Pitääkö vammaisen jaksaa elättää itsensä?

Toki voi tehdä sen mitä haluaa ja jaksaa. Voimia.

mutta ymmärrätte varmaan, että töihin ei voi mennä, jos toinen puoli kroppaa kieltäytyy aamulla toimimasta. Silloin ei pääse edes itse vessaan.



ap

hineoa että olet päässyt työelämään.



Tietenkin kannattaa selvittää mahdollisuutta työkyvyttömyyseläkkeeseen jos tuntuu työkyvyttömältä. muuthan sen puolestasi päättää.

kenelläkään kuka sairauden tai vamman vuoksi ei ole työkykyinen ei ole valvollisuutta elättää itseään, eli yhteiskunnan on tultava vastaan.



Ne tyypit vaan ärsyttää jotka olisivat työkykyisiä mutta se halu puuttuu.

asiasta täällä etkä varsinkaan tuohon sävyyn.

Aihe kun kuitenkin on ihan kiinnostava.

Mulla on tänään ollut vähän huono päivä, lähinnä henkisesti. Jotenkin nämä jatkuvat esteet ärsyttävät. Nyt sain yhden uuden lääkkeen, jonka pitäisi auttaa erääseen vaikeuteen, mutta se samalla heikentää näköä. Kun ei ole tervettä päivää koskaan nähnytkään, kai sitä saa joskus valittaa? Av on sille omiaan, kaltaisteni keskustelupalstoilla voi sitten puhua ihan muusta.



ap

joiden terveysongelmat on pienempiä kuin sinun.



Mutta mitä ihmettä etsit täältä - moraalista ikeutusta? Miksi? Jos lääkäri toteaa sinut työkyvyttömäksi ja viranomaiset hyväksyy hänen tulkintansa, olet meidän nykyisen kulttuurin ymmärryksen mukaan työkyvytön ja ansaitset eläkkeen. Hyvinvointiyhteiskunta perustuu siihen että heikoista pidetään yhdessä (verovaroin) huolta. Mikä on riittävää heikkoutta, sitä joudutaan jatkuvasti määrittelemään.

Kunhan kirjoitin purkaakseni omaa pahaa oloani. Mieluiten kävisin töissä ja itse ansaitsisin omat rahani, kuten tähänkin asti olen jotenkuten onnistunut tekemään. Minua pelottaa, ahdistaa vaikka mitä muuta. Kunhan täällä vähän yritän saada itsestäni ulos näitä negatiivisia tunteita. Toivottavasti huomenna olisi parempi fiilis. Viikonloput ovat yksinäisiä. ANteeksi mielenpurkaukseni.



ap

tai ainakin osa-aikainen sairasloma. Ei se elämä ilman työtäkään välttämättä herkkua ole.

Toivottavasti mahdollisuudet työn räätälöintiin kasvaisivat yhteiskunnassamme, eli työrajoitteisetkin pystyisivät paremmin kykyjensä mukaan elättämään itseään.

Ei kaikkien ole pakko jaksaa painaa sitä väh. kahdeksaa tuntia päivässä, viisi päivää viikossa.

tai koulutusta?