Mitä tekisit ¿kummilapsen¿ joululahjan suhteen? Olenko ikuinen lahja-automaatti?
Kysynpä täältä viisaammilta vinkkejä? Ehkäpä olen ärtynyt turhaan, mutta tuntuu, että olemme vain hyväksikäytetty lahja-automaatti.
Miehelläni on kummilapsi, joka on hänen serkkunsa lapsi. Emme ole missään tekemisissä perheen kanssa, koska he eivät pidä yhteyttä. Se tarkoittaa konkreettisesti sitä, että esimerkiksi muuttavat usein, eivätkä ilmoita uutta osoitetta. Olen sitten jostain hakupalveluista kaivanut osoitteen esille, että saan joulukortin ja lahjan tälle tytölle lähetettyä. He eivät pidä ilmeiseti muutenkaan yhteyttä sukulaisiin, koska perheen äiti ei oikein tule toimeen muiden kanssa.
Lahjoista emme ole koskaan saaneet kiitosta. Tarpeeseen ne varmasti ovat tulleet, koska perhe on runsaslapsinen ja taloudellinen tilanne on huono. Olen ostanut kouluikäiselle tytölle pienempänä Barbieita ym leluja ja nyt isompana esim. meikkilaukkuja, joita ei varmasti kotoa saa. En varmaan olisi näin ärtynyt, jos tyttö joskus soittaisi, laittaisi kiitostekstarin, joulukortin tai edes jotain. Yläasteikäiseltä voisi odottaa jo jotain käytöstapoja, vai voiko?
Me emme saa heiltä joulukortteja, eivät osallistuneet lastemme ristiäisiin kutsusta huolimatta, enkä ole koskaan perhettä, isää lukuunottamatta, tavannut. Myöskään mitään tietoa kummitytön elämästä, valokuvia tai muuta ei tule.
Nyt sitten kuulimme mieheni tädiltä, siis tämän perheen mummilta ihan omituisen jutun, että perheen äiti ei pidä meistä, koska olemme koulutettuja mikä on hänen mielestään jotenkin huono juttu. Hän ei siis ole meitä koskaan tavannut eikä ole kuulemma oikein väleissä kenenkään kanssa. On varmaan kateellinen, koska hänellä ja miehellään ei ole yhtään loppuunkäytyä koulutusta. Luulisi perheen äidinkin olevan iloinen ja kiitollinen, että lapsensa saa lahjoja, etenkin jos itsellä ei oikein olisi varaa.
Eipä tuo elämä kenellekään ole helppoa, vaan opiskelu ja työelämässä oleminen, ja perheen perustaminen vaatii paljon työtä. Ilmeisesti meillä on heidän mielestään liian helppoa.
Olen ajatellut, että kun tyttö pääsee ripille, voi lahjojen hankkimisen unohtaa. Harmi vaan, etten tiedä minkä ikäinen tyttö on. Meitä ei myöskään varmaan kutsuta rippijuhliin, vaikka mieheni kummi onkin.
Minua ärsyttää ihan hirveästi, koska meillä on 5 muutakin kummilasta, joihin meillä on lämmin ja läheinen suhde. Lahjoja hankimme heille ja omille lapsille ja tietenkin isovanhemmille ja sisaruksillemme. Kotihoidon tuesta ei paljon riitä lahjoihin ja harmittaa tuo miehen kummityttö. Mieluummin pistäisi nekin rahat läheisten lahjoihin. Onko sille pakko ostaa jotain???
Vaikutanko ihan hirveän ahneelta ja laskelmoivalta kun ajattelen näin? Vai olenko ihan ylikiltti kun yleensäkään olen lähetellyt lahjoja vuosikaudet? Mitä sinä tekisit?
Kommentit (14)
Mulla on ollut vähän vastaava tilanne myös. Perhe ei pitänyt mitään yhteyttä. En nähnyt sitten mitään syytä jatkaa lahjojen hankkimista.
Vaikka tällä perheellä olisikin taloudellisesti ja muuten rankkaa, ei se ole mikää syy käyttäytyä huonosti. Kurja, etteivät ole kasvattaneet lastaan paremmin. Voisi arvata, että lahjat tulevat tuollaisessa perheessä lapsille tarpeeseen.
Outoa on kyllä käytös. Jäin ihmettelemään että miten et tiedä minkä ikäinen tämä kummilapsi on? Jos miehesi on kummi niin kai hän sen ainakin tietää; kummitodistus, minä vuonna ristiäiset oli???
Olet oikeassa siinä että lapsen pitäisi jo itsekin osata kiittää jollain tapaa, mutta kotikasvatusta on NIIN ERITASOISTA, ettei sitä voi käsittää!Mielestäni hyvä juttu olisi muistaa lasta nimellisellä lahjalla tai oikeastaan joulutervehdyksellä - eli esim näitä lähetettäviä Fazerin suklaalevyjä joulukortin kera tms. Mielenkiintoista olisi nähdä, reagoidaanko siihen millään tavalla.
Tarkoitin, etten ihan lonkalta muista minkä ikäinen lapsi on, muistaakseni 13. Ja kyseessä siis mieheni kummilapsi, ei minun. Asia on kyllä helppo selvittää.
Perheen asumisjärjestelyt ovat todella kummalliset ja jatkuvasti muuttuvat erinäisten asumuserojen takia, joissa lapset ovat jakaantuneet eri osoitteisiin, joten tavallaan ymmärrän sen, ettei osoitetteen muutoksia ole kummemmin jaksettu vaikeissa elämäntilanteissa tehdä.
Ja lapsen mummin kautta tiedän lahjojen tulleen perille ja olleen oikein mieluisia. Perheen äiti ei tule toimeen oikein muiden ihmisten kanssa, eikä halua lastensakaan olevan tekemisissä muiden kanssa. Siksi minun käy tyttöä tosi sääliksi, enkä ole lopettanut toistaiseksi lahjojen hankkimista ja lähettelyä.
Tiedän erään joka heitti lapsensa " etäkummin" lahjat ja kortit suoraan roskikseen :(
oli muutenkin kyllä outo ihminen
homma kuulostaa varsin tutulle... Mutta ei kait sentään näin outo sattuma.
Lähetä kortti, jos haluat muistaa.
Ja miksi ei miehesi hoida asiaa, jos kerta hänen kummilapsensa.
Mielestäni sinun touhusi on todella kummallista??!!!
Emme varmaan ole ainoa perhe jossa tällainen työnjako.
Ei 13-vuotias osaa itse vielä kiittää, jos ei siihen koskaan ole opetettu.
Kyllä mun mielestä pitää ymmärtää, että perheillä on välillä vaikeita elämäntilanteita. Eikä tosiaan ole tytön vika, että tilanne on mikä on. Mä olen välillä epäillyt, ettei ehkä edes saa lahjoja. En ole edes tullut ajatelleeksi asiaa niin, erttä lahjojen antamista kummilapselle pidettäisiin perheen kiusaamisena.
Uskon kyllä, että jos emme ostaisi joululahjaa, sitä paheksuttaisiin suvussa.
Älä lapsen äidistä välitä. Olkoon oloissaan. Mistäs sitä tietää vaikka lapsi olisi kuinka vinkunut vanhemmiltaan että haluaisi tavata teitä mutta äiti ei suostu ja lapsi ei yskalla joko ujouttaan tai äidin kiellosta ottaa yhteyttä.
Laita tänä vuonna lahjan mukaan kortti jossa kutsut lapsen teille kylään. Ties kuinka mukava tämä tyttö onkaan ja saatte hänestä ikuisen ystävän. Kannataa kokeilla. Laita myös kännykkänumero mukaan.
Jos sittenkään ei yhteydenottoa kuulu, niin jätä ensi vuonna lahja kokonaan ostamatta.
noin tehdäänkin tänä jouluna. Jouluterveisin ap
Mutta vähän mäkin ihmettelen sun käytöstäsi ap, että olet todella jaksanut vuosia ostaa lahjoja ihmiselle, jota a) et ole koskaan tavannut, b) ei pidä teihin mitään yhteyttä ja c) jonka läheisin aikuinen ilmeisesti halveksii teitä syistä, joihin ette voi itse vaikuttaa! Tottahan se on, ettei lapsi perheensä luomalle tilanteelle voi mitään, mutta te todellakin olette taantuneet lahja-automaateiksi. Mutta nyt tyttö on tarpeeksi vanha ottamaan itsekin yhteyttä, ja jos tuon 17:n vinkin jälkeenkään ei mitään tapahdu, kehottaisin jättämään koko kummisuhteen sikseen.
Minusta vaikuttaa aika selvästi siltä, että perhettä ei kiinnosta olla tekemisissä kanssanne (ei ilmoiteta uutta osoitetta jne.) Jostain syystä teitä on aikanaan pyydetty kummiksi, mutta näin kai elämässä joskus käy, ettei sitten kuitenkaan olla/haluta olla myöhemmin tekemisissä.
Tuntuu vähän oudolta, että olet kaivanut osoitteet esiin ja siitä huolimatta lähettänyt lahjoja lapselle, jota et edes tunne, (ja varsinkin kun perhe ei selvästikään välitä olla yhteyksissä kanssasi). En ihmettele, jos perhe pitäisi tällaista käytöstä jopa loukkaavana. Mun vinkkini on, että anna olla.