Miten teillä miehet arvostaa kotiäitiyttä, meillä vauva 3kk ja mies haluis hänet hoitoon
Kommentit (22)
Älkää nyt ainakaan enempää tehty. Ei se vuoden vanhakaan vielä hoitoon kuulu...
ilman muuta äijä on teini, jos tuollaista päästää suustaan!
nyt jo tosin olen äitiyslomalla odottelemassa, että seuraavat (2) syntyvät. Onneksi olen voinut olla, talous on kestänyt ihan hyvin tämän kotielämän. Tarkoitus on olla vielä tuo 3 vuotta kaksostenkin kanssa kotona, sitten katsotaan tilannetta uudestaan.
Meillä on asuntolaina ja muut menot budjetoitu sen mukaan, mitä mies tienaa. Hän siis elättää meidän perheen, mä saan vain äippärahan / kotihoidontuen. Hyvin on pärjätty, taloa rempataan sitä mukaa kun ehditään, eikä mistään ole vielä tarvinnut kitistellä. Eikä kiistellä :)
Äitiys- tai vanhempainvapaus ei ole kotiäitiyttä. Kotiäitiydestä tai -isyydestä puhutaan vasta, jos hoitaa lasta kotona lakisääteisten vapaiden jälkeenkin.
Koska minä tienaan paremmin kuin mieheni, jäi hän kotiin äitiysloman ja vanhempainvapaan jälkeen. Ja hyvin on mennyt. Vaikka olisinkin mielelläni itse jäänty kotiin, on tämä taloudellisesti ollut järkevämpi ratkaisu ;)
Ex-mieheni vaati minua menemään takaisin töihin äitiys- ja vanhempainkauden loputtua. Ei suostunut olemaan perheemme ainoa palkansaaja. Itkin ja anelin saada olla hoitovapaalla 4 kk, jolla lapsemme olisi ollut edes vuoden vanha hoitoon menneessään. Jotkut todellakin ajattelevat kaiken vain rahassa:(
meillä olemme molemmat olleet vuorotellen hoitovapaalla, kumpikin haluaisi kotiin jäädä :-) No, onneksi ei palkan puolesta ole ollutkaan väliä, kumpi töissä ja kumpi kotona.
" Jos sinä menet töihin, minä jään kotiin."
Kuulostaa kypsymättömältä ja mustasukkaiselta.
Mutta minäpä menen kohta töihin koska kotiäitinä oleminen ei ole minun juttu. (Äitinä olemisesta ja lapsistani kyllä pidän.)
Mun mies arvostaa kotiäitiyttä, olin kotona 4 vuotta kahden lapsen kanssa. Mutta alko puhua töihinlähdöstä, kun rahat olivat vähissä, ja olin itsekin sitä mieltä, että jos rahat ovat aina loppu ennen tilipäivää, on syytä mennä töihin.
Olen ollut kotona viisi vuotta ja jatkan vielä ainakin toistaiseksi, vaikka kuopuskin jo 3v. Miehellä paljon työmatkoja ja startteja kukonlaulun aikaan. Miksi en siis helpottaisi arkea olemalla kotona, koska talouskin sen sallii :)
tämä ollessa kolme kuukautta. Olin lähtiessäni jättänyt valmiiksi kaikki pullot jne helposti, ja sanoin että tyhjentäisi tiskikoneen ennen kuin tulen takaisin.
Takaisin tultuani mies oli ihan ihmeissään että miten ihmeessä ehdin päivisin tekemään mitään, vauva oli pitänyt hänet erittäin kiireisenä ja tiskikoneesta oli otettu vain pari kattilaa paikoilleen.
Nyt kun lapsia on kolme alle kolmevuotiasta ja olen edelleen kotona, mies on ihan puhki jo tunnissa, eikä pysty tekemään pienintäkään kotityötä lastenkatsomisen ohella. Jos minä jätän jotain tekemättä, ymmärtää täysin ja kun taas teen normaalit kotityöt, nostaa hattua. :)
Touhuaa paljon lapsen kanssa ja hoitaa enemmän kuin minä. Iltaisin saan olla vapaalla vaikka keskiyöhön asti halutessani, koska meillä " vaihtuu vuoro" kun mies tulee koulusta. :) Molemmat olemme tyytyväisiä tilanteeseen.
Jos minä arvostan kotiäitiyttäni, silloin olen kotona. Päätöshän on äidin, jokainen nainen saa kyllä jäädä kotiäitiksi jos haluaa, ei siihen miehen lupaa tai hyväksymistä tarvita.
Ja vielä selitykset, että miten se siellä pärjäisi.
Eikä se päätös voi olla myöskään vain naisen. Jonkunhan pitää elättää perhe.
Sanoo, että tykkää kun joku on kotona odottamassa!
olen ollut jo kauan kotona. Miehen toivomuksesta olen kotona vielä kaksi vuotta, että kuopuskin saa ekaluokan käytyä.
Meille lapset ja lasten etu tärkeitä.
itse olen viemässä hänet hoitoon vuoden vanhana