3 lasta kolmessa vuodessa?!
Kertokaahan kokemuksia tällaisesta, kun on tullut kolme lasta kolmessa vuodessa. Toivon kuulevani kaikenlaisia kokemuksia asiasta. Itselläni on mahdollisesti näin käymässä, (yhdet menkat ollut raskauden jälkeen ja toiset nyt myöhässä...) joten olisi kivaa kuulla vähän, miten elämä sujuu kolmen pienen kanssa!
Kommentit (2)
Mä olen jo nelikymppinen ja kolme aiempaa lasta ovat jo isoja ja nyt meillä on pojat 3v2kk ja 1v8kk sekä tyttö 3kk. Mä olen iän puolesta tietoisesti antanut lasten tulla pienellä ikäerolla ja mä en vaihtais päivääkään pois. Ensimmäinen noista kolmesta on oolut tosi helppo ja terve vauva, toinen jokseenkin vaativa, mutta terve ja nyt nuorimamisemme on myös helppo vauva. Öisin meillä kyllä lapset nukkuvat (en koe yöimetyksiä raskaiksi sillä imetän pitkällään vauva vieressä ja siihen nukahdetaan molemmat), mutta äiti ei malttais. Nautin ihan älyttömästi sitten omasta ajasta kun pikkuiset nukkuvat joten mulla menee myöhään oman nukkumisen kanssa kun teen kaikenlaisia omia juttuja " yöaikaan" esim. teen käsitöitä, surffailen netissä tai katselen telkkaria.
Arki sujuu loistavasti kunhan muistaa, että antaa aikaa myös itselle. Säännölliset rutiinit ovat ainakin meillä tehneet arjen helpoksi. Pukeminen taitaa olla se raskain vaihe nyt kun on kylmää ja 3v ei haluaisi vielä itse pukea eli tarvitsee apua reilusti. Kuitenkin hienosti ollaan selvitty vaikka pojan kerho alkaa kaks kertaa viikossa jo ysiltä. Oman mielenterveyden on pelastanut avoimen päiväkodin toiminta mistä on tullut todellinen henkireikä. Siellä kun pojat leikkivät vätisti ja äiti saa vertaistaa seuraa. Me asutaan pääkaupunkiseudulla joten kaikki on tosi lähellä ja se myös helpottaa elämää.
Mä en kuitenkaan löydä tästä meidän tilanteesta oikeastaan mitään negatiivista ja vielä meillä siintää haaveissa yksi pikkuinen joka saisi tulla ihan samaan syssyyn, ehkä muutama kuukausi vielä odotetaan ja sitten annetaan lupa tulla jos meille vielä yksi pienokainen suotaisiin. Tilannetta meillä helpottaa se, että mulla on ihana mies joka todella tekee erittäin paljon kotitöitä ja myös hoitaa lapsia joten mulla on aina ollut myös omaa aikaa. Ja kaikkien lapsien välissä olen myös ollut töissä tehden 50% työaikaa. Mies on silloin iltaisin hoitanut lapset. Nytkin palaan sitten elokuussa taas työn pariin, ainakin vähäksi aikaa...
Ehkä tämä sopii joillekin, ei varmaankaa kuitenkaan kaikille, mutta kaikkeen sopeutuu ja rakkautta ihan varmasti riittää kaikille.
Meidän esikoinen täytti juuri 3v, kun kolmas syntyi. Ja vuosi siitä eteenpäin oli todella työntäytteinen ilman yhtään kunnon yötä unineen. Meillä kaikki lapset ovat olleet terveitä, muutamia flunssia lukuunottamatta mutta kaikki ovat vauvana syöneet todella tiheästi ja näin ollen unet olleet tosi katkonaisia.
Nyt nuorin täyttää 3v (olen nyt neljättä kuumeilemassa) ja kun miettii juuri tota aikaa kun kaikki oli niin pieniä ni ei oikein ymmärrä miten sitä jaksoi. Positiiviset asiat tulevat kuitenkin mieleen päällimmäisenä! Liikuin paljon pienten kanssa, mutta sitten kun itse joskus olin kipeänä niin tuntui että kaikki on kaaosta..ja ettei voi selvitä. Mutta niin vain siitä selvisi, mutta muutaman päivän voisin vaihtaa pois. Mitään tukiverkkoa meillä ei ole, joten sekin varmasti kyllä vaikuttaa asiaa paljon jos sellaisen omaa ja jos edes joskus voisi joku lapsista olla jossain edes hetken.
Joka tapauksessa suosittelen lämpimästi heille, jotka ovat valmiita käyttämään joka hetken vain lapsille. Me olimme. Nyt kun lapset isoja on aikaa jo vähän itsellekkin ja omille menoille. Mutta vähän edelleen..