Lue keskustelun säännöt.
Äidin vaikeus rytmittää
07.11.2008 |
perheen elämää koska perheen isä ei osallistu arkeen.
Oletusarvo näyttäisi olevan että äidin pitäisi jaksaa tehdä kaikki yksin.
Astiat ei liiku koneeseen ilman äitiä, roskat ei liiku ulos ilman äitiä, pyykit ei peseydy kuin vain tosi harvoin isän toimesta. Perheen viikkosiivousta on turha edes ajatella jättää miehen niskaan, mitään ei tapahdu. Lasten vaatehankinnat tekee yksin omaan äiti. Laiskuus on asettanut tähän taloon, isään.
Päivittäin ruokahuolto on äidin vastuulla koska isä ei osaa kokata! Ei ole viitsinyt vain opetella, isyyttä takana 7-vuotta, kyllä siinä ajassa olisi ollut aikaa.
Iltapesut, sadut ja nukkumaanmenot kyllä toimii, pitkän opettelun kautta.
Isällä on myös alvariinsa äreä mieli, huutaa lapsille aina kun siihen tarjoutuu tilaisuus. Ei auta äidin kehotukset jotta kyseinen toiminta loppuisi.
En haluaisi jäädyttää tätä avioliittoa, mutta isällä ei selkeestikään ole minkäänlaista halukkuutta osallistua talon töihin.
En halua vierittää kaikkea isän niskoillekaan, mutta joskus tekisi hyvää pieni breikki. Olisi kiva tehdä myös yhdessä kodin eteen töitä. Se että toinen imuroisi ja toinen pesisi lattiat, mutta ei.
Ei yhteisiä perhelomia, en ymmärrä miksi ei?
Onkohan meidän perheen isä kuitenkin masentunut?
Hän ei ole se sama mies johon rakastuin.
Hänestä on tullut, huutava laiskiainen.
Haastaa minullekin riitaa, turhanpäiväisistä asioista, nostaa itsensä korkeammalle, ihan kuin hän olisi minua jotenkin parempi.
Sitten sunnuntaina pitäisi viettää isänpäivää (lapset viettäköön) kun itsellä on tämmöinen mieli.
Äiti on vähän väsynyt.
Kommentit (2)
Minä pesen pyykit aina. Ruokaa laitan ja tiskaan jos ei mieskään ja silloin kun on pakko. Muuten olen ottanut asenteen että kotityöt ei itsestäänselvästi ole mun hommani. Kun jätän siivoamatta niin kyllä mies sen sitten huomaa jossain vaiheessa, sitten se ärsyyntyy sotkusta ja alkaa raivota ja siivota. Meillä on aika hyvin muotoutunut työnjako, harvemmin siitä tarvii enää vääntää. Mutta lähes 8 vuotta olen miestä kouluttanut.
Ehkä sun mies on väsynyt niinkuin sinäkin. Tai vaan laiska. Lähde johonkin reissuun muutamaksi päiväksi niin mies joutuu selviytymään itsekseen. Se on aika hyvä koulutuskeino. Vaadi ja ota omaa aikaa jolloin huushollin pyörittäminen on miehen vastuulla. Ja sano ettet kuuntele sitä huutamista. Meillä oli samanlainen huutaja, mutta kun ero oli tosi lähellä niin sen jälkeen on lopettanut huutamisen kun sanoin etten sitä enää suostu kuuntelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikävintä siinä on perheen tunneilmasto - vanhempien kireä suhde vääjäämättä heijastuu lapsiin. Nyt kun olet havainnut ongelman, yritä miettiä siihen ratkaisua - käytkö itse puhumassa ammattiauttajan kanssa parisuhteestanne vai tulisiko mieskin mukaan? Voitko keskustella miehesi kanssa asiasta - onko teillä puheyhteys ja miehellä sekä sinulla kyky käsitellä hankalia asioita keskenänne?
Miehesi voi olla masentunut tai uupunut, mutta voihan kyse olla jostain muustakin. Jotain pitäisi kuitenkin tehdä, jotta tunnelma ja miehen tapa reagoida muihin perheenjäseniin normalisoituisi.