Onko muilla miehiä, joilla ei ole varsinaisia omia kavereita?

Saa kutsuja sinne ja tänne, ei koskaan mene. Tänään olisi ollut pikkujoulut työpaikalla, ei mennyt sinnekkään. Vähän yritin tyrkyttää, että menisi nyt edes syömään. Ja käymään saunassa. On työpaikan suosituimpia ihmisiä. Työkaverit yritti ja yrittivät. Ovat soitelleet pitkin iltaa, että tulisit nyt (alussa vastasi). Nyt Mies ei enää vastaa puhelimeen. Minusta todella törkeää :(

Minun miehellä on yksi hyvä kaveri,oma serkku. Ja toinen jonka kanssa puhuu puhelimessa ja näkee harvoin.

Minun miehelläni on todella vähän ystäviä. Ei esim. ketään jota olisi voinut kutsua bestmaniksi häissämme.



Hän tapailee välillä työkavereitaan, välillä entisiä työkavereita ja välillä pelikavereitaan, mutta siis todella harvoin.



Minusta olisi kiva, jos hänellä olisi ystäviä enemmän. Mutta toisaalta, hän ei heitä kaipaa eikä tästä asiasta kaiketi kärsi ainakaan kauheammin.



Ja mieheni on ihan mukava ihminen, todella auttavainen jne. Ei vaan mikään hirmu lahjakas sosiaalisesti.

Työporukan kanssa istuvat iltaa muutaman kerran vuodessa, mutta ei ikinä käy missään kahvilla tai pyydä heitä kotiin.



Harrastuskavereitakaan ei tapaa harrastuksen ulkopuolella, tai no yhtä ehkä muutaman kerran vuodessa.



Vanhoja koulukavereitaan tapaa myös muutaman kerran vuoteen.



Että silleen... Muu sosiaalinen elämä on sitten meidän yhteisiä perhetuttuja (käydään kylässä/pyydetään kylään) ja sukulaisia. Mun siskojen miesten kanssa tulevat hyvin juttuun.

Mun mies käy pelaamassa kerran viikossa ja näkee siellä kavereita. Samoin joskus oluella työkavereiden (joista osan on tuntenut opiskeluajoista lähtien) kanssa. Mutta siinäpä se. Miehen kaverit eivät koskaan käy meillä kotona.

...sillä on pari jotain vanhaa tuttua joita todella harvoin näkee tai soittelee, ja ehkä joku yksi työkaveri jonka kanssa silloin tällöin (1/kk) käy kahvilla. Ei harrasta mitään, ei halua olla omien työkavereiden kanssa missään kaljoilla,... silloin tällöin valittaa ja syyttää mua siitä, että olen karkottanut hänen kaikki kaverinsa ja sitonut kotiin (ei totta, saa mennä ihan miten tykkää) mutta toisinaan uhoaa ettei tahdo edes ketään kavereita.

Muut kaverit on yhteisiä perhetuttuja.

yhteydenpidon lähinnä maraton puheluilla, myyntimiehiä näes ;)

mutta livenä näkevät kerran kaksi vuodessa palavereissa, joissa ollaan sitten yökin saunan ja viskin/muun alkoholin voimalla. Muut ystävät meidän yhteisiä perhetuttuja.

Niistäkin vain yksi käy meillä, no on oikeestaan toinenkin mutta harvemmin. Kyl ne jeesaa toisiaan jos tulee esim auton kans ongelmia, mutta ei muuta.

Vanhoja kamuja on pari. Saattaa soitella ehkä kerran vuodessa. Muut " kaverit" on mun ystävien miehiä. Ei niinkään kavereita. Mutta jos mennään kylään niin juttelee kyllä. Mutta ei hän halua kovin läheisiä kavereita. Minä kuulemma riitän ;) Heeh!

Jotku on vaan sellasia. En kyllä valita että ei mene kavereidensa kanssa. Tykkään kun viihtyy mun kanssa kotona. me ollaankin toistemme parhaat ystävät.