O0o~HELMET JOULUNALUSVIIKOLLA 51~o0O

Aloitin nyt sitten aamuvirkkuna uuden pinon. Meillä ei taida varsinaista listaemoa ollakaan, joten ei kai haittaa, kuka pinon aloittaa? Heräsin jo viiden aikaan kun oli kauheasti ilmaa mahassa ja bonuksena Nallekarkki mönki kyljessä niin, että oikein sattui..ja mönkii edelleen, kun tätä kirjoitan.



Jouluvalmisteluista on ollut puhetta. Me mennään aatoksi mun vanhempien luokse ja miehen isä ja veli tulee sinne myös. Joulupäivänä syödään sitten meillä ja Tapanina mennään mummolaan kahville. Ekaa kertaa tehdään näin, et ollaan molempien perheet koolla. Samalla sovittiin uudesta " yhden pöydän systeemistä" - jokainen tuo joulupöytään jotakin (mun vanhemmat hoitaa kinkun ja kalkkunan, me kalat ja salaatit ja mun mummi tekee laatikot. Miehen perhe tuo juomat). Tarkoituksena on syödä niitä samoja sitten joulupäivänä. Tämä siksi, että aiemmin samat ruoat on hankittu kolmeen talouteen ja sitten syöty niitä viikko tolkulla joulun jälkeen ja loput jouduttu heittämään roskiin. Nyt jatketaan joulupäivänä samojen laatikkojen ja saman kinkun kanssa. Lahjoista sovittiin, ettei osteta mitään... Miehen kanssa sovittiin, et lahjarahoilla ja veronpalautuksilla ostetaan joulun jälkeen aleista uusi telkkari.



Viime viikko ja viikonloppu meni jotenkin kauhean nopeasti. 3 päivää oltiin iskän kanssa kaverin luona asentamassa lattialaminaattia. Se meni tosi mukavasti. Mä istuin lattialla ja painelin paloja paikoilleen ja iskä sahasi ja mittaili. Hieno lattia tuli. Yhtenä iltana oli lonkat kuin tulessa, mutta muuten olo oli tosi hyvä. Kun en nostellut ja vaihtelin työasentoja usein, ei supistellutkaan kertaakaan. Lauantaina oli sitten hautajaiset Eurajoella. Oli kyllä tosi pitkä ja surullinen tilaisuus ja matkoineen meni yli 13 tuntia reissuun. Illalla oltiin vielä kaverin synttärijuhlissa klo 01 asti. Sunnuntaina ei sit tehtykään yhtään mitään. Nukuttiin pitkään ja käytiin syömässä nepalilaista. Mulla ei kyl vieläkään tee mausteinen ruoka yhtään pahaa vaikka kaikki kaverit siitä varoittelikin.



Tänään meen sitten kaverin avuksi pakkailemaan muuttolaatikoita. Huomenna meen koiran kans käymään töissä (lapsille olen luvannut) ja joululounaalla. Iltapäivällä pitäis käydä iskän kanssa kinkkua ja kalkkunaa hakemassa. Keskiviikkona on ohjelmassa piparkakkutalon rakennus ja joulusiivous (sen hoitaa siivousfirma). Torstain kohdalla kalenterissa on vielä tyhjää suuhygienistillä käyntiä lukuunottamatta ja perjantaissa lukee kauppareissu. Silloin olis tarkoitus ostaa kalat ja muut tarpeet jouluksi. Eiköhän noillekin päiville tekemistä löydy; joulukakkua ja torttuja pitäis kans leipoa...Lauantaina mennään sitten miehen kanssa auttamaan mummia laatikoiden teossa ja samalla saamaan vähän oppia siihen hommaan. Jos viikonloppuna ehtis sitten kuusenkin hakea... Ollaan jo pari vuotta otettu sellainen saksalainen tuuheampi, paksujalkainen kuusi. Tykkään siitä, kun neulaset ei pistele eikä karise niin paljon kuin tavallisessa kuusessa. Plantagen just mainosti niitä 9,90¿, joten ei ole hinnallakaan pilattu.



Jogulle iso kiitos sairaalakassilistasta. Täytyykin kopioida se koneelle. Ajattelin Jontun tavoin pakata kassin joulun jälkeen. Ensi viikolla pitäis vaunujen ja kaukalonkin tulla sieltä Saksasta. Kotiintulovaatteet pakkaan kaukaloon valmiiksi. Saa mies sitten käydä hakemassa sen ennen meidän kotiinpaluuta. Sairaala-ajanhan mies on sairaalassa meidän kanssa muutoin.



Sokereiden kanssa taisteleville voimia...Ihan tulee insuliinipistoksista mieleen omat Puregon-piikit...Pistellään siis kuka mitäkin piikkejä ja mihinkin aikaan saadaksemme se ihana pieni terve vauva! Mä en ainakaan nyt jälkikäteen kadu enää yhtäkään kipeää piikkiä.



Neronja mietti vauvan asentoa. Meillä viihdytään jo aika paljon raivotarjonnassa, kun jalat tuntuu kylkiluiden alla ja peppu tossa navan kohdalla tai jommalla kummalla sivulla. Mut sit välillä ollaan ilmeisesti myös poikittain, kun varsinkin aamuisin tuntuu, et vauva venyttelee ja pää osuu toiseen kylkeen ja jalat toiseen. Etenkin syödessä tuntuu taas, et vauva puskee jaloillaan kylkiluiden alle... Mulla on maha vielä tosi korkeella.



uudet masukuvat löytyy muuten mun blogista http://lumi-nonna.vuodatus.net/



Suko: Meidän iskä sanoi silloin ennen rakenneultraa, että " Miksi ihmeessä kyselette sukupuolta, eihän sit ole enää mitään jännäämistä?" ja nyt kun ei varmaa tietoa saatu, on vaan myhäillyt kaikille sukulaisille, et viisas lapsi tulee, kun pisti jalat ristiin ultrassa...et ei sitä kuulemma kaikkea tarviikaan tietää. Mulle toisaalta ihan sama. Jänskää se näinkin on. Oli ihana toi sun vika lauseesi *kyynelsilmä*



Luuk@lle hauskaa äitiyslomaa! Mulla olis vielä vajaa kuukausi sairauslomaa jäljellä ennen äippäriä. En kyllä olis mitenkään jaksanut enää olla töissä. Tuntuu, et tää kotona puuhastelukin on jo niin rankkaa. Nostan kyllä hattua niille, jotka pystyy olemaan töissä loppuun asti.



Mrs.Marplelle ja Jontulle tsemppiä flunssan kanssa taisteluun. Mä olen ihan pöpökammoinen (juu, tiedän, ei mikään kauhean hyvä yhdistelmä pöpökammo+työpaikkana päiväkoti)... Nytkin tuntuu, et kun joka puolella rä´itään ja oksennetaan, et pitäis vaan linnoittautua kodin ovien sisäpuolelle...ettei jouluksi ainakaan sais mitään tautia.



( . ) vaikka on sitä tuolla kommenteissakin aika paljon. Nyt pitää jo pistää välit sulkujen ja napapisteen ympärille, alkaa se niin suuri olla! Painoa on tullut lisää 9 kiloa ja olo alkaa olla ahdas. Mahaa kiristelee iltaisin tosta pallean ja vatsalihasten kohdalta ja öisin särkee alamahaa ja lonkkia väliin. Nallekarkki voi hyvin. On ihanaa tuntea liikkeitä. Meillä liikutaan niin paljon, ettei kyllä toistaiseksi ole pahemmin liikelaskentoja tarvittu. Ei kyllä hereillä ollessa mene tuntiakaan, ettei pieni möyrisi. Yölläkin, joka kerta kun käyn vessassa, NK muksaisee muutaman kerran kuin merkiksi " äitiii, täällä ollaan, kaikki hyvin!" . Väsymys vaivaa edelleen, etenkin kun öistä on tullut tosi rikkonaisia. Nytkin menin 21.30 nukkumaan ja heräsin jo viideltä. Välillä sitten taas valvon yhteen tai kahteen ja nukun aamu kuuteen-kahdeksaan. Yöllä tulee käytyä vähintään 2 kertaa vessassa. Mut ei tätä riemua kestä kuitenkaan enää kuin 10 viikkoa, sit alkaa elämässä uusi jakso ja uudet haasteet, joten ei auta valittaa. Pahaolo on pysynyt poissa ihan mukavasti niillä inkiväärikapseleilla. Uutena juttuna on tullut valkovuodon lisääntuminen ja vetistyminen. Ei kuitenkaan ole mitään hiivakutinaa ja vuotoa tulee yleensä eniten aamuisin (kun on pitkään ollut makuulla ennen sitä), joten en ole huolissani.



Jos sitä kallistais vielä hetkeksi päänsä tähän sohvalle ja vaikka lukis kirjaa...voishan sitä ehkä nukahtaakin hetkeksi. Kello soi vähän ennen yhdeksää, kun 9.00 aukeaa lippupalvelun Santanan Pori Jazz -keikan lipunmyynti ja ne liput on PAKKO saada. Pääsee sit Nallekarkkikin ekalle keikalleen. Täytyy hommaa sellaiset hienot kuulosuojaimet!





Hyvää alkavaa joulunalusviikkoa! Älkää rehkikö liikaa.



Nonna ja Nallekarkki rv 30+5

Ja hyvää joulunalusviikkoa Seinäjoeltakin kaikille!



Mantelipulla: Ei se mitenkään kamala vertaus ollut, vaan erittäin OSUVA. Itseä ainakin pisti hymyilyttämään ja totesin että tottahan tuo, lapsi ottaa kyllä kaiken tarvitsemansa, ja äidin tehtäväksi jää hankkia se ravinto takaisin muualta..



Kiitos Nonna, kyllä meillä vaikuttaa kaikki jo suht terveiltä. Esikoisella on tosiaan vain hampaat puhjenneet, eikä sitten mikään muu enää vaivaakaan ja isäntäkin vaikutti eilen jo terveemmältä. Tiedä sitten mikä silläkin oli, oliko vain poikailuaikaa vailla.. Kävi sitten iltasella serkkunsa luona pyörähtämässä niin illalla ennen nukkumaan menoa sai jo emäntäkin... ;)

Noh noh. Ei sovi tuhmia puhua..



Jokatapauksessa nyt on ENSIMMÄINEN TALVILOMAPÄIVÄ!!!



Päätin herätessä tavoitteen: Kunhan pesen pyykkiä koneellisen, ja tuolla se jo pyörii! Kaikki muu siitä eteenpäin on bonusta. Jos on oikein aktiivinen, vois vaikka keittiön kaappeja järjestellä tai katsoa mitä kirjahyllylle voisi tehdä, mutta pakko ei tosiaan ole. Minimoin stressin..





Nyt aamukahvia keittämään! (Ihanaa keittää pitkästä aikaa maanantaina aamukahvia pyjama päällä ;)



Mrs.Marple & Kuopus, rv jotain?

Joulunvietosta oli puhetta. Me ollaan nyt kuudetta joulua kotona. Vielä kun kolmas lapsi oli syntynyt, niin matkattiin kaikkien lahjojen kanssa minun äitini ja hänen miesystävänsä kotiin aattoa viettämään (yöksi tultiin jo omaan kotiin), mutta kyllä se alkoi tuntua jo turhan työläältä. Sen jälkeen meni viisi joulua, että olimme keskenämme, mitä nyt miehen ihan tuossa lähellä asuvat vanhemmat pistäytyivät sen aikaa, että olivat pukin käynnin ja lahjojen aukomisen katsomassa (ovat niin kotonaan viihtyviä ihmisiä, etteivät koskaan jää tänne sen pidemmäksi aikaa " lorvailemaan" ). Nyt on sitten eka joulu, kun äitini ja hänen miesystävänsä tulevat meille aatoksi (ja lienevätkö yötäkin). Äidin miesystävä on hoidellut pukinhommia joka joulu jo varmaan 10 vuoden ajan, mutta nyt oli päättänyt, ettei tänä jouluna ole pukkina. Siitä syystä pääsevät siis meille aatoksi. Tuovat mukanaan jouluruokia, joten mulle jää paljon vähemmän laitettavaa. Joku hyvä tai parikin salaattia pitäisi tehdä. Onko teillä muuten kellään mitään hyvää vinkkiä joulupöydän salaatiksi???



Eilen käytiin koko perheellä uimassa ja sen jälkeen syötiin Rossossa. Kiva päivä oli. Liekö johtunut sekä uinnista (no siis enhän minä kylläkään uinut metriäkään, kun kuopus 1v.3kk oli koko hallissa olo ajan kiinniliimautuneena minuun:-) että pizzasta, että koko illan oli kauhea jano. Hetkeksi vaan aina helpotti, kun jotain joi. Viikonlopusta vielä sen verran, että lauantaina tsemppasin itseni niin, että sain tehtyä joulupullaa (piirakkavuokaan, helppoa ja nopeaa) ja tyttöjen kanssa tehtiin neljännen kerran pipareita ja kolmannen kerran torttuja. Nyt saa riittää tuo pipareiden ja torttujen tekeminen. Tällä viikolla teen vielä sellaista kirsikkaista kääretorttua ja varmaan jonkun kahvikakun. Sitten saa kyllä luvan riittää. Piparit on käyneet niin hyvin kaupaksi, että niitä on vain sellainen iso karkkilaatikollinen pakastimessa. Vielä kun saadaan porukalla siivottua, niin siinä on meidän joulutouhotukset. Tuntuu, että johan tässä on ainakin kuukausi jo odoteltu ja valmisteltu joulua ;-). Nyt vaan pitäis vielä löytyä se yksinäinen hetki (aika pitkä sellainen kylläkin), että saisin lahjat paketoitua. Mä kun en koskaan saa olla kotona yksin ellei sitä ihan asioikseen jonkun avustuksella järjestä ;-). Monesti on kyllä käynyt niin, että olen aattoa edeltävänä yönä vielä kahden aikaan paketoinut lahjoja..... Nyt en viitsisi sillä itseäni aatoksi väsyttää.



(.) Vauvan asentoa tässä yksi päivä ihmettelin, mutta nyt on kyllä taas ihan siinä tutussa asennossa, että pää puskee häntäluuhun ja jalat potkii oikeassa kyljessä navan korkeudella. Vilkkaasti on kyllä viime aikoina liikkunut. Näkyy vaan lisääntyvän liikkeet lopun lähestyessä (ainakin tällä hetkellä vielä näin, miten lie jatkossa).



Joo, pakko alkaa touhuilla. Eilen muuten sanoin miehelle, että kohta sitä mekin puhutaan, että ennen sitä talvella hiihdettiin ja laskettiin mäkeä. Täällä on niin surkean vähän lunta. Just sen verran, että nurmikko on peitossa. Ei siinä paljon hiihtoa ym. harrasteta :-(. No, pääasia että edes nuo vähäiset lumet pysyis eikä vesisateita tulisi.



Ja Nonnallapa on masu kasvanut sitten viime näkemän ;-). Mulla oli esikoista odottaessa tosi pieni maha, vaikka se silloin tuntui muka niiin isolta :-).



Mut nyt touhuilemaan!



neronja rv 33+1

Neronja kun tuossa kirjoitti että siellä on lunta (vaikkakin vain vähän) niin kävin sitten katsomassa ilmatieteen laitoksen sivuilta mitä lupaavat loppuviikoksi. PLUSSAA, blaah blaah ja blaah.



Kun olis ees sen verran pakkasta että maa ja puut olis huurteiset, että vois ees KUVITELLA että on lunta.



Mutta ei...



Ei nuo sääennustukset kyllä aina oikeassa ole, täytyy toivoa että nyt on käynyt vahinko.



Pitää muistaa esikoinen hakea ajoissa hoidosta että ehditään neuvolalääkäriin (1,5 vee). Hieman olen tuota kirjahyllyä järjestellyt, mutta iltaa taitaa jäädä loppu..



No ei se mitään, tämän päivän tavoitehan on jo saavutettu ja bonustakin kerrytetty (paketoin yhden lahjan, laitoin kuvia kansioon ja aloitin kirjahyllyn siivouksen, hip hurraa!).



Palaan taas.

Näin kun on kotona niin mukavasti aina ehtiikin välillä naputtelemaan..

Mrs Marplekin tervehti teitä täältä samalta suunnalta... Mun ei oo paljoa tullut kirjoiteltua, mutta sitäkin aktiivisemmin olen juttujanne täältä lukenut.



( . ) Mulla on nyt sitten työt tältä erää ohi. Tänään on eka tavilomapäivä ja varhennettu mammaloma alkaa siis 28.12. Viime viikon (yht 3pv) olin supistusten takia saikulla, eli kotonaoloon on jo hiljalleen alkanut tottua. Mieskin aloitti tänään lomansa, eli ollaan koko perhe kotona, esikko on siis 5v (kohta 6, tammikuussa on synttärit).



Suppareita on nyt kotonaollessa vaan harvakseltaan, mutta töissä niitä oli niin paljon, että neuvolan terkkari laittoi mut tosiaan lääkärille viime tiistaina. Ja olihan tuolla alapäässä talahtunutkin jotain. Kohdunkaula oli lyhentynyt sentin verran, ollen nyt 2cm ja kohdunsuu oli jonkin verran pehmentynyt. Luulen, että supistukset tulevat herkästi, koska masuvauva köllöttelee tuolla perätilassa, ja välillä potkut osuu suoraan kohdunsuulle, mikä ei välttämättä tunnu kovin mukavalta.



Joulusiivot tuli tehtyä lauantaina, ja eilen isä ja appiukko oli kuusimettällä, ja kuusi tuotiin meille siis jo eilen, sisään saakka. Esikko innoissaan koristeli sen illalla, ja nätti siitä tuli. Piparit leivottiin eilen, ja pasteijoita tein tänä aamuna. Ainut oikeestaan mitä on tekemättä, on saunan pesu. Saas nähdä minä päivänä sen motivoituis pesemään. Meillä on perinteisesti käyty Jouluaattona aamusaunassa, että ennen sitä pitäis siitä suoriutua.



Kaikki on siis täällä meillä oikein hyvin. Mies on tosiaan nyt kans 2 viikkoa lomalla, ja palaa vasta uuden vuoden jälkeen töihin. Esikko palaa päiväkotiin sitten Loppiaisen jälkeen, hoitopäiviä on 10pv/kk. Päätettiin pitä pk-paikka, ettei neidin tuu ihan aika pitkäksi vaan olla kotona äidin ja myöhemmin äidin ja vauvan kanssa.



Mutta, oikein mukavaa Joulun odotusta kaikille!



T: Auris 29+6

Ehdin edelliseen ketjuun kirjoitella siitä paineen tunteesta ja supistuksista, ja eilen illalla/yöllä nukkumaan mennessä supistukset vaan lisääntyivät ja säteilivät alaselkään tosi ikävästi :(



Ja sitten kun olin tarpeeksi kauan valvonut, alkoivat levottomat jalat vaivata, joten siinä sitä sitten seistiin suihkussa jalkojen " kylmä/kuuma-hoidossa" klo 03.00...



Aamulla soitin heti neuvolaan ja sain luvan mennä jonottamaan lääkärille, johon sitten pääsinkin 10 aikoihin. Matkalta soitin töihin ja kerroin tulevani myöhemmin, mutta pomo käski jäädä kotiin koko päiväksi. :)



Mutta siis asiaan; kaikki oli ihan kunnossa, kohdunsuu napakasti kiinni, pissa ok, verenpaineet ok. Hemoglobiini mitattiin taas, kun on koko ajan alhainen lisäraudasta huolimatta. Eli enpä joutunut sairaslomalle, en oikein tiedä olenko siitä tyytyväinen vai harmissani. Jotenkin se kotiin jääminenkin alkoi jo houkuttaa, mutta kun saikkua ei tullut, niin huomenna taas sorvin ääreen. Täytyykö tässä oikeasti jaksaa sinne 11.1. saakka...



Neuvolasta tullessa kävin kaupan kautta hakemassa herkkuja ja sitten filmtownista pari leffaa, aion seuraavaksi nousta sohvalta vasta kun siirryn sänkyyn nukkumaan! =)

Eipä tosiaan tuota lunta hirvesti oo. Sen verran, että pikkuneidin kans voitiin pulkkailla tossa pihalla aamupäivällä.. Saas tosiaan nähdä millainen joulu tulossa.

Me ollaankin jouluaatto kotosalla ja meille tulee syömään miehen vanhemmat ja veli+sisko ja mun vanhemmat. Näin on ollut nyt pari vuotta ja hyväksi havaittu. Pukkikin käy jo päivällä niin ilta on sitten pyhitetty täysin syömiselle ja saunomiselle:) ja niin, onneksi siis minun äiti että miehen äiti sitten ruuanlaitossa auttaa niin ei kaikki ihan mun harteille jää. Itse teen jo edeltävänä iltana italiansalaatin ja aattoaamuna lohirullat miehen kanssa ja sittenpä ne mummot jo tuleekin meille joten apukäsiä on kyllä.

Neronja kyseli hyvää salaattia? Millaista ohjetta olit ajatellut? Siis jotain majoneesipohjaista vai jotain ihan vihreää tuoresalaattia? Sen mukaan sitten varmaan jotain ohjeita löytyisikin :)



Sairaalakassista on puhetta ollut ja sieltähän on tullutkin hyviä kassintäyttöohjeita. Minulla viimeksi oli melko hätäiseen täytetty kassi ja mies sitä täydensi sitten sen mitä kykeni. Toi siis perästä kaikkea mahdollista ja mahdotonta. Imetysliivit kyllä oli tosiaan tarpeen ja ihan ikiomat.



Omaa napaa: Olo on hyvä mutta melko pinkeä! Maha kasvaa ja närästää mutta närästyskin on vähän helpottanut kun luovuin kahvistakin. Aamulla siis teekupponen eteen. Öisin tulee kyllä rampattua vessassa. Välillä yhden kerran ja välillä useammin. Hirveästi näen kyllä unia!! Yleensä en muista unia enää aamulla mutta nyt tosiaan ihan eri juttu! Jännä.. Yksi yö " uneksinkin" kestovaipoista kun yritin niistä illalla jotain selkoa saada niin uniinhan ne tuli sitten! Hyvä ettei ihan painajaiseksi muodostunut ;)



Mutta kaikille tasapuolisesti jaksamista ja ihanaa joulunodotusta! Nyt lähden laittaa jotain ruokaa..



Vimpula ja 30+6

Kiitos Nonna, kyllä täälläkin flunssa alkaa jo olemaan ohi, jopa niin että tänään hienon aurinkoisen päivän kunniaksi kävin pienellä kävelylenkillä! =] Ja eilenkin tuli käytyä koiran kanssa metsässä.. =]



Viime yö oli aika rankka! Nyt on alkanut viimeaikoina tuntumaan, että olo on kuin milläkin valaalla, kun kyljen kääntäminenkin on todella työlästä. Johtunee siitä, että tuonna alapäähän (luihin ja lonkkiin) tuntuu aina siinä kohtaa sattuvan. No, viime yönä heräsin vessaan klo 06, ja kun takaisin sänkyyn pääsin, niin häpyluihin ja -liitoksiin alkoi vihlomaan niin vietävästi, ja supisteli. =/ en tiedä miksi sinne luihin alkoi sattua, vai " hakkasko masuasukki päätään seinään" .. =] mutta siinä menikin sitten pari tuntia niin etten pystynyt nukkumaan, enkä juuri liikkumaankaan, kun jos vähänkin liikahti niin sattui. Ja ensikertalaisena ehdein jo pelästymään, että nytkö sinne sairaalaan pitää lähteä.. =] oon kyllä vakaasti päättänyt, että pidän jalat ristissä ainakin vuoden loppuun asti! =P

Kävelylenkilla ei kipua tuntunut lainkaan, eikä tässä päivän mittaankaan ole tuntunut. Ainoa kipu mitä kävelylenkillä tuntui, oli potkut kylkiin ja kylkiluihin... =]

Ja välillä vessassa käydessäni olen huomannut (lähinnä pyyhkiessä) että alapää on tunnottoman tuntuinen?! onkohan se normaalia?



Nyt meidän pikku kissamme on kipeä, oksentelee ja maha sekaisin.. =( en ole keksinyt syytä mistä johtuu, sairastelee aina muutaman (~3kertaa) kerran vuodessa näin, eikä siis kipeänä syö mitään (eikä juokaan juuri). Eläinlääkäri käski viimeks antaa jotain maitohappobakteeria, mutta sekin on vähän vaikeeta, kun ei kerran avaa suutaan. Yleensä se makaa ja oksentaa päivän tai kaksi, ja sitten on taas terveempi. Ihme vaiva, koskaan ennen millään muulla kissalla ei ole tälläistä ollut..



Mutta nyt syömään välipalaa.



jonttu rv 32+6

Ihan sellaista vihreää tuoresalaattia ajattelin. Muistelen, että meillä oli viimeksi sellaista tuoresalaattia, jossa oli juuston palasia ja viinirypäleen puolikkaita seassa. Punaviiniä kun on juomaksi, niin tuo juusto tietysti kävisi ihan hyvin tälläkin kertaa. Mutta pakko ei ole olla mikään juustosalaatti. Kaikki vinkit otetaan ilolla vastaan :-).

Neronjalle salaattiohjeita mistä itse ollaan pidetty. Eli tässä ois pari juustosalaattia. Molemmat simppeleitä ja passaa mun mielestä mainiosti lisukkeeksi.

JUUSTOSALAATTI

(4 annosta)

1 ps pakasteherneitä (200 g) ja minusta tähän käy he-ma-pa hyvin.

200 g kermajuustoa

2 hapahkoa omenaa

pala kurkkua

4 tomaattia

1 kerä rapeaa keräsalaattia

valmista salaatinkastiketta



Suikaloi salaatti, juusto, omenat ja kurkku. Lohko tomaatit. Yhdistä kaikki salaatin ainekset. Lisää salaatinkastike ja sekoita. Anna maustua pari tuntia jääkaapissa.



Tässä sitten toinen lisukesalaatti:



Juustosalaatti

(4 annosta)

0,5 ruukkua salaattia

200 g vuohenjuustoa tai fetaa

2 punaista tomaattia

1 rasia keltaisia kirsikkatomatteja

2 dl oliiveja

basilikan lehtiä

mustapippuria

1 rkl öljyä

Huuhtele salaatti ja kuivata keittiöpyyhkeen sisällä. Paloittele juusto. Huuhtele tomaatit ja leikkaa punaiset tomaatit lohkoiksi. Revi salaatti tarjoiluastiaan, nosta sekaan juustopalat, tomaatit ja oliivit. Pudota sekaan basilikanlehtiä ja mustapippurirouhetta. Valuta salaatin päälle hieman öljyä ja tarjoile.



Tässä olisi sitten tosi ruokaisa salaatti taas: Eli lohisalaatti

(4 annosta)

Riisin keittämiseen:

4 dl vettä

ripaus suolaa

2 dl villiriisiseosta

Lisäksi:

2 kananmunaa

0,5 ruukku salaattia

150 g graavi- tai kylmäsavulohta (minä käytän monesti savukalaa ihan)

1 prk simpukoita tai 180 g katkarapuja

2 dl viinirypäleitä

0,5 kurkku tai 1 avokado

0,5 ruukku herneenversoja halutessasi

Kastike:

0,5 dl öljyä

2 tl punaviinietikkaa

0,5 tl sinappia

suolaa

mustapippuria

Kuumenna vesi kiehuvaksi. Lisää kattilaan suola ja villiriisiseos. Anna kiehahtaa ja keitä 20 min. välillä sekoittaen. Kaada riisit lävikköön ja huuhdo kylmällä vedellä. Keitä kananmunat koviksi, noin 7 minuuttia. Pese ja paloittele salaatti. Paloittele lohi. Valuta simpukat tai katkaravut hyvin. Pese viinirypäleet, halkaise ja poista siemenet. Kuori ja paloittele kurkku tai avokado. Sekoita salaatinkastike öljystä, punaviinietikasta, sinapista, suolasta ja mustapippurista. Yhdistä salaatin ainekset. Ripottele joukkoon herneenversoja ja tarjoile lisäksi salaatinkastiketta. Minä laitoin vielä lisäksi sitruunan viipaleita. Tästä salaatista tykkäsi kaikki vaan tämä on tosiaan ruokaisa ja ei niin jouluinen :)



Tuossa jotain mitä tuli mieleen ja äkkiseltään kaivelin ohjeet kätköistä. Itse tykkään tehdä salaatteja ja on kyllä jos jonkinmoista ohjetta. Paljonhan se riippuu tietty mistä tykkää.. mutta jospa jotain vinkkiä sait :)

Vimpula, kiitos tosi paljon ohjeista ja vaivannäöstäsi!!! Nuo kaksi ekaa ohjetta on mun mieleen (jos oliivit jätetään pois ;-). Lohesta ja yleensäkin kalasta tykkään vain juuri valmistettuna eli siis lämpimänä, mutta tietysti jos kaikkia muita sillä hetkellä meillä olevia aikuisia ajattelisin, niin tekisin tuota lohisalaattia, kun tosi paljon lohesta tykkäävät. Täytyy nyt katsoa, olenko itsekäs vai epäitsekäs ;-).



Katsottiin äsken 9-vuotiaan pojan kanssa Äideistä parhain. En raaskinut poikaa passittaa nukkumaan kesken elokuvan, kun selvästikin poikaa kiinnosti ja päähenkilökin suunnilleen saman ikäinen. Oli kyllä tosi liikuttava ja tosi hyvin tehty elokuva. Piti poikaakin oikein halata, kun lähti nukkumaan ja sanoa, että onneksi meillä on kaikki hyvin ja saadaan kaikki olla yhdessä. Poikakin oli elokuvasta selvästi liikuttunut ja useaan kertaan kysyi, että voiko vielä tulla sota ja voiko he sitten joutua lähtemään Ruotsiin. Onkohan tosiaan ollut totta, että sisaruksetkin revittiin Ruotissa erilleen? Teki pahaa katsoa, kun vauvasisko vietiin eri paikkaan kuin mihin isosisko. Jos ajattelen, että meidän lapset revittäis tuollaisessa tilanteessa erilleen toisistaan, niin ei sitä heidän hätäänsä ja tuskaansa voisi edes kuvitella. Ja miten rakas heille on tuo meidän kuopuskin, 1v.3kk. Olis se heille kauheeta joutua pienimmästä siskostaankin eroon. Mutta tuollaisia asioita on varmasti silloin sota-aikaan oikeasti tapahtunut, siis että sisarukset laitettu Ruotsiin ja siellä siroteltu eri paikkoihin. Ja miten ne äidit on pystyneet luopumaan lapsistaan.... Mutta siis oli kyllä katsomisen arvoinen elokuva...



Aika hiljaiseksi veti tuo elokuva. Muut asiat tuntuu nyt tosi vähäpätöisiltä. Mut ei kai se auta, täytyy lähteä laittamaan tiskikone pyörimään ja mennä sitten nukkumaan. Viime yönäkin oli aivan ihanaa, kun heräsin vasta klo 5 ekan kerran. Normaalisti minut herättää kuopus, mutta tällä kertaa herätti miehen kännykän herätys, jota mies ei itse meinannut kuulla. Ilman sitä olisin kuopuksen puolesta saanut nukkua yhtäjaksoisesti seitsemään. Herraskaista, täytyy sanoa. Ehkäpä ensi yönä on sama juttu :-).



neronja rv33+1

Kiitos Vimpulalle myös meidän puolesta sain ideoita, salaattiohje hieman hakusessa, eikä aina viitsi samoja tehdä. Viime vuonna tein sellaisen salaatin johon tuli eri salaattien lisäksi mozzarellaa ja papaijaa (purkista), oli herkkua.

Avokadosalaatteja teen usein, ja se ei kyllä kovin hyvin säily ja nyt pitäis saada sunnuntaiksi hyvin pöydässä viihtyvä salaatti. Eikä siis lämmitetty.



Sain eilen sitten kirjahyllynkin ojennukseen. Hip hurraa ja eläköön! Tänään vois kurkata keittiön kaappeihin. Tosin kauppareissu täytyy hoitaa ensin, on muutama lahja vielä hankkimatta ja ajattelin päivemmällä leipoa toisen joulukakun. Säilyyköhän muuten juustokakku hyvin? Vielä ajattelin sellaisen värkätä, mutta varmaan paras jos teen vasta lauantai-illalla? (Sunnuntaina päivällä tulee siis sukuloiset)



Jaa-a.

Jos vaikka aktivoituis, eiköhän Prisma ole jo auki??



Hauskaa päivän jatkoa!



Mrs.Marple & Kuopus, rv 29+6 (huomenna vaihdetaan kymmentä!)

Kiitos Vimpulalle myös meidän puolesta, (PILKKU!!) sain ideoita,

Tosi hienoa suomen kieltä meikäläisellä.

Eli viilasin vähän pilkkua kun otti niin silmään nää mun tekstit....

Nyt on vihdoin ja viimein kauan kaivattu siivousinnostus päällä, joten tästä täytyy yrittää pitää kynsin, hampain kiinni ;-D. Tulin vaan tähän koneelle mehulasillisen juomaan ja ajattelin nostaa vähän pinoa. Kodinhoitohuoneen ja vessan lattia on nyt juuriharjalla harjattu ja siitä jos sit jatkais lattiatasosta vähän ylöspäin tuota siivousta.



Edellisessä viestissä haaveilin rauhallisesta yöstä ja pitkistä unipätkistä, mutta oli vähän kaikkea muuta. Kuopus taas jostain syystä kitisi usein. En sit vissiin ihan kunnolla aina herännyt, kun ehkä se oli tuttia vailla. Noin 5.30 annoin maitoa ja sittenhän tuo nukkui rauhallisesti. Aika väsynyt olin kun heräsin itse, mutta ihmeestä on nyt tätä energiaa. Tekisköhän osittain tuo kirkasvalolamppukin, ettei päivisin enää ollenkaan niin paljon väsytä kuin tässä vähän aikaisemmin.



Juu, mut nyt noita hommia jatkamaan!



neronja rv 33+2

Eli näin viime yönä unta, että Nuppu syntyi. Ihana juttu sinänsä, mutta siinä unessa mulla oli viikkoja samanverran kuin nytkin, eli keskosenahan hän sitten maailmaan tuli. Muistan kuinka unessa jouduin leikattavaksi, muistan sen kivun joka siitä seurasi. Sitten kun Nuppu vihdoin oli maailmassa, emme saaneet häntä yhtään nähdä kun hänet jo vietiin pois. Kun sitten aikaa oli mennyt jo tovi ja yritimme pyytää saada nähdä hänet, ei se onnistunut. Sairaalassa on kuulemma sellainen käytäntö.. Sitten minut jo kotiutettiin, emmekä saaneet käydä sairaalassa ollenkaan. No, sitten oli kulunut viikko ilman, että olimme kuulleet mitään lapsestamme, kun lääkäri sairaalasta soitti ja kertoi minkä näköinen lapsi oli. Ja vasta kuukauden päästä saimme nähdä hänet ensimmäistä kertaa ja silloinkin ainakin 5 metrin päästä..



Mua ahdistaa todella paljon tuo uni. Tiedän että se oli vain unta, mutta kun se tuntui niin kovin todelliselta. Ja jo sen puolesta se tuntui todelliselta, kun muistan tuon ajankulumisenkin siitä unesta. Pakko oli tulla nyt johonkin tämä uni kertomaan kun mies on töissä, eikä voi puhua kanssani ja oma mieli on surkea.



Toivottavasti Nuppu nyt kuitenkin pysyisi vielä ainakin kuukauden masussa eikä haluaisi tulla pois.



Tällä kertaa Nuppu olikin poika, eikä tyttö, niinkuin parissa aikaisemmassa unessa.. Se on jännää. Oon nyt nähnyt miljoona kertaa sekä poika että tyttö unia, joten ei mitään hajuakaan kumpi mahtaisi olla tulossa. =)



Suan ja Nuppu 31+6 (ja huomenna taas vaihtuu uusi viikko, hui.)

Suan: Tuollaiset unet tosiaan osaa olla ahdistavia ja vaikuttaa koko päivään. Tänne onneksi on hyvä purkaa kaikki tunnot ja untahan se tosiaan onneksi oli! Ne jostain alitajunnasta varmaan tulee noi unet ja niitä pelkoja sitten näkee unina.. Minulla kanssa on ollut vaikka minkänäköisiä unia ja olen nähnyt myös unta, että poika tulee mutta siihen uneen ei liittynyt mitään painajaista mutta kaiken muunnäköisiä painajaisia on kyllä ollut ja yössä saattaa montakin kertaa uni vaihtua.



Olisinpa minäkin muuten halunnut katsoa eilen sen Äideistä parhain vaan mies vaihtoi ennen elokuvaa telkkarin paikkaa ja siinä kävi sitten niin, että lähetys pätki ihan hirveästi ja ilmeisesti johtui juuri siitä, että antennijohto piteni niin paljon, että se vaikuttaa sitten tuohon miten näkyy. Kerkesi mies jo seinään naputella sen johdonkin niin ei sitten enää illalla ruvettu uudestaan järjestystä miettimään tai mikä vika siinä todellisuudessa sitten oli.. no, tänään se on sitten edessä. Pitänee vuokrata sitten tuo elokuva..



Hyvä, että ohjeista jotain apua oli :) Itselläkin on vielä vähän hakusessa mutta suurinpiirtein joulun menu alkaa olla valmis. Kuulin vain juuri, että meille tulee syömään vielä minunkin veli avovaimonsa kanssa joten sitä ruokaa pitää vaan laittaa paljon. No, saap ne mummot auttaa :)



Tuosta juustokakun säilyvyydestä en kyllä osaa sanoa mitään varmaa. Harvoin tulee kyllä itsellä juustokakkuja tehtyä mutta tunne ois, että se säilyy melko hyvin kyllä jääkaapissa kun suojaa vain, että muiden ruokien tuoksut ei pääse tarttumaan..



Mutta nyt hermostuu pikkuneiti joten päiväunien aika alkaa olla.



Vimpula ja taitaa tasan 31 viikkoa olla täynnä..

Iskihän se väsymys sitten iltapäivällä. Heti kun jouduin jäämään paikoilleni istumaan (olisinkohan kuopusta syöttänyt), niin salakavalasti hiipi heti väsymys paikalle. Senpä jälkeen en ole siivoussaralla saanut mitään kummoista aikaan. Olisin ottanut nokoset, mutta liikaa oli häiriötekijöitä, ei onnistunut, ja kuopuskin nukkui tavallista lyhyemmät päikkärit, joten nuokkuessa mennyt koko loppupäivä. Jospas kohta, kun lähden kuopusta nukuttelemaan, niin nukahdan siinä hetkeksi makoisasti itsekin :-).



neronja rv 33+2 (kaksi yötä ultraan)

Ajattelin hieman pinoa nostella kun meinataan ihan kartalta tippua...



Joulunalusaika teettää kummasti hässäkkää vaikka sitä tietoisesti koitankin vältellä. Tänään kävin aamupäivällä esikon kanssa kaupungilla asioita toimittamassa, onneksi löysin kaiken tarvitsemani ja sain hoidettua kaikki rästit! Tulokkaallekin löysin etsimäni makuupussin ja täkin kirpparilta! Pesuun vaan ja sitten jemmaan odottamaan muuttoa. =) Mulla meinaa tuo pärstä kuivua kovasti niin ostin sokokselta kasvonaamiorasvan ja sain seeruminäytteet kaupan päälle, joten täytyy nyt illalla testailla toimiiko!



Neronja kirjoitteli siitä äideistä parhain-elokuvasta. Me ei voitu miehen kanssa edes ajatella katsovamme sitä leffaa kun ollaan molemmat tuollaisien leffojen suhteen niin herkkiä. Mies pystyy kyllä katsomaan kaikkia sotaleffoja ym, mutta mä olen melkein vaan rom-kom-katsoja!=) Mä järkytyn liian jännistä/rankoista kirjoistakin ihan kauheesti... Menee päiviä että olen ihan sumussa. Myös puhuttelevat unet huojuttaa mun iloisuuttani, mutta tositapahtumia omassa elämässämme pystyn toisaalta kohtaamaan hyvin.



Meinasin huomenna leipoa ainakin yhden kuivakakun kolmesta. Loput jouluruokaostokset tehdään varmaan lauantaina... Perjantaina vietetään vielä miehen nimppareita sen suvun kanssa ja vaihdellaan lahjoja. Täytyy sinne keksiä torttujen ja pipareiden kanssa tarjottavaa. Meinasin juustolautasta ja karjalanpiirakoita (pieniä).



Jotenkin mä pelkään yhä enenevässä määrin että tämä lapsi syntyy etuajassa. Toivon vaan että selvitään tästä joulusta ja muutosta. Että sen verran ehdittäis kotiutua että saisin laitettua kaikki valmiiksi pientä varten. Onneksi nyt on sitten tuo koko ens vko aikaa hoidella sitä muuttoa. Joulusiivouksien kanssa en ressaa vaan säästän ne tuonne viikon päähän kun muuttosiivous tehdään.



Joo, mutta mukavaa joulunalusviikkoa kaikille ja muistetaan sitten juoda kovasti vettä suolaisten jouluruokien (ja sukalaiden) kanssa! Mä meen nyt syömään muroja!



suko81 33+3

Kiitos Vimpulalle salaatti-ohjeista, ovat varmaan maukkaita, pakko tehdä itsekin niitä!!!



Me ollaan joulu kotosalla muuten, mutta käydään syomässä mummolassa kinkku iltapäivällä ja tullaan sitten kotiin odottaan pukkia mummon ja papan sekä muutaman sinkkusisarukseni kanssa, saadaan me aikuiset valvoa myöhään ja lapset pääsevät omiin sänkyihin nukkuun. Mummola on ihan vieressä, niin että pystyy helposti tekeen näin. Meidän joulu kuluu karrikoidusti tähän tapaan: aamulla saunaan vastomaan, sitten joulupuuroa syömään, seuraavaksi haudalle viedään kynttilät ja samalla reissulla kinkulle mummolaan, salaatti-ja kakkupöydän kera sitten kotona odotetaan pukkia ja pelataan ja lauletaan yhdessä.



(.)Tunnen hyvin jo vauvan vartalon käsilläni masun läpi. Pää on hyvin alhaalla, tuntuu sellainen pallo tuolla haarojen välissä ja pakko sanoa vaikkei ilettäis että kakalla käydessä välillä inhottaa ponnistaa kun tuntuu siltä että työntäis sitä päätä ulospäin. Onko kellään muulla koskaan ollut tällaista??

Mun maha on kokonaan kasvanut ns.eteen eli takaapäin ei tietäis oon raskaana ja ihmiset kauhistelee ja ihastelee sitä ja musta tuntuu etten halua kohta enään liikkua missään kun kaikki kommentoi sitä kaupankassasta lähtien ja sanoo että siellä on varmasti poika kun se on niin eteenpäin ja minusta tuntuu siltä että tyttö siel on. Toisaalta se on kivaa mutta välistä niin rasittavaa. Mahan sf-mitta menee ihan keskikäyrää ja osa ihmisistä sanoo ettei tää ole ollenkaan iso ja toiset älypäät, anteeksi sanoo että onko siel oikeesti vaan yks... Joskus tuntuu että siltä että tää on koko yhteiskunnan omaisuutta ja kaikilla on lupa ja oikeus sanoa mitä vaan. Tässä paatoksellinen mielialan purkaus...

Lääkäriltä sain tosiaan sen luvan tehdä mitä vaan ja oon sitten aloittanut uudestaan lenkkeilyt ja tulin tuossa äsketttäin koiran kanssa potkuriajelulta, upea keli potkutella liukkaat tiet ja oiskohan -1astetta. Täällä on lumet onneksi säilyneet vaikka plussalla oli tänäänkin mittari.



Mies laittoi iltapalaa, joten meen nyt nyt herkutteleen ( on tosi hyvä loihtiin iltapaloja ja muutenki parempi ruuanlaittaja kuin minä) ja sitten saunaa rentoutuun.



Joulunalusviikon voimahalit kaikille!



aurela ja vauveli rv 33+4

Kävin eilen lääkärineuvolassa ja siellä nyt sitten ultrattiin vauva ja katottiin sitä kokoa.Elikkä tämä meidän vauva painaa nyt 2.2kg ja syntymäpaino arvio oli n.3.5kg.

Kanavaa oli jälellä 3cm,mutta kohdun ulkosuu oli auki hieman.

Tämä lääkäri kysyi minulta et tiiämmekö kumpi tulee,sanoin et ei.No kysyin sit että näetkö sinä kumpi se on,sanoi et kyllä hän näkee.Mutta en halunnut siltikään tietää kumpi se on.Tää on niin toivottu lapsi että sillä ei oo mitään merkitystä meille kumpi sieltä tulee.Kunhan on terve se meille riittää.

Oli aivan ihanaa nähdä vauva tuolla masussa,tuli kamala ikävä vauvaa jo!Mulle lääkäri sanoi että kunhan viikko vielä menee ei aleta etes estään enään vauvan syntymistä,mutta joutuishan se keskoshoitoon ainaki kuukaudeksi jos se näillä viikoilla syntyisi.Eli en ala rehkiin ennenku viikkoja on 36.

anna_liisa 33+0