sitä ei ole ollenkaan.
Näinhän meilläkin jouduttiin tekemään, mutta oli jo unohtanut sen. Johtuen siitä,e ttä poika itse ei nuku kunnolla meidän sängyssä vaikka näennäisesti nukkuukin.
ollaan oltu erossa 5pv, kun olin itse keuhkokuumeessa, ja voimat loppivat.
lapsi oli silloin 4kk. oli silloinkin kuin takiainen minussa kiinni, enkä jaksanut enää kuumeltani itse kantaa, niin oli luovutettava toisen lapseni kummin hoiviin 100km päähän.
ei ole sukulaisia, eikä minkään valtakunnan " turvaverkkoa" .
itse on pärjätty ja edelleen on pärjättävä, ei voi luovuttaa:(
(.. jotkut kun täällä joskus kummastelevat, että ei voi olla äitejä, joilla ei ole ketään, niin minulla ei tosiaan ole.)
en tiedä mitä tehdä, muuta kuin tulta päin.
onneksi oli joululoma, jolloin sain olla kotona, se tuli tarpeen, olen aivan romuna. huomenna alkaa taas työt, mutta nyt yritän tsempata lapsen omaan sänkyyn, enkä luovuta.
Nisäkkäät ainakin, mutta eihän ne kissa- ja koiraemot lähde aamulla töihin.
Joka vauvasta asti nukkunut omassa sängyssään ja nukahtaa aina itsekseen hyvin. Miksi ei ymmärretä, että vaikeampaa se totuttelu vanhemmalla iällä kun annetaan nukkua vieressä 2vuotiaaksi?!?
tuosta oli apua.
todella (o)ivallinen neuvo tähän tilanteeseen, joka on päällä.
-ap
sitten toinen vaihtoehto, että hankit itselle elveän sängyn, johon mahdut lapsen kanssa. Siirrät vähän kauemmas, kun tulet itse nukkumaan/lapsi on nukahtanut. Jos lapsi suostuu nukkumaan omassa, kun se on sinun sängyssä kiinni, niin pidä aluksi suosiolla kädestä kiinni ja silittele.
lapsen sänky on nyt hinattu kiinni omaani.
sinne tuo sujahti petiinsä, mutta peiton alta kuuluu koko ajan " äiti... äiti"
saas nähdä, kuinka yö sujuu.
kiitos kaikille neuvoista.
kiva, että sai asiallisiakin neuvoja, eikä vain v*ttuilua osakseen, että " mitäs olet nukuttanut viereesi" .
kun se elämä ei aina ole niiiin helppoa ja auvoista kaikilla:)
-ap
Minä olen entinen yh ja nyt esikoinen on jo 11v eikä enää ihan niin kiinni äidissä kuin ennen.. Muistan toki hyvin tuon ajan.
Meillä on myös 3,5v, joten lapsellesi olisi täällä kaverikin.
Voimia paljon yh:n arkeen. Päivä päivältä se helpottaa. Hoida hyvin itseäsi!
Itsellä 3,5 vuotias nukkuu vieressä, joten varmasti toimivia vinkkejä muualla nukuttamisesta ei ole antaa. ( :
Omaa en edes yritä muualla nukkumaan kun viereen mahtuu. Saa sitten sängyn kun itse haluaa.
Mikä siinä läheisyydessä sinua ahdistaa?
Kyllä tuo aika ohi menee, meillä meni 4vuotiaana.