Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Ärsyttää ystävät, joilla aina kaikkia NIIN hyvin, että!
31.12.2007 |
Siis eihän siinä mitään, että asiat on hyvin. Mutta kellään ei voi aina kaikki olla niin täydellisesti, kuin eräs ystäväni esittää. Koti on kuin kodin kuvalehdestä. Kaikki paikat kiiltää, ei missään tahran tahraa tai pölyhiukkastakaan. KAIKKI tavarat paikallaan. Ei siinä mitään, kiva kun on siistiä, mutta KUINKA voi olla siistiä, jos on kuusi lasta?????
Lapset on ihania, menestyvät hyvin kaikessa ja auttavat vanhempia kotona. Mies auttaa kotona ja lasten hoidossa, ja huomioi raskaana olevaa vaimoaan kaikenlaisella huomiolla. MIKÄÄN ei koskaan ole hullusti, äitiä ei mikään milloinkaan väsytä - vaikka lapset pienellä ikäerolla. Itselläkin useampi pieni lapsi, ja olen kyllä niiden kanssa välillä tosi väsynyt. Koti ei todellakaan kiillä mistään kohtaa, eikä tavarat ole milloinkaan kaikki paikoillaan yhtä aikaa. Jotenkin väsyttää tuollainen täydellinen tapaus! Onko muilla tälläisia tuttuja, tai onko muita, jotka ovat näin täydellisiä ihmisiä? Sanokaa, kuinka kaikki voi olla aina hyvin???? Meilläkin kyllä on kaikki hyvin - siis pohjimmiltaan parhaalla mahdollisella tavalla, en mitään tahtoisi olevan toisin, eikä paremmin voisi olla. Silti olen välillä väysnyt, ja sen myös saatan hyvälle ystävälle sanoa. Lapset ovat välillä myös todella rasittavia, myös sen voin ystävälläni kertoa. Mies ottaa joskus aivoon, kun ei aina hoksaa auttaa muutoin kuin patistamalla. Silti ihana mies on. Miksi pitää korostaa aina, ja kaikkialla sitä, kuinka hyvin asiat ovat? Eikä milloinkaan mikään huonosti? Miksi pitää esittää täydellisyyden perikuvaa?
Kommentit (52)
1/52
|
31.12.2007 |
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
musta vaikuttaa etta sulla on itseasiassa asiat paljon paremmin kuin tuolla ystavallasi, olet tyytyvainen elamaasi muttet halua pitaa mitaan kiiltokuva-kulissia ylla - ei kenekaan elama ole taydellista!
Työkaverini vetää töissä just tollasta täydellisyyden perikuvaroolia. Ja monet uskoo siihen, yrittävät itse päästä samaan ja sitten ovat naamat vintturallaan kun ei taaskaan tullut niiiiiiin täydellistä viikonloppua tms.
No, taannoin tää työkaverini avautui mulle pikkujouluissa ja tosiaankin on kyse melkoisesta kulissista.
Niillä tutuilla, joilla koti kiiltää, on vain yksi yleensä vauvaikäinen lapsi tai sitten ei lapsia ollenkaan. Meilläkin on usein siistiä, kun vieraat tulevat, mutta se johtuu vain siitä, että olen järjestellyt paikkoja etukäteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo kuvaus voisi sopia hyvin meidän perheeseen. Ei kait se ole minun vikani, että siivoaminen ja lastenhoito ovat minulle kivoja ja helppoja juttuja ja mieskin auttaa ja on huomioon ottava. Olen luonteeltani positiivinen enkä jaksa valittaa. Olen ollut lapsesta saakka tosi energinen ja tarvinnut vähän yöunta, joten aikaa jää paljon esimerkiksi asunnon siivoamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valitettavasti itse kuulun kodinhoitoasioissa apukoulutasolle. Myönnän kyllä että kadehdin parempiani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja on tosiaan on olemassa ihmisä jotka on positiivisia, (suorastaan yltiöpositiivisia) ja jaksavia. Älä kadehdi vaan ime itseesi kaikki se hyvän tuulisuus, se tarttuu :)
Epämieluisiin viesteihin hän jättää vastaamatta ja vastaa sopivan ajan kuluttua tämä ikävä asia täysin sivuuttaen (esim läheisen kuolema, irtisanominen, ongelma töissä tms). Erostaankaan hän ei sanonut mitään, muutti vaan omaan asuntoonsa ja alkoi puhua me-muodon sijaan minä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on tänään siivottu, pyyhitty pölyt, pesty lattiat, ja pantu hyllyt ja pöydät ojennukseen.
Kunhan lapset 4v + 6v pääsevät vauhtiin, on huomenna taas ihan arkinen kaaos. En halua kulkea koko ajan perässä siivoamassa jälkiä, enkä räkyttämässkään.
Lapsia on kaksi ja mieskin osallistuu kodinhoitoon, tosin kyllä minun täytyy olla se pääkäskyttäjä että homma hoituu. Meillä lapset joutuvat keräämään aina leikkinsä pois ennenkö aloittavat seuraavan, esim. barbiet on kerättävä pois ennenkö saa ottaa legot.
Vierailija:
Meillä on tänään siivottu, pyyhitty pölyt, pesty lattiat, ja pantu hyllyt ja pöydät ojennukseen.Kunhan lapset 4v + 6v pääsevät vauhtiin, on huomenna taas ihan arkinen kaaos. En halua kulkea koko ajan perässä siivoamassa jälkiä, enkä räkyttämässkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jatkuvasti kavereille kuuluttaa. En koe olevani mikään yli-ihminen enkä edes tarvetta siihen. Meillä on pienet lapset, ja se myös kodissa näkyy - ja saa näkyäkkin! Olen myös väsynyt, ja sekin kuuluu tähän elämän vaiheeseen ja helpottaa tietenkin, kun lapset kasvaa. Mutta en todellakaan jaksaisi kuunnella kuinka ihanaa ja hyvin toisella mikä milloinkin on - kun ei mikään koskaan ole hullusti, tympäise, eikä väsytä. Ehkä sitten oisi eri asia, jos än osoittaisi inhimillisyytensä ja edes joskus sanoisi olevansa väsynyt. Tai jotain.
väsynyt ja osoittaa inhimillisyytensä kun ihmisiä tässä kuitenkin kaikki ollaan? Ei siitä mihinkään pääse.
Päivällä en jaksa kyttäillä onko leikkejä siivottu vai ei.
Yleensähän leikki muka jatkuu ihan kohta - mutta sitten ei kuitenkaan.
Pitää kyllä myöntää, että ei kaikki ole lasten syytä: pyykkivuoria kertyy kodinhoitohuoneeseen odottamaan silitystä ja mankelointia, avaamattomia ja avattuja kirjeitä ja " kiirellisiä" papereita on pitkin poikin keittiötä jne.
Meillä ei ole kuitenkaan koskaan likaista.
Vierailija:
Lapsia on kaksi ja mieskin osallistuu kodinhoitoon, tosin kyllä minun täytyy olla se pääkäskyttäjä että homma hoituu. Meillä lapset joutuvat keräämään aina leikkinsä pois ennenkö aloittavat seuraavan, esim. barbiet on kerättävä pois ennenkö saa ottaa legot.
Alue: Aihe vapaa