Lue keskustelun säännöt.
Olen kirjoitellut tänne mieheni masennuksesta ja lapsille äksyilystä
25.12.2007 |
Nyt on kuitenkin ollut vähän parempi kausi :)
Mies otti töistä vapaata ja on innoissaan touhunnut lasten kanssa nämä päivät. Loma jatkuu ja mies huilaa,minä käyn töissä ja lapset hoidossa. On pakko myöntää että välillä vituttaa kun toinen vain nukkuu tai kiukuttelee ja valittaa kaikesta. Toivottavasti kärsivällisyys palkitaan ja sama ihana mies joskus tulee takaisin elämiimme,nyt on ainakin vieraillut jouluna.
Pakko saada purkautua välillä,onneksi on av kun ystävät eivät ymmärrä sairautta joka ei näy.
Kommentit (4)
Saanko kysyä miten kauan sairastit? Ja vaikuttaako sairaus vielä tervehdyttyäsi elämään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuopuksen synnyttyä. Puoli vuotta podin ennen kuin menin lääkäriin. OIkeat lääkkeet löytyivät heti ja ne alkoivat vaikuttaa parin kuukauden päästä. Söin lääkkeitä puoli vuotta, lopetin ne viime keväänä. Ja olo on ollut hyvä. On todella ihana tuntea taas valtavaa rakkautta perheenjäseniä kohtaan ja jaksaa tehdä ihan normaaleja asioita.
Toipumiseni on tietty ollut tosi hieno juttu perheelleni, mutta minun toivuttuani mieheni oireili. Hänen kun piti olla vahva silloin kun itse olin sairas. Mutta alamme olla jo voiton puolella. 2
Minä muistan masennuksen lapsen näkökulmasta kun äitini sairasti minun ollessa kouluikäinen.
Olen itse sairastanut masennuksen, joten osaan vähän kuvitella tilannettasi. Tosi hienolta kuulostaa, että joulu on mennyt hyvin ja mies leikkinyt lasten kanssa. Toivottavasti asiat alkavat kääntyä hyvin päin. Mutta silti voi välillä tulla takapakkeja, vaikka eteenpäin mentäiskin.
Hyvää jatkoa!