Toinen lapsi vai ei??
Minulla on kamala pulma, olen miettinyt ja miettinyt tehdäkö toinen lapsi vai ei. Meillä poika täyttää syksyllä kaksi vuotta. Minulla ei ole ei minkäänlaista vauvakuumetta, eikä ole miehellänikään, mutta pojan takia olemme miettineet, oisko sisarus hyvä. Olen ehkä hieman itsekäs (tuomitkoon ketkä haluaa), mutta tuntuu, että elämässä on paljon muutakin kuin lapset, jos nyt tekis toisen niin sitä olisi monta vuotta kiinni kotona, juuri kun ensimmäisen kanssa vois alkaa harrastamaan kaikenlaista ja matkustelemaan ja muutenkin arki helpottamaan. Mitenkäs Teillä muilla? Kertokaa kokemuksia!! Turhan neuroottiset jättäkää väliin, tässä on ongelmaa minulle ilman teitäkin.
Kiitos etukäteen!
Kommentit (9)
Minulla myös tämä äidiksi tulo oli aika iso muutos, vaikka osasinkin siihen aika hyvin varautua. Hyvin sanoit, että jaksaisko sitä rumbaa enää uudelleen, nyt kun kaikki alkaa olla helpompaa. Se todellakin tuntui melkoiselta RUMBALTA. Tuntuu todella raskaalta,mutta sit ku aattelee pojan kannalta. Uhraisko vielä muutaman vuoden ja tekis toisen. Tulemme kuiten melkein aina siihen tulokseen, ettemme tekis toista, mutta silti tämä asiaa vaivaa takaraivossa. En kuiten halua kauhean isoa ikäeroa, jos sitten tekisin toisen. Mutta kun ei ole mitään kuumetta ja tuntuu niin jotenkin vaikealta.
Meidän esikoinen on 2,5v ja vasta vähän aikaa sitten päädyttiin että tulkoon toinen jos on tullakseen. Välillä kuume kasvaa, päivälläkin kävin odotus-palstalla ja tuli tosi kova haiku pieneen vauvaan, odotuksen jänniin hetkiin, syntymään, vauvan pieniin vaatteisiin jne. Välillä taas tulee olo, että miten sitä jaksaa ja kun omiin aktiiviharrastuksiinkin olisi nyt kova kaipuu...
Esikoisellamme on vaan mieletön uhmaikä ja välillä on vaikeaa hänenkin kanssaan. Tätä kesää ennen en edes MIETTINYT toista lasta, en vaan yksinkertaisesti olisi jaksanut.
Ystävälläni on saman ikäinen esikoinen kuin meillä ja heillä on nyt toinen lapsi. Kyllä se toinen kuulemma helpommalla, vanhalla rutiinilla menee kuin ensimmäisen kanssa, mutta totta kai se oman työnsä vaatii.
Sä olet kuitenkin se joka sen lapsen kantaa, synnyttää ja hoivaa. Ja jos se on ajatuksena tuntuu liian raskaalta se todennäköisesti tulee olemaan sitä. Mä itse kuumeilen kovasti kolmatta, mutta ennenkuin pääsin tähän pisteseen mun oli pakko saada mennä (pojat syntyneet 99 ja 02), harrastaa, kouluttautua uuteen ammattiin, tehdä töitä, reissata. Nyt tuntuu että pystyn taas rauhoittumaan vauvaa varten.
Mun haaveissa on iso perhe, mutta päätin aikanaan että jokaista lasta haluan haluta yhtä kovasti.
Ja mitä tulee sisarussuhteisiin ne voi olla yhtä hyvät ja läheiset vaikka ikäeroa olis enemmänkin. Mulla itselläni on yli 10 vuotta nuorempi pikkuveli joka on mulle todella rakas ja läheinen vaikkei me yhdessä leikittykkään.
Seiso vaan rohkeasti omien tunteittesi takana. Ja vaikka nyt ottaisit aikalisän niin eihän toinen lapsi ole kokonaan pois suljettu - sitten joskus.
Meillä ei sitten kuumeilua kestänytkään, ei ehtinyt kuume kasvaa kunnolla (ja mieskin sanoi että eihän me ehditty edes harjoitella ;-D)
Tänään näytti reipasta plussaa !
Menkat muutaman pvn myöhässä ja alamahaa juilii niin kuin esikonkin kanssa joten sitä se sitten olikin. Pikkukakkonen olis tuloillaan...
Tsemiä muillekin ja plussasäteitä auringonsäteiden joukkoon!
Heips!
Kannanpa minäkin korteni kekoon. Meillä täytti poka vuooden 19.07. ja mielessä ollut toinen jo muutaman kuukauden. Asumme maalla (maatila) joten täällä kun ei ole paljon noita leikkikavereita, niin olisi sisarus pojalle tarpeeseen. Meillä poika helppo esikoinen. Joten toisen kanssa kestäisi vähän rumbaakin.
Meillä neiti pian 2 v ja aikaisemmin olin varma, etten lisää lapsia halua piiiiitkään aikaan. Nyt jostain syystä vauvakuume alkaa vaivaamaan. Ja mitä enemmän sitä asiaa miettii, sen yksinkertaisemmaksi se tulee. Me mennään nyt TJOT meiningillä. Pillerit jätin vasta ja nyt aloittelemme " tekoa" . Mitään kamalaa ei tapahdu, jos ei ihan lähiaikoina tule, mutta mukavaahan se olisi.. Ystäville ja kaikille utelioille olen sanonut, ettei me vielä vähään aikaan tehdä toista, eipähän tule paineita siitä jos ei tulekaan.
Eli siis se mikä oli jutun pointti oli se, että ennen olin varma etten toista halua, mutta pikkuhiljaa uusi vaavi alkoi mieltä painamaan ja nyt siis saa tulla, jos haluaa. Täällä olisi toinen puoli syliä vielä vapaana..
En usko, että lasta kannattaa vaan sisaruksen takia tehdä, vaan jos tuntee halua vauvaan. Tämä vaan ihan minun mielipide..
Onnea sinulle joka plussasit, nimimerkkiä en enää muista, ja tarrasukkia matkaan!!!
Iita
Niin tuosta halusta vauvaan, en tarkoittanut sitä niin kuin sen voisi tahtoessaan väärin ymmärtää.. :)
tyttö 4v ja ite 30 vuotiaita. Välillä toisen lapsen hankkiminen tuntuu oikealta, sen takia että esikoinen saisi sisaruksen. Itelläkin on välillä kuumetta, mutta se on aina mennyt ohi ja jäljelle jää helpotuksen tunne. Yhden kanssa on niin helppoa ja on todellakin aikaa ja mahdollisuutta harrastaaa ja matkustella. en tiedä uskallanko koskaa käydä läpi samaa rumbaa, koska minulle tämä äidiksi tulo löi pienen paniikkin päälle, ei mikään kiva tunne. Ei kaikkia ole tarkoitettu suurperheellisiksi. Tuntuu vain, että siitäkin syyllistetään, jos on vain yksi lapsi. Ei ole väärin, että ajattelee myös itseään, parisuhdetta ja jaksamista.