***LOKALUTUSET loppuviikkoon***

Hei!



Täällä ollaan oltu aika väsyneitä viikon ajan. Sairastimme koko perhe flunssan. Onneksi se meni aika nopeasti ohi eikä Valmalle noussut kuumetta, vaikka sitä kovasti pelkäsimme. Varmaan tuosta flunssasta johtuen Valman unirytmi on ollut sekaisin. Eli päivät on nukuttu ja yöllä on kukuttu yhteen kahteen asti. Aamulla on kuitenkin itse pitänyt herätä aikaisin ja olo on ollut sitten sen mukainen.

Eilen oli miehen synttärit ja olimme kumpikin niin väsyneitä, että olisimme halunneet vain nukkua. No viime yö oli sitten aivan ruhtinaallinen. Valma nukahti ysiltä ja mentiin kahdeksaan asti kahdella syötöllä.

Mulla on ollut joulutunnelma kateissa. Varmaan syynä väsymys, lumen puute ja se, että mies on aaton töissä. Mies tekee öitä eli hän on ensi yön ja aattoillan- ja yön töissä. Harmittaa tosi paljon. Olisin halunnut viettää aaton kotona perheen kanssa.

Oikein hyvää ja rauhaisaa joulua kaikille!



t. Carmine ja Valma 10 viikkoa

Ihan äkkiä vaan, kun meilläkin edessä vielä sapuskojen metsästys cittarin ihanassa joulukaaoksessa ja loppuneita tuotteita manaillen plus silitystä, saunan siivousta ym. ym ennen kuin päästään rauhoittumaan joulun viettoon..aina ne aluspäivät menee häsätessä ja lopulta itse aatto on kuitenkin ihana ja omalla tavallaan täysin erilainen kuin muut arkipäivät! =)

Jaksamista kaikille joulutohinoitsijoille!



Tuttiina: juu, ymmärrän todellakin ettet tarkoittanut mitään tuolla omalla hehkuttamisella itkemättömällä(=tyytyväinen!) vauvalla. Luultavasti itsekin huhuilisin riemusta jos kohdalleni olisi sattunut ns. helppo ja hiljainen vauva. Olen nyt vain hyväksynyt faktan että meidän pikkumies on hyvin temperamenttinen, kiihtyy 0-100 sekunnissa ja ilmoittaa kyllä jos jokin on pikkasenkin pielessä. Sain lievää tyydytystä kun oltiin työkavereilla glögillä ja meidän natiainen itki ja itki ja itki ja me heijattiin ja kanneltiin...sitten nää kaks mammaa (toinen 4, toinen 3 lapsen äitejä) tulivat siihen säälien että: voi etkö saa lastasi rauhoittumaan, anna kun me koitetaan..no, siinähän koittivat puolisen tuntia ja totesivat sitten että aikamoinen huutelija tämä meidän kaveri. Niinpä, väsymystään ja masuaan selvästi itki mutta eivätpä saaneet nämä superäiditkään rauhoittumaan.



Ainut mikä ärsyttää on ettei poika osaa todellakaan nukahtaa vaikka kuinka väsynyt olisi, taistelee unta vastaan ja vaikka eilenkin illalla jo 4 kertaa nukahti niin aina heräsi 5 min. kuluessa ja oli taas ihan kärppänä ja tietenkin entistä kiukkuisempi kuin ai " saanutkaan" nukkua. Ja siihen omaan sänkyyn opettelua on pakko lykätä koska siitä tulee aina niin hysteerinen huuto, riippumatta ollaanko hereillä, puoli-hereillä vai tiukassa unessa. ´No, olkoon uuden vuoden lupaus että ensi vuonna koitetaan taas omaa sänkyä.



Nyt pitää mennä puuhailemaan!



Ihanaa, tunnelmallista joulua kaikille!!!



S+Lukas 9 vk