Valitusta miehen sukulaisista. Onko kellään muulla tällaista?
Tuntuu, että miehen sukulaiset eivät hyväksy minua eivätkä suhdettamme yleensäkään. Olen ollut aiemmin naimisissa ja siitä liitosta minulla on lapsia, ja tätä ei varsinkaan mieheni äiti ole koskaan oikein hyväksynyt, että hänen poikansa ei " löytänyt" sellaista naista, jolla ei olisi ex:iä ja lapsia. Eikä se siitä " löytämisestä" olisi kiinni, mies halusi olla juuri minun kanssani.
Olemme olleet nyt muutaman kuukauden naimisissa ja sekin aiheutti kritiikkiä hiukan siihen tyyliin, että minä vain halusin paremman toimeentulon miehen avulla tai että yksinhuoltajana halusin epätoivoisesti löytää miehen ja otin ensimmäisen, joka huoli. Olivat kysyneet jopa miksi meidän edes piti mennä naimisiin. Kuulin myös kerran kun mies selitti tuskastuneena puhelimessa äidilleen, miksi haluaa olla juuri minun kanssani. Miksi sellaista tarvitsee edes joutua selittämään??? Ikää meillä lähemmäs 40.
Mies itse halusi naimisiin kanssani ja kosi minua. Hän on monesti sanonut, että minun ei pidä välittää siitä mitä muut ajattelevat ja että hän tahtoo olla minun kanssani, vaikka sitä ei kukaan hyväksyisi. Silti minulla on ikävä tunne aina, kun täytyy tavata hänen sukulaisiaan.
Onko tällainen kovinkin tavallista? Miten minun pitäisi tähän suhtautua ja miten voisin olla välittämättä tällaisesta?
Kommentit (6)
niin mies voisi kyllä ihan hyvin sanoa sukulaisilleen, että hän on nyt kertonut, miten asiat ovat, valinnut sinut ja sillä selvä eikä enää halua, että asiaa vatvotaan. Että jos kelpaat hänelle, sinun on kelvattava heillekin.
Ja jos eivät tajua, niin sitten vain minimiin tylsimpien sukulaisten kanssa asioiminen. Tsemppiä!
Vierailija:
niin mies voisi kyllä ihan hyvin sanoa sukulaisilleen, että hän on nyt kertonut, miten asiat ovat, valinnut sinut ja sillä selvä eikä enää halua, että asiaa vatvotaan. Että jos kelpaat hänelle, sinun on kelvattava heillekin.Ja jos eivät tajua, niin sitten vain minimiin tylsimpien sukulaisten kanssa asioiminen. Tsemppiä!
Jos ongelman ydin onkin siinä, että he toivoivat saavansa biologisia jälkeläisiä? Ajattelevat sinun olevan liian vanha siihen?
jota he ovat kaikessa tukeneet, nyt elättääkin jonkun toisen kersoja. Tee appivanhemmille selväksi kautta rantain, että teillä on omat rahat ja että ex maksaa elatusmaksut. Testamentilla voi sulkea pois, ettei appivanhempiesi perintö mene sinun lapsillesi.
Ei auta kuin meidän pitää yhtä ja puolustaa toisiamme, ja jos joidenkin sukulaisten kanssa on koko ajan ankeaa, niiden kanssa sitten vietetään aika vähän aikaa muuten kuin pakollisesti:(