Niinpä niin, taas sama juttu.
Miehen viime kapakkareissuista on pari viikkoa aikaa, silloinkaan ei tullut kun oli sovittu eikä myöskään ilmoitellut.
Nyt sillä on yhdet pikkujoulut, jonne ajatteli ettei mene ollenkaan. No minä kannustin että mene vain, käyt ainakin syömässä. No hän sitten päätti mennä sinne syömään ja sitten suoraan kotiin. Hänellä on aamulla töihin meno klo 6. Ja autolla.
Vaan ei miehestä kuulu mitään. Eli on taas viina vienyt mennessään. Jos vanhat merkit pitää paikkansa, könyää kotiin kahden aikaan ja aivan umpitunnelissa. No, ehkä ei teidän mielestä paha juttu, mutta kuten sanoin, hänellä on työpäivä huomenna.
Ja pahinta on se, ettei siihen voi koskaan luottaa. Ei ikinä. Että syömässä käy. Joopa joo. Ja tuollaisen kanssa olen naimisiin mennyt. Voihan paska.
Kommentit (4)
kuulostaa ihan samanlaiselta kun isäni. Kun viina vie niin se vie. ei sillä väliä onko työpäivä vai ei.
onneksi ei nyt sentään joka päivä ryyppää
Kai siksi, kun olen viime päivinä ollut tosi kireä ja kiukkuinen, enkä itse pääse mihinkään. Ja eilen sitten ajattelin että miksei edes rakkaalla puolisollani voisi olla mukavaa jos minulla ei ole.
Ja aina kuitenkin haluan uskoa, että eihän se aina ratkea ryyppäämään, kai se joskus ajoissa tulee. Ei olisi pitänyt. Ei se siitä mihinkään muutu, ei koskaan. Yhteistä elämää jo niin kauan takana, ja kaikki kriisit johtuneet hänen valehtelustaan tai alkoholin käytöstään.
Voihan perse sanon minä. Nyt loppui tuo viinan perässä juokseminen, tai sitten loppuu tämä perhe-elämä.
ap
ajattelee vaan että no,yhdet vielä..