Lue keskustelun säännöt.
Mä avaudun nyt. Työnhausta kyse...
04.01.2008 |
Asun Helsingistä noin 90 km päässä hyvien kulkuyhteyksien varrella. Minulla ei ole autoa. En asu kotikaupunkini keskustassa...siinä pari pohjustavaa faktaa.
Olen valmistumassa matkailualan restonomiksi ja etsiskelen töitä. Oma alan töitä on tosi niukasti tarjolla, joten olen hakenut mm. asiakaspalvelutehtäviin, joissa voisin esim. hyödyntää kielitaitoa.
Nyt olen saamassa mahdollisesti Helsingistä kahvilatyöntekijän paikan. Palkka olisi max. 1700¿/kk. Työ ei ole oman alan, se ei antaisi urakehitystä ajatellen minulle juuri mitään. Täytettä CV:hen toki ja kokemusta moisesta työstä, jos joskus tarvitsee esim. kotikaupungissa hakea muita kuin oman alan töitä...olisi helpompi päästä...ei muita hyötyjä. Paitsi kieliympäristö. Pääsisin työssä puhumaan kieliä, siinä se.
Kevät on aikamoista murrosaikaa kun alkaa kesäsesonki, ja mietinkin onko parempi ottaa tämä ei-oman alan työ (vakkari) vai odotella jos oman alan töitä aukeaisi edes kesän yli ja katsella syksyllä uudelleen muita hommia. Saisin kenkää oven rakoon johonkin oman alan firmaan, ja kuka ties voisin jatkaa pidempäänkin.
Mitä ihmettä teen? Hyötysuhde vs. " edes jotain" !
Kommentit (9)
" Ihan mitä vaan" löytyy taatusti lähempääkin kuin Helsingistä. Sulla menee työmatkoihin aivan tajuttomasti aikaa, ja palkka on aika surkea.
Matkailualalta luulisi löytyvän tosiaan kesää kohti töitä ammattilaiselle, kun kerran kaiken maailman opiskelijoitakin palkataan pilvin pimein. Ammattilainen on tietysti oletettavasti kalliimpi, mutta sitä kullanarvoista kokemusta saadaksesi olisit ehkä valmis tulemaan huonommallakin palkalla. Ainakin päätellen siitä, että harkitset matkustaa 2x90 km päivässä kahvilahommiin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt vasta huomasin että kyseessä vakituinen työsuhde, joten ongelmia irtisanoutumisessa ei odotettavissa.
Kiitos jo kommentoinneille...lisää saa kommentoida.
Todellakin, työmatka olisi ihan tosi pitkä, vaikka oman alan töihin menisin Helsinkiin kirmaten. Vaikka vain kesäksi:)
No, enhän edes tiedä saanko työtä, sillä en antanut itsestäni kovin innostunutta kuvaa haastattelussa. Olisin kuitenkin kuulemma ihan OK hommaan, ainut miinus on välimatka...
Mielipide muuttuu koko ajan...välillä ajattelen, että onhan se sentään jotain, mutta välillä ajattelen kaikkea sitä mitä menetän ns. " turhan takia" ...kaikki junassa istumiset, 1,5 tuntia ovelta ovelle suuntaansa eli 3 h päivässä! Kahvilaan!!! Haloo, onko järkeä?
Toisaalta, käteeni kuitenkin jäisi sentään edes päälle tonni! Ja tonni tämän köyhyyden jälkeen olisi jo paljon rahaa. Olen ollut monta vuotta pois työelämästä, että kyllä se tonnikin jo olisi mannaa...
Mutta jälleen kerran, polttaisinko itseni loppuun kun työ ei välttämättä innostaisi minua kauheasti...?
Ap
mut onhan se aikamoinen aika päivittäiseksi.
Millaiset vuorot sulla siellä kahvilassa olis?
itse menen keravalta junalla helsinkiin. Keravalle meiltä kotoa vielä 20 min. automatka. Minäkään en suostuisi menemään helsinkiin seiskan vuoroon, kun pitäisi herätä klo 5-5.30, jos haluaa aamupalan kotona syödä yms.
En sinuna ottais työtä, varsinkaan jos ei rahallisesti ole kiinni muutamasta hetkestä. Ei-alan työtä saat varmasti lähempääkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
3 tuntia päivässä matkoihin, minulle olisi selkeästi liikaa, ei tarvitsisi miettiä yhtään. Ja jos sinulla on lapsi/lapsia ihmettelen suuresti jos edes mietit tuhlaavasi aikaasi junassa istumiseen.
Jos olet hakenut kauan eikä tärppää niin laske sitten rimaa, älä heti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli kannattaa ottaa työ sillä paremmalta se näyttää cv:ssa kuin ei mitään ja lisäksi mikään työkokemus ei ole turhaa ja saahan siitä edes rahaa. Samalla kun käyt töissä, kannattaa tosin etsiä oman alan töitä. Huomio että yleensä määräaikaisissa työsuhteissa ei ole irtisanomisoikeutta ellei niin ole kirjattu työsopimukseen (paitsi koeaika).