Olenko nipo, kun en päästä 5v lasta kummien kanssa viikoksi etelään? Haluavat antaa joululahjaksi etelänmatkan.

et ole.



Oma poika 4½ vuotias eikä tulisi mieleenkään antaa hänen matkustaa ulkomaille kenenkään muun kuin meidän vanhempien kanssa.

Asia on sitten eri kun osaa esim. uida ja varoa liikennettä. Ja silloinkin vain sellaisten " huoltajien" kanssa jotka ovat niin läheisiä ettei koti-ikävä iske kesken matkan.

Vaikka kyseessä on oma läheinen siskoni, niin en silti. Toki ymmärrän, että täällä Suomessakin voi tapahtua mitä vaan, mutta ainakin olen siinä tapauksessa heti vierellä, tukena, apuna tms.

jos on läheiset kummit ja lapsi nauttii heidän saamastaan seurasta ja tiedät että on hyvässä hoidossa ja valvonnassa niin siinä tapauksessa miksi veisit lapseltasi sen elämyksen pois? Vai onko kyse nyt siitä että äiti ei kestä vielä eroa lapsestaan?

Millainen suhden lapsellasi on näihin kummeihin? Mitä luulet että lapsesi sanoisi tuosta matkasta?

Eivät siis ole läheisiä tuon tapaamismäärän perusteella. Toisekseen, lapseton nuoripari tuskin osaa arvioida viisivuotiaan kehitystason (mitä osaa, uskaltaa jne), jollei nyt ole alan ammattilaisia. Haluaisiko lapsesi muka heidän kanssaan lähteä? Ajattele, miten kamalalta lapsesta tuntuu kun koti-ikävä iskee (ja varmasti iskee) ja mitään et voi tehdä?

Voisin päästää lapseni jokaisen hänen kumminsa kanssa etelään. Huolimatta siitä, että eivät näe niin kovin usein. Olen kuitenkin tuntenut kummit vuosia ja luotan heidän arviointikykyynsä (en kai muuten olisi valinnut heitä kummeiksi).

Eikö matkaa voisi korvata kotimaan matkalla? Ei tuon ikäinen vielä (kai) niin hyvin ymmärrä eroa. Pääasia että pääsee matkalle kun on kerran jo luvattu.

ja esim uimahalliin! Onkohan tuo pariskuntakaan tajunnut, mitä tarkoittaa 5-vuotiaan kanssa matkustaminen. Että tuon ikäisen kanssa ollaan sitten24h/vrk ja unohdetaan omat iltamenot. Onkohan aloitus tottakaan, herää epäilys. Mutta siis ei todellakaan matkalle puolivieraiden kummien kanssa ulkomaille!

Kummeilla ei ole omia lapsia, ja tiedän, että vahtivat. Vuorokausirytmi ja syöminen takuulla sekoavat yms. mutta mitä sitten.

En laittaisi kun luin että on lapseton nuori pari. Itse omasta lähipiiristä huomaan ettei lapsettomat ihmiset monesti oikeesti tajua sitä lapsen kehitystasoa. Meillä ollessa jo 2- ja 3- vuotiaalle sanovat että olet jo niin iso että täytyy osata sitä ja tätä. Eivät ymmärrä kuin pieni 5-vuotias on tai sitä että 8-vuotiaskin tarvitsee vanhempia. Kuvitellaan että 9-vuotias osaa olla jo viikon yksin kotona jne. tietysti on poikkeuksia mutta suurin osa tuntemistani eivät tajua ihan sitä mitä yleensä on lasten kanssa eläminen. Kuvitellaan suunnilleen että kun lapsi oppii potalle ja osaa syödä itse lusikalla niin ne pärjää jo itse.



JA jos noin vähän näkevät (vain 10kertaa vuodessa) niin eivät taija kovin läheisiä olla?





Monet jotka ovat lapsettomia ja vaikka työskentelevät lasten kanssa niin eivät silti tajua mitä on kuitenki olla jatkuvasti lapsen kanssa, vaikka se viikko putkeen. Se voi olla tosi yllättävä miten se onkin rankkaa.

Ja älyävätkö vahtia ihan koko ajan? Vai kuvittelevatko että se osaa vaikka itekseen lähtee vessaan hotellille (jos ovat vaikka rannalla).



Jos olet vähäkää epävarma niin älä päästä!!

Mutta kyseessä onkin veljeni + hänen vaimonsa ja tunnen & tiedän heidät vastuullisiksi ja huolehtiviksi ihmisiksi. Lisäksi lapsen ja kummien välit ovat hyvin läheiset, vaikka eivät ihan viikottain tapaakaan.

TERV. Supernipo,

En luota kenenkään muun vahtimistaitoihin kun kyseessä omat lapseni.

täti viettää aikaa lapsieni kanssa enemmän kuin oma isänsä, eli tietää kyllä miten 5vee käyttäytyy...

Mielestäni tämä on olennaisin kysymys tuollaista arvioitaessa. Paras vaihtoehto mielestäni olisi yhden yön kylpyläloma Suomessa tai mahdollisesti vaikka Virossa, jos kummit ehdottomasti ulkomaille haluavat...

Tuskin kummit ovat edes sisäistäneet siihen liittyvää vastuuta, kun tuollaista ehdottavat.



Ulkomaille päästäisi lapsen muiden mukana varmaan aikaisintaan yläasteikäisenä.

En saisi hetken rauhaa.



Miehen äiti halusi viedä meidän 6-vuotiaan Egyptiin kanssaan, mutta sanoin että kiitos ei. Egyptissä on vielä lisäuhka terrorismista, vaikka nyt onkin ollut taas rauhallista. Nyt taitaa olla aika tarkkaan 10 vuotta siitä kun ne turistit ammuttiin siellä pyramideilla.

En oikein ymmärrä miten" lisääntynyt terrorismin uhka" tai Maddyn tapaus liittyy alkuperäisen kirjoittajan kysymykseen siitä voiko 5-vuotiaan päästää kummiensa kanssa ulkomaille. Ensinnäkin suurin osa onnettomuuksista tapahtuu nimenomaan kotona, eikä suinkaan kodin ulkopuolella. Ja todennäköisyys esimerkiksi sille että lapsi joutuisi tavalla tai toisella terrorismin uhriksi ulkomailla ollesssaan on kyllä häviävän pieni.



Ja Maddyn tapaukseen vedonneelle: Maddyhän katosi VANHEMPIENSA hoidossa, ei suinkaan ulkopuolisten käsissä. Biologinen vanhemmuus ei kai tee kenestäkään vielä sinänsä valpasta tai vastuullista huoltajaa.

mutta jso kunmmit teillä ovat niin läheisiä, kun esim meillä, eli että joak päivä tyyliin nähdään, soitetaan yms ja oikeasti rakastavat ja välittävät ja haluavat viettäää aikaa lapsen kanssa niin kyllä antaisin lähteä reissuun.



jos ovat kaukaisia yms niin tuskin lapsesikaan nauttii, joten älä päästä!!