Tammitenavat VIIKONLOPPU

Miehellä on taas kolmen päivän työputki, jolloin en näe häntä ollenkaan. Joten tässä yritetään olla hyvin voimakastahtoisen esikoisen kanssa leppoisasti... vaikeaa se on kun omat voimat aika vähissä.



Joulu on siis jo reilun viikon päästä! Meillä perinteenä olla aatto toisen lapsuudenkodissa ja joulupäivä toisen lapsuudenkodissa. Ja nämä siis vuorottelevat. Nyt anoppilaan aatoksi. En millään jaksaisi, kun monista syistä olen tuota anoppia nyt nähnyt enemmän kuin tarpeeksi.



Ja menee tuosta jouluruokailustakin tietty hohto kun ei voi syödä graaveja kaloja eikä mätiä, eikä juoda viiniä. No, sehän on vain yksi joulu. Ja kun olo on tämäkkä muutenkin niin ei jaksa kauaa pöydässä pönöttääkään.



Mulla on alkanut taas loppuajan kamala painonnousu. Esikoista odottaessa tuli 8 ekan kuukauden aikana 5 kg ja viimeisten 6 viikon aikana 8 kg. KAMALAA. Ja nyt se on siis alkanut. Kuukauden aikana on tullut kilo viikossa. Ja kun on jäljellä vielä 5 viikkoa (+ ne kaksi yli menevää), niin 7 kg turvotusta on vielä odotettavissa. Siistiä.



Ja ei se syömisestä johdu, syön ihan normaalisti ja suhteellisen terveellisesti. Okei, jos 2 suklaakohvehtia päivässä on ylenpalttista mässäämistä ja siitä ne kilot tulee, niin tulkoot.



Raivostuttaa vain, kun paino nousee tolkuttomasti eikä sille voi tehdä yhtään mitään.



Mä olen täysin vakuuttunut, että vauva ei tule ilman käynnistystä, kuten ei tullut esikoinenkaan. Huolimatta 2 kk jatkuneista supisteluista. Mutta silti olen jo kamppeet laittanut valmiiksi. Jos turpoan tähän malliin, niin enhän kykene kohta enää liikkumaan. Eli vauvan kamat on valmiina, vaatteet pesty ja silitetty kaappiin ja tarvikkeet ostettu. Sairaalakassi on valmiina ja esikoisen mummola-kassi. Nyt vain olen ja paisun.



Mieliala ei tuon painon takia ole kovin korkea, sen varmaan huomasitte... Mä en siis edes näytä kovin paisuneelta, koska hierojakin juuri sanoi että minulle ei varmaan ole tullut yhtään ylimääräisiä kiloja. Ja samaa sanovat (rehelliset) ystävätkin. Mutta massaa tulee, ihan järkyttävästi.



Väsyttää ihan simona, mutta kun juuri sain tuon villin pojan nukkumaan, niin haluaisin hetken olla ihan yksin. Mutta ei kai tässä auta kärvistellä kun ei silmät pysy auki.



Mielenkiinnolla odottelen ekan tammitenavan syntymää, kukahan ekana ehtii? Toivottavasti kaikilla menee hyvin.



Mukavaa viikonloppua.



ipu rv 34+6 (kahden tunnin päästä siis 35)

Hei!



Sopivan äkäistä porukkaa! Tunnen oloni kotoisaksi. Lähes kaikki ärsyttää ja nopeasti.



Kävin tänään oikein työpaikan pikkujouluissa. Ihan hyvä, että menin. Tosin makasin koko päivän, että jaksoin lähteä.



Eikö se Sammermannin mies voisi jäädä kotiin sairaslomalle? Kuulostaa inhottavalta, jos pelkäät kohdun repeytymistä ja sitten on vielä 1v. hoidettavana.



TURVOTUKSESTA: Turvotusta voi yrittää hoitaa juomalla paljon vettä, todella paljon. Yrittämällä liikkua esim. kävellä. Tai edes pyöritellä pumpata nilkkoja ja ranteita. Nostella käsiä ylös, venytellä. Panodol auttaa joskus myös. Itse käytän noita keinoja. Mulla auttaa myös jatkuva lepo.



Väsyttää ihan tolkuttomasti. Tosin alkuillasta en saa unta. Mitään sairaalakassia en taida edes pakata. Käytän talon antimia. Suunnilleen kaikki vauvan kamat on kasassa; vaippoja ja Tuttelia pitää hommata.



Kai tää kituuttaminen jatkuu hamaan helmikuuhun. LA on 28.1. Ei kait se poika halua äidistään ennen luopua? Ens viikolla on taas neuvola ja synnytyslääkäri.



Tuosta lapsen kääntämisestä. Tuttavani lapsella oli napanuora monta kertaa kaulan ympärillä ja tästä syystä eivät saaneet vauvaa käännettyä. Kiva varmasti vauvasta se kuristuminen joka kerta, kun yrittivät kääntää :(. Alatiesynnytystä yrittivät, mutta vauva heilutteli varpaitaan kohdusta uloa. Joten sektio siitä tuli.

Jotkuthan ovat synnyttäneet perätilavauvan kuitenkin.



Ametisti ja vauva rv.34, eli ensimmäinen etappi on täynnä; keuhot kypsyneet.

Täällä sitä vaan moni kokonaisena on edelleen, vaikka oireita riittää.

voimia kaikille.



itselläkin on sitä turvotusta tällä viikolla riittänyt, ja joku kyseli supistuksista niin ihan sama juttu mulla. pitkin päivää supistelee ei kivuliaasti, tosin välissä niitä kivuliaampiakin.



Viime yö oli taas hankala. Jotenkin vaan kuvittelen joka ilta nukkumaan mennessä että nyt saattaa tulla lähtö. esikoinenkin nukkuu meidän keskellämme 2,5v kun omassa huoneessa on kuulemma mörköjä;)



nyt pitäis käyttää vielä viimeisiä voimia ja siivoilla muutama kaappi valmiiksi. joululahjat alkaa olemaan pikkuhiljaa ostettuna, aikuisille emme niitä edes osta, vaikka toisaalta houkuttelisi saada mieheltä jokin paketti :d NIITÄ kun saa niin harvoin.



nyt kaappien pariin, itse ennustin itselleni että vauva syntyisi 15.12,saasnähdä mitä päivä tuo tullessaan. mies lähti aamusta toiselle paikkakunnalle harrastuksen pariin päiväksi, nauroinkin lähtiissä et soittelen jos sun täytyy lähtee ajaan kotiinpäin, niinku soneran mainoksessa :D se on kyllä ihana.



tearangel 36+5, jo

Tästä tietokoneesta sais hyvän painon jollekin mitä pitäis upottaa ikuisiksi ajoiksi mereen,mrrr!!! Jo kaksi kirjoitusta on mennyt ties minne muttei ainakaan teidän luettavaksi:/ Alkaa taas proppu palaa het aamusta.



Mies ei voi vielä jäädä kotiin, mut lähipäivinä jää ja mahdollisuus on onneksi olla sit kun vauva syntyy.Olenkin silloin aivan vuodepotilas enkä oikein kykene moneksi.



Aamulla oli mullakin nakit kohmeessa eli turvotus on minunkin ilonani...

Ihana tuo Ametistin kommentti =) Mutta totta, täälläkin tuntuu että palaa päreet ihan nolla-asioistakin... Varsinkin aamulla olen oikea hirmu, huudan jokaiselle sen kummempia ajattelematta... Lieköhän tämä enteilisi lähestyvää synnytystä? Tuolla on ketju, jossa pohdittiin juuri tätä äkäisyyttä ja synnytystä... =/



Uusiakin oli löytänyt jälleen joukkoon, tervetuloa vain! =)



Unohdin ihan laittaa noi lukemat viime lääkärikäynnistä elikkäs



paino +160g/vko eli +7,7kg alusta lukien

RR 110/70

Prot -

Gluk. -

Hemppa 119

Sf ?

Syke 150-170

Painoarvi0 2260g



Pe kontrollissa vesi oli taas laskenut, nyt 5,0 =/ Juon päivittäin n.7 litraa nesteitä + syön hedelmiä puolisen kiloa... Tiistaina taas uusinta tsekkaus, hoppas ei ois enään laskenut...



Turvotusta voi yrittää ehkäistä syömällä tomaatteja/mansikoita ja juomalla tarpeeksi, ei kuitenkaan liian paljoa sillä jos elimistö prakaa jo ennestään nesteiden kierrättämisessä, niin se voipi laittaa täyden stopin päälle jos alkaa litra tolkulla yli oman normaalin tankkaamaan -> turvotus vain lisääntyy =(



Kannattaa kans tosissaan liikkua sen minkä pystyy, jos jalkoja hieroo niin liikkeet aina sydäntä kohti!!! Hirudoid Fortea suosittelen jaloille myös + kylmä/kuuma kylpyjä vuoron perään, laittavat nesteet liikkeelle! db



Ja muistakaa vielä se, että jos turvotus on ympärivuorokautista se viittaa raskausmyrkytykseen eli hopi-hopi neuvolaan näytille, jos taas vain iltaisin esiintyvää niin " ihan" normaalia!



Mies otti kaikki pojat ja lähti työpaikan järjestämiin pikkujouluihin! On tänä vuonna yhdessä hotellikompleksissa tästä n. 1,5 tunnin ajomatkan päässä ja siellä ois tosissaan saanut koko perhe olla pe-su täysihoidolla yötä. Harmittaa kyllä kun ei voida koko rahan edestä nauttia, pojilla oli eilen normi koulupäivä kun taas paikalliset on aloittaneet lomansa jo joulukuun alusta =/ Ja itse en uskalla sinne asti lähteä ja mies ei taas uskalla jättää mua yksin kotiin pitkäksi aikaa eli ovat siellä nyt muutaman tunnin nauttimassa auringosta ja altaista! =)



Mie kuuntelen joululauluja suhteellisen isolla ja mussutan hedelmäsalaattia + pikaiseen tulin käväisemään myös netissä ;)



Mukavaa lauantain jatkoa kaikille,



-Allu ja Pupu rv34+

Hei!



Isi tuolla leipoo tyttärensä kanssa pipareita, joten mulla on aikaa rentoutua :).



miukkis07: Anestesialääkäri tapaa leikattavan potilaan aina ennen leikkausta, jos mahdollista. Anestesialääkäri on siinä sun vierellä koko sektion ajan. Lisää morfiinia, jos tarvis tai nukuttaa kokonaan jos tarvis. Esikoiseni syntyi sektiolla.



Allu: Toivottavasti se lapsivesi nyt pysyisi siellä missä pitäisi. Onneksi sullakin on jo rv. 34.



Onnea, menestystä ja hermoja kaikille teille, joilla on jo sektiopaivä päätetty!



Mulla on tänään ollut huono olo. Kävin kuitenkin asioilla postissa. Maha on löysällä, mahaan sattuu, päätä särkee, hieman turvottaa, etoo yms. Verenpainee oli kuitenkin OK. Pissatikkuun en " osunut" . Onneksi kohta pissattaa taas.

Tosiaan marjojen syöminen auttaa myös turvotukseen.



Öisin en sitten saa unta vaikka olen hurjan väsynyt. Kävin sitten yöllä alakerrassa rääkymässä. Johon mieheni totesi, että kiukkuinen, nälkäinen ja pyöreä :). Joten söin yöpalan ja menin nukkumaan. Öisin särkee nilkkoja, se valvottaa myöa. Hikoilu on ihan hurjaa, varsinkin öisin. Olen aivan likomarkä hiestä.



Kylläpä nukuttaa!





Ametisti ja vauva rv.34

Minä olen ihan ihmeissäni kuinka en ole tämän enempää raivonnut miehelle mistään koko raskausaikana. Olen vaan niin herkällä tuulella, että pillahdan itkuun heti jos hän toimii jotenkin väärin tai muuta vastaavaa.



Eilenkin olin koko päivän järjestellyt kaappeja miehen ollessa töissä. Illalla sitten pyysin apua yhden yläkaapin kanssa, siellä kun oli kaikkea painavaa tavaraa. Mies tuli kyllä auttamaan, mutta antoi ymmärtää, että se viiden minuutin uhraus hänen vapaasta illastaan oli liikaa pyydetty. Silloin tuli itku ja mies siihen ärähtämään, ettei kyllä ymmärrä mikä nyt on itkun asia. Aina noilla toisen sukupuolen edustajilla ei oikein tunnu aivot pelaavan. Hän ei voinut ymmärtää, että yhtälailla minä olin tehnyt pitkän " työpäivän" . Hän pyysi kyllä myöhemmin anteeksi. -Hyvä niin, sillä minä olin ihan valmis vihoittelemaan vaikka kuukauden jos anteeksipyyntöä ei kuulu.



Viime neuvols oli jo tiistaina ja seuraava on jo maanantaina, mutta tässä vielä viime kerran jutut:

Hb: 132 (Korkein koko raskausaikana!!!)

proteiini: -

glukoosi: -

verenpaine: 134/82

painoa: 700g/vko (Huh, Huh!!!)

turvotus: +

Sf: 32

sykkeet: 140+



Turvotusta on aamusta iltaan, mutta valkuaista ei onneksi ole virtsaan ilmestynyt.



Joulun vietosta: Kerroinkin jo aikaisemmin kuinka me mennään taas meidän teräsmummon luo koko serkuskatras. Siellä ollaan jouluaattona päiväsaikaan. Illaksi tullaan todennäköisesti kotiin ja otetaan rauhassa kahdestaan (tai kolmistaan, mistäs sitä tietää :) ). Joulupäivänä mennään syömään anoppilaan ja Tapanina minun vanhemmilleni. Näin on aina tehty ja tehdään varmaan niin kauan kun mummo on joukossamme ja asumme kaikki 20 km säteellä toisistamme. Tykkään kovasti meidän perinteistämme.



Jaahas, tuntuu että juttua riittäisi vaikka kuinka paljon, mutta taidan lopettaa tällä erää.



Ai niin, olikos jollain ollut sellaista kuukautiskipu-tyyppistä tuntemusta?? Minulla on sellaista samanlaista jomotusta myös aika usein illalla kun käyn nukkumaan. Tietääkö kukaan enempää siitä, mitä mahtaa olla? Minulla se jomotus tuntuu kylläkin usein alavatsan lisäksi myös alaselässä. Luulin ensin, että voisiko se olla heikko supistus, mutta se tuntuu aina kestävän niin kauan, että epäilen.



Siru-Sofia ja Julle 36+4

että mitähän mahtaa aamuhallalle kuulua?? Ehkäpä siellä on jo pieni nyytti hoidettavana ja siksi vähemmän aikaa roikkua koneella. Toivotaan kaikkea hyvää!



Niin ja allulta on ollut mukava kuulla parempia uutisia. Toivotaan, että vesimäärä ei nyt ala uudelleen laskea.

Magda_lena kyseli missä voi kirjoitella jatkossa. Vauvan keskustelupalstalla on tuo Taaperot-osio, jossa on hyvä jatkaa jutustelua.



Magda_lena ja Pipali pohtivat supistuksia, toinen kivuttomia ja toinen menkkamaisia. Molemmat ovat siis ihan normaaleja tässä vaiheessa.

Siru-Sofia näköjään myös pohdiskeli noita kuukautiskipumaisia tuntemuksia. Supistuksiahan ne (hyviä sellaisia) :).



Ipu oli sitä mieltä, ettei vauva tule ilman käynnistystä, supistuksista huolimatta. Mulla ei myöskään supistukset ole vaikuttaneet paikkojen kypsymiseen, joten ihan taatusti päästään ainakin laskettuun aikaan.

Toivottavasti jaksat olla kilomurheinesi! Kyllä se siitä :).



Ametistilla oli hyvät vinkit turvotukseen. Aika jännä, että sulla auttaa jatkuva lepo! Mulla se meinaan vaan pahentaa asiaa. Mun lymfahoitaja sanoo, ettei saisi juoda liikaa vettä, mutta nyt en jaksa tuosta välittää, koska se ihan oikeasti vähentää turvotusta!

Mullakin taas turvotus pahentunut :/. Itse suosittelen muiden antamien vinkkien lisäksi ananasta (mieluummin purkista, tuore rikkoo suun limakalvot niin helposti). Netistä luin alkuraskauden aikana, että riisikin vähentäisi turvotusta, sitä pitäisi syödä joka aterialla. Mutta en ole testannut, ehkä pitäisi...



Sammermannille tsemppiä vaikeaan tilanteeseen!



Mainitsinkohan jo, että maha laskeutui. Vaikeuttaa elämistä entisestään, kun ei meinaa pystyä istumaan ja käveleminenkin hankaloitui. Kiva kuulla maanantaina neuvolassa, onko vauva jo kiinnittynyt. On sellainen fiilis, että olisi...



Mukavaa viikonlopun jatkoa!



Justus rv35+

Kylläpä on mennyt vaivalloiseksi tämä koneella istuminen. Maha on " valahtanut" tuonne jalkoväliin ja koska muutenkin mulla on heikko verenvirtaus tuolla nivusissa sijaitsevissa kohtuvaltimoissa ei haluttaisi edes kovin olla istuma-asennossa. Ja jos rönöttää kovin takakenossa, tulee selkä kipeäksi. Mutta kun ei täältä malta poiskaan pysyä...



Perätilajutuista: Siskolleni aikanaan yritettiin esikoisen kohdalla ulkokäännöstä muistaakseni kahteenkin otteeseen ja kun ne epäonnistuivat oli itsestäänselvä synnytystapa sektio, mutta tiedän kyllä tuttavapiirissä myös alateitse perätilavauvoja synnyttäneitä. Itse en kyllä moista riskiä ottaisi. Ja mitä siihen tulee, että vauva olisi täysin valmistautumaton syntymään suunnitellussa sektiossa, niin mikäli raskauden aikana on ollut ennakoivia supistuksia, ovat ne omalta osaltaan koko ajan valmistaneet vauvaa syntymään. Ainahan se on shokki vauvalle tulla kohdun lämmöstä ja pimeydestä kylmään ja kolkkoon ulkomaailmaan.



Monet olivat kirjoitelleet olevansa äkäisiä ja ärsyyntyvät herkästi. Minäkin olen ollut lähes koko raskauden kuin per***n ammuttu karhu, mutta viime aikoina lauhtunut jostain kumman syystä. Jospas ne Albetolit olikin mielialalääkkeitä =) Voi siihen vaikuttaa sekin, että ukko tuntuu vihdoin ja viimein tajuavan, että minä olen tämän loppuajan puolikuntoinen raanisko ja turha on edes odottaa minun pystyvän mihinkään. Niinpä se mukisematta hoitaa kotityöt (paitsi imuroinnin) ja lapsetkin suurelta osin. Meillä on operaationa kuopuksen " vierottaminen" omaan sänkyyn (parempi myöhään kuin ei milloinkaan...) ja siinä hommassa isi on paljon parempi.



Verenpaine on asettunut nyt 130/85 eli juuri sopivat minulle. Se ei raskaushypertoniasta kärsivällä saakaan laskea ennen raskautta olleelle tasolle, se taas huonontaisi verenvirtausta kohtuun ja napasuonissa. Olo on tasaisempi, hikoilu, sykkeenvaihtelu, turvotus ja päänsärky ja korkeaan verenpaineeseen liittyneet kaula- ja leukasäryt ovat jääneet pois. Vauva vietti hiljaiseloa pari päivää lääkityksen aloittamisen jälkeen, nyt mahassa on taas entinen touhotus, joten liikelaskentaa ei enää tarvitse tehdä. Lääkkeen sivuvaikutukset ovat olleet yllättävän lieviä ja helpottuneet päivä päivältä, no verensokerit ovat hieman nousseet luultavasti Albetolin vaikutuksesta.



Äitipolilla käyn nyt viikon välein, seuraava aika keskiviikkona. Se hyvä puoli tiheissä käynneissä on, ettei neuvolaa enää tarvita ja säästyn th:ni hysterialta. Rutiinihommat hän kyllä hoitaa mallikkaasti, mutta riskiraskauksien hoidossa häneltä menee pasmat sekaisin. Puhelimessa kuulosti todella huojentuneelta kun peruin seuraavat ajat ja sanoin että nähdään varmaan sitten kun ollaan vauvan kanssa kotona =)



Nyt pitää lähteä antamaan " nuijanukutus" tuolle ylikierroksilla käyvälle esikoiselle! Hyviä vointeja!



aksiina 33+3

3. adventti olisi jo... joulu lähestyy. =)



Täällä kun lukee näitä teidän tekstejänne niin tuntuu, että aika monellakin olisi jo synnytys lähestymässä tai ainakin tosi lähellä tuntemuksien perusteella!

Musta kun tuntuu, että mulla menee saletisti sinne hamaan loppuun asti eikä riitäkään! =/ Maha ei ole laskeutunut ollenkaan (en kyllä muista missä vaiheessa se yleensä laskeutuukaan) vaan pömpöttää edelleen tuossa rinnan alla pallona!

Yöllä olen pitänyt paksua tyynyä haarojen välissä, mutta ei sitä taitaisi välttämättä vielä tarvita, kun vauvan pää on sen verran ylhäällä. Muuten nukkumisvaikeudet jatkuvat entiseen malliin, herään tosi herkästi jokaiseen rasahdukseen ja omiin kääntymisiini.



Kiukkuisuudesta puheenollen...

Itselläni on tämän raskauden aikana ailahdellut mielialat kyllä puolelta toiselle totaalisesti!!

Esikoisen (7v) kanssa saa vääntää kättä melkein joka päivä jostain ja tuntuu välillä, että huudan ja meuhkaan vaan kaikesta! =/ Sitten pysähdyn miettimään mitä se tekee mahassa olevalle vauvalle... ei varmaan ainakaan rauhoita!

Että saa nähdä millainen vipeltäjä täältä mahasta tulee kun on kuunnellut tätä meuhkaamista jo aikansa! Meillä isommat lapset 3v tyttö ja 7v poika, jotka saavat kyllä aikaan aikamoista meteliä ja melskettä kun kotona ollaan keskenämme! Ja minä yritän rauhoitella parhaani mukaan. Saa nähdä miten sitten riehuvat kun on vauva lattialla köllöttelemässä... isompi jo tajuaa varoa varmasti, mutta tuo pienempi pyryharakka on sellainen, että ei voi koskaan tietää. Kovasti kyllä odottaa pienempikin vauvaa hoidettavakseen ja on toivonut joulupukilta itselleenkin Baby Born nukkea että saa harjoitella hoitamista! =)



Jos tämä elämä joskus tuntuu lasten kanssa vaikealta niin sitten kuulee kyllä uutisia, jotka pysäyttävät: eilen juuri kuulin yhdestä tuttavapariskunnasta, joka oli saanut nyt tietää etteivät voi saada ollenkaan lapsia... =( Antaa taas uuden suunnan josta katsoa omaa elämäänsä ja olla onnellinen siitä mitä on saanut! Ei sitä aina itse tajua... Serkkuni, joka sai elokuussa pienen sydänvauvan (ei ollut kuin aivan pienet mahdollisuudet selviytyä) muistaa aina sanoa kuinka onnekkaita olemme, kun jo kolmannen terveen (toivottavasti!) lapsen saamme!



Noh, menipäs nyt tunteikkaaksi tämä teksti.... =D

Pitää juoda aamukahvit, ettei pieni menijä mahassa vaan laannu yhtään!



Mukavaa adventtia!



vilmahilja 35+1

Heippa.



Uusille tervetuloa mukaan! Uusin, tänään päivitetty lista löytyy tästä linkistä:



http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?appid=102&m=11957741&p=1&tm…



Itse en ole tänä vkonloppuna kamalasti jaksanut keskusteluihin osallistua, on jotenkin niin voimaton olo ja verenpaineet nousee heti kun itsekin nousee sohvalta..



Allu: Oli ihana kuulla, että sulla oli hyviä uutisia. Peukut pystyssä täälläkin sun puolesta!



Joku kyseli menkkamaisista kivuista. Täällä on jo pitemmän aikaa ollut päivittäin sellaisia ja supistuksiksi minä ne tulkitsen. Tosin mullahan supistukset hyvin vähän ovat saaneet aikaiseksi...



Ke on erikoislääkäri (synnytyslääkäri) äitipolilla, jonka jälkeen varmaankin kirjoittelen lisää. Tuskinpa se mun aavistus synnytyspäivästä toteutuu, vaikka parina iltana/yönä on taas ollut polttavia supistuksia. Aavistus oli mulla 17.12. joka on jo huomenna ja lääkäriaika vasta ke. Siitäkään ei ole tietoa tehdäänkö synnytystapa arvio jo keskiviikkona vai saanko sille jonkun uuden, myöhäisemmän ajan.



Nyt pitää viedä esikoinen nukkumaan ja taitaa olla paras mennä itsekin heti perään, että jaksaa huomenna taas herätä (parina viime yönä on taas ollut 2-3,5 h unettomuutta aamuyöstä).



Hyviä vointeja ja öitä!



Emem rv 34+4

Saamari että ollaan tapeltu koko viikonloppu kotona! Esikoinen on isällään ja meillä olisi yhteistä vapaata - mutta mitä vielä. Ehdotin, tosin aika määräävään sävyyn, viikolla että maalattais olkkarin seinä viikonloppuna. Sitä on suunniteltu nyt vuosi. Isäntää ei homma kiinnostanut kun tiesi että joutuu itse kaiken työn tekemään, joten alkoi mököttää. Ja sitten aloin minä mököttää. Ja sitten huudettiin. Ja nyt ei olla puhuttu vuorokauteen...Ongelma ei ole siinä etteikö mies olisi kova tekemään hommia vaan siinä että just tämä projekti ei satu kiinnostamaan...ja mulla taudinkuvaan kuuluen hermot kireellä. Joten ihan peestä on ollut koko viikonloppu. Tulipahan sanottua :)



Vauva on edelleen perätilassa ja maha ihan tosi arka supistelemaan. Innostuin aamulla vähän järjestelemään vierashuonetta uuteen uskoon ja loppupäivän olen ollut tosi kipeä. Joka helkkarin paikkaan sattuu. Päähänkin vielä tuo ukko!



Tämä tästä - kiitos ja anteeksi että sain avautua :)



ReettaE 36+5, leikkaus 2.1. mikäli vauva ei lähde itse sitä ennen tulemaan

Äkäinen olen minäkin, mutta tänään ihme kyllä en ole hermostunut kenellekään! Eilen kai sitten suutuin tämänkin päivän edestä. Kolmonen laittoi kaloille ruokaa - ja paljon laittoikin! Sen verran, että saunaan menon sijaan mulla olikin sitten ohjelmassa pikainen vedenvaihto akvaarioon. Olihan se muutenkin sen tarpeessa taas, mutta olisin mieluummin tehnyt sen joskus muulloin kun silloin kun on just sauna lämmin. Samainen poika kaatoi myös veljensä huoneen lattialle vedet kastelukannusta ja oli myös syönyt pari pientä osaa piparilinnasta, joka oli odottamassa kokoamista. Tosin tuo piparilinnan osien syöminen selvisi tänään ja poika oli niin kauhuissaan kun tajusi, että äiti ja veljet huomasivat, että osia puuttuu, ja niin surkeana kertoi, että " halusin niin tietää, miltä ne maistuu" , että en suuttunut pahasti.



Siru-sofia: Mä ratkean itkemään myös herkästi, jos mies tekee tai sanoo jotain väärin. Erityisen herkästi itken, jos erehtyy olemaan mulle kiltti. On sillä kestämistä...



Vilmahilja: Vaikka nuo pikkujätkät välillä ottaa pattiin tosissaan, niin kyllä niistä kiitollinen on silti syytä olla! Tämän neljännen kanssa on jotenkin epäuskoinen olo välillä, että voimmeko me tosiaan olla niin onnekkaita, että saamme vielä yhden terveen lapsen. Sitten lasken mielessäni niitä tuntemiamme perheitä, joissa on monta lasta, ja yritän uskoa, että on ihan mahdollista meidänkin saada vielä neljäs terve. Jotenkin sitä aina miettii, että meillä on asiat olleet liian helppoja ja onnekkaita elämässä. Toivotaan, että meille kaikille suodaan ainakin jotakuinkin terve lapsi, jolla on edellytykset täysipainoiseen elämään!



ReettaE: Jaksamista miehen kanssa ja tsemppiä sopimaan riita. Ei ole helppoa noilla miehilläkään elää meidän pallomahojen kanssa. Sitähän varten täällä ollaan, että me tasan varmasti ymmärretään toistemme mielenliikkeitä.



Jaahas, yläkerrassa ei melske tahdo vaimentua ollenkaan. Taidan mennä Hesarin kanssa tekemään leirin poikien huoneitten lähistölle...



Strutsi ja minihupi 33+5

Reetta ja muut pirttihirmut, on se ihanaa kun ei ole ainut joka tappelee kotona=) Meilläkin oli tänään (taas) sellainen meninki että lähdin suosiolla sitten ulos ja ostoskeskukseen ystävättären kanssa.Siinä sit herkullisen salaatin äärellä tuntojaan purkaessa savu hälveni korvien välistä.



Nukuin taas viime yönä huonosti kun jomotti.Näin painajaisiakin.



Selkää, hartioita ja pakaroita kivistelee, mut onneksi mies hieroo joka ilta.Turvotus on pahinta aamuisin.



Tonne esittelylistaan omalle kohdalle korjauksia:

la.8.1-ei siis 16.1.

odotamme tyttöä.



Ei kai muuta kuin hyvää yötä ja parempaa huomista odottaen...