Isässä kiinni

Hei



Minua mietityttää sellainen asia, että poikamme on nyt eskarilainen. Nyt kesän ja syksyn aikana poika on ollut tosi vahvasti kiinni isässään. Tai ehkä se on nyt kärjistynyt sillä tavoin, että poika on ihan toimeton, kun leikkivä isä ei olekaan kotona. Alkaa touhuta kaikkea piruutta, juttelu tuntuu olevan vaikeaa, haluaa koko ajan tietää milloin isä tulee, soittelee "salaa" jne. Yritän ehdottaa pelaamista korteilla, ulos menoa tms, mutta en saa poikaa innostumaan. Kylään lähteminen on todella vaikeaa mikäli isä ei lähde mukaan. Pojallamme ei ole uurikaan kavereita, niin mietin nousisiko se yksinäisyyden tunne esiin silloin, kun isä poissa? Vai onko poika niin onneton minun kanssani, vai kuuluuko tämä nyt johonkin ikään. Tietysti tunnen turhautuneisuutta ja huonommuutta, kun poikani ei kanssani "viihdy". Lisäksi rajojen laitto on pääsääntöisesti minun kontollani ja isä on viihdyttää, leikkijä jne, niin sekin nostaa huonommuuden tunnetta, koska tietysti me otamme sitten yhteenkin asioissa missä rajoja laitan.



Onko kenelläkään sanoa mielipidettä tai onko Sinkkosella aikaa vastata aatoksiini?:)