Katsoitko Äideistä parhain leffan?

Huono elokuva

Koetan aktiivisesti vältellä ko. tyylilajin edustajia. Menen ihan pois tolaltani pariksi päiväksi, äitiys on herkistänyt liikaa.



Aika paha oli kun sunnuntaina Muistikuvaputkessa tuli pätkä Myrskyluodon Maijasta. Hanat aukes heti ja eilinen päiväkin meni sitä miettiessä.

Mies vähän kummasteli, mutta mitäpä tuo tajuaa.

Pääsikö Eero takaisin äitinsä luo vai jäikö Ruotsiin??

Voisko joku kertoa?

Sitten tulikin äidiltä kirje, että hän halusikin pojan Suomeen. Ja Suomeen poika sitten lähetettiin. Mutta pojan ja äidin välit eivät enää olleet entisensä.

Totuus oli kuitenkin se, että äiti päätti hylätä rakastajansa lapsensa vuoksi. Signe yritti kertoa tästä mutta viesti meni perille vasta Signen kuoltua. Eero oli syyttänyt äitiään tavallaan turhaan. Vai menikö se näin?

vai se, että hän tuli itse katumapäälle.

Hänhän olisi ihan hyvin saattanut kaunistella totuutta kirjeessä, jonka kirjoitti Signelle.

Ja traagista on juuri se, että Eero tajusi tämän vasta siellä Signen haudalla. No, onneksi pääsi selvittämään asian vielä oman äitinsä kanssa. (Fiktiotahan tämä kaikki kuitenkin on)

lapsensa sotalapsiksi antaneiden äitien motiivi olisi yleisesti ollut rilluttelu saksalaismiesten kanssa.



Oma mummoni antoi poikansa Ruotsiin koska Helsingissä oli vaarallista ja äidin piti käydä sodan keskellä myös töissä. Äidit uskoivat toimivansa lapsensa parhaaksi vaikka nykytiedon valossa ero saattoi olla traumaattisempi kokemus kuin itse sota.

Vasta silloin siinä keski-iässä Eero tajuaa syyttäneen äitiään perusteettomasti ja että äiti oikeasti rakasti häntä ensijaisesti.

Katsoin sen joskus aiemmin.

Äiti ei saanut minulta sympatiaa - pelkästään sen suunnitteleminen, että äiti voisi jättää lapsensa uuden miehen vuoksi, mahtaa olla lapselle kamalaa. Ja sen vihjaaminen sijoitusvanhemmille, että lapsi saisi jäädä Ruotsiin, ja sitten peruminen. Signelle uusi lapsen menetys.



Eero oli kiltti, fiksu ja tottelevainen lapsi - kuinka kävi niiden sotalasten, jotka eivät olleet yhtä sopeutuvaisia?

Voi että kun puristi sydäntä! Ihan sattumalta aloin katsomaan elokuvaa, tunteikas oli.

Miksi se käsikirjoitus oli muutettu niin paljon?



Kirjassa Signestä ei tullut koskaan rakastavaa.

Kirjassa Signellä oli oma poika, jota hemmotteli. Tyttöä ei talossa ollut ollutkaan.

Kirjassa äiti oli lähdössä Saksaan, mutta kävi ilmi, että sakulla oli vaimo ja perhe.

Kirjassa Eero ei koskaan kyennyt solmimaan suhdetta eikä kyennyt työhön.



Minun äitini on itse evakko, ei kuitenkaan sotalapsi. Hän tekee työtä evakkolapsiyhdistyksessä ja sanoo, että kaikista traumaattisia ovat sotalapset. He, jotka eivät kokeneet samaa hylkäämisentunnetta, vaikka kasvoivat keskellä sotaa, ovat vasta toisiksi traumaattisimpia.

Hän vaikutti aluksi niin lapsikielteiseltä, että muuttuminen kivaksi ja hyväksi äidiksi tuntui oudolta. Voisiko muka niin tapahtua tosi elämässä? Mutta herkän luonteenlaatuni vuoksi oli kiva, että Signestä kehkeytyikin hyvä äiti. Koskettava elokuva silti.