Voihan järkky! Ei ollut tarkoitus enää saada lapsia...

niin miksi ette ole kumpikaan hankkineet sterilisaatiota?

En tiedä onko tuo porvoolainen vai ei mutta ihan mahdollista. Itse olen 35v ja mieheni on 60v. Saimme juuri ensimmäisen yhteisen lapsemme (kummallakin on vanhempia lapsia aikaisemmasta avioliitosta). Ihan samanlaisia asioita mietin kuin ap. Itsehän en siis ole kovinkaan vanha mutta koska meillä on miehen kanssa iso ikäero niin mieheni on vanha isäksi.



On kurja ajatella että lasta kiusattaisiin isän iän vuoksi. Toisaalta se ei mielestäni ollut syy jättää lapsi tekemättä kun kummankin lapsen halusimme.



Tsemppiä ap:lle!

Nykyisin ei ole ollenkaan ihmeellistä että isä on huomattavan vanha verrattuna vaikka 15 vuotta sitten.

porvoon tie ei ole sama asia kuin nelostie. Vievät eri ilmansuuntiin...

tuskinpa sitä lasta koulussa kiusataan vanhempien iän takia... onhan niitä vaikka mitä lesbo ja homoparejakin, joilla lapsia... eiköhän lapsetkin ala olemaan jo aika avarakatseisia :)

Omat vanhempani olivat 36v (äiti) ja 45 kun synnyin. Kaikki sisarukseni ovat puolisisaruksia ja nuorimpaan ikäeroa on 13v. Minusta on ollut ihanaa kun olen aina ollut perheen 'vauva' (nykyään se on jo vähän rasittavaa tosin) ja minua on pidetty kuin kukkaa kämmenellä. Isän ikä minua hirvittää nykyään, hän on nyt 66. Ei ole jäämässä vielä vuosiin eläkkeelle ja on aivan teräskunnossa, mutta moni ei tuon ikäisenä enää ole, ikävä kyllä.

Äitini sairastui syöpään ja parani onneksi muutama vuosi sitten. Oli rankkaa asua yksin äidin kanssa silloin. Myöskään äitini nuoruudenetsiminen (otti chillisti ja dokasi villisti) ei ollut minulle mitään kulta-aikaa.



Kannattaa tosiaan pitää terveydestään erittäin hyvää huolta lapsen tähden. Teillähän on muuten erittäin korkea kromosomihäiriöiden riski ikäsi takia, siihenkin kannattaa varautua.

tämäkin vahinko on varmasti tarkoitettu teille :-).

Esa Sievisen ja hänen uusioperheensä kanssa. Rouva näytti tietysti paljon nuoremmalta, mutta ei Esastakaan mitään vaarimaista kuvaa saanut vaikka ikää jo onkin. Jos kunto kestää, niin mikä ettei lapsia voi tehdä vanhemmallakin iällä. Oma asenne ratkaisee!



T. Äiti 34v., joka myös juuri totesi ehkäisyn pettäneen ja kolmannen lapsen saaneen alkunsa...

Mulla oli äiti 42 kun minut sai, ja muistan niin ihanan ajan kuin lapsuus. Vanhemmilla oli aikaa meille lapsille. Nyt äitini on jo 72 vuotias, mutta jaksaa hoitaa ja ulkoilla jatkuvasti neljän alle kouluikäisen lapsenlapsensa kanssa. On niin hyvässä kunnossa, eikä edes näytä vanhalta. Mun mielestä on mukavaa, että mun lapsilla on nyt mummo joka on eläkkeellä ja hänellä on aikaa olla lasten kanssa kun lapset ovat pieniä. Kyllä se siitä.

on positiivinen asia että yleensä ON isä.

Tuttava sai viimeisen lapsen 45-vuotiaana ja lapsen isä oli silloin 65v. Lapsen isä on nyt päälle 80v ja ramppaa tansseissa ja matkustelee ja hiihtää jne.

Entä sitten jos vanhemmat ovat rumia, lihavia, liikuntavammaisia tms. Onko tämän av-raadin mukaan silloinkin "reiluinta" jättää lapset tekemättä, ettei lasta vanhempien takia kiusata...?



Minun vanhempani olivat kaverien vanhempia iäkkäämpiä, mutta minua se ei haitannut, koska minun äitini oli "paras luonteeltaan": eli antoi kavreiden olla meille, ei vetänyt hernettä nenään jos ei paikat olleet viimeisen päälle järjestyksessä yms. Päinvastoin, olin ylpeä omista vanhemmistani, eikä syynä ollut mikään pinnallinen tekijä.

eli teiltä loppuu terveys/kuoltte "ennen aikojanne" niin e hätää. Sillä nuorimmaisellanne on sisarukset jotka hänestä huolen pitävät:) Vert. jos nyt saisitte esikoisenne, jolla ei olisi ketään mikäli te ette satu olemaan "tervaskantoja", vaan askel lyhenee/kuoletta hänen ollessaan vielä nuori. Pitäkää huoli että hän tietää aina olevansa rakas ja saavansa tukea sisaruksiltaa jos teille käy huonsti, ja esim. terveys pettää/demntia iskee/tai kuoeltte hänen ollessaan nuori/alaikäinen. On tärkeää että lapsi tietää ettei jää tyhjän päälle vaan että sisarukset pitävät hänestä huolen tarvittaessa:)