Lue keskustelun säännöt.
Lapselle miehen vai minun sukunimi?
28.12.2007 |
Emme ole naimisissa ja nyt pohditaan, pitäisikö lapsen saada minun vai miehen sukunimi. Minun sukunimihän tulisi lapselle automaattisesti, mutta lapsihan on puoliksi mieheni!
Isäni ja äitini eivät koskaan menneet naimisiin, mutta saimme siskon kanssa isän sukunimen. Heillä oli ehkä aikomuksena mennä sitten myöhemmin naimisiin.
Miten muut avoparit ovat ratkaisseet tämän asian? Ja turha sanoa, että menkää naimisiin niin pääsette helpommalla!
Kommentit (5)
Me olemme naimisissa, mutta pidin oman sukunimeni. Lapsi sai isänsä sukunimen, koska mielestäni se on niin selkeintä. Hän siis syntyi ennen kuin olimme naimisissakaan. Eipä jää kenellekään epäselväksi, kenen poika.
Muistatte vain, että sitten teidän kaikilla yhteisillä lapsillanne tulee olla se sama sukunimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toki jos isä ei kuvioissa niin sitten eri juttu. Mutta jos äidillä harvinainen sukunimi niin voisihan senkin lapselle antaa. Avoliitossa taitaa lapselle tulla automaattisesti äidin nimi ja kun isä tunnustaa lapsen niin sitten voi laittaa isän nimen ?! Vai onko tämä muuttunut?
Ei tuohon ole mitään ns. oikeaa vastausta, syitä on monia joilla nimi valitaan. Usein tunnutaan valittavan harvinaisempi tai se kumman nimellä on syystä tai toisesta enemmän tunnearvoa. Esim. itselleni oma sukunimeni ei ole koskaan ollut erityisen tärkeä, koska se on yleinen, aika mitäänsanomaton ja koko suku on toisen nimistä. Miehelle taas sukunimellään on ihan eri arvo.
Tehkää niin kuin teistä hyvältä tuntuu.
Meillä poika sai minun nimeni, koska meidän sukunimi olisi loppunut muuten. Isällä taas on niin yleinen nimi, että niitä riittää.
ap