Lue keskustelun säännöt.
Lapset raivoavat hoitopäivän jälkeen hakiessa neuvoja
06.11.2008 |
Molemmat lapseni vuoron perään saavat kohtauksia. Huutavat, kirkuvat, eivät suostu pukemaan (3,5v) ja joudun nappaamaan väkisin kiinni ja väkivalloin laittamaan vaatteet päälle. Jos pääsevät karkaamaan, repivät vaatteet samantien yltään pois. Toinen juoksee karkuun minkä ehtii, keksii verukkeita ettei halua pukea sitä ja tätä päälleen ja vedättää mua minkä ehtii. Jos jään odottamaan, ei tulosta synny. Joudun AINA lahjomaan jollain, ja se ei edes toimi. Jos en ole tullut autolla, huutoa tulee, jos tulen autolla tulee huutoa, jos kengät pitää laittaa jalkaan tulee huutoa. Hoitotätein vitsitkään eivät auta vaan huuto yltyy.
Mikä neuvoksi??? Miten voin auttaa lasta ikävässä ja muuttaa kotiinhakua mukavammaksi? En komenna yleensä mutta otan aina napakasti syliin ja olen pomo, joskus yritän odottaa hetken jos vaikka pukisivat yhteistyökykyisesti mutta joka ikinen päivä jompaa kumpaa pitää väkivaltaisesti pukea.
Onko muilla tällaista ja kuulemma on normaalia mutta vaikea uskoa että tällainen on jokapäiväistä kaikilla lapsilla.
Haen lapset n. 14.30-15, onkohan liian lähellä heräämisaikaa ja usein suuttuvat kun haen kesken leikkien tai suoraan välipalapöydästä. Ulkona olisivat vasta n. 15.30 ja en haluaisi pidentää hoitpäivää entisestään.
Tekisi mieli irtisanoa koko hoito ja hoitaa lapset kotona mutta 2xkohta 4v ovat aika vilkkaita ja sosiaalisia.
Kommentit (9)
t. laiska mude.
tosin helpottaa, kun ikää tulee lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sanoin kerran suoraan, että jos tänään rupeat huutamaan, niin minä lähden ja sinä jäät. Lapsi ei saanut elinikäisiä traumoja hylkäämisen uhkasta ja henkilökunta hymyili ymmärtäväisenä.
Olin myös ajatellut, että jos ei toimi, sovin hoitohlokunnan kanssa että oikeasti jätän lapsen sinä päivänä ja haen viimeisenä, ehkä sitten ymmärtää.
Kritisoikaa vapaasti julmaksi äidiksi, muttä nykyisin meillä päiväkodista lähtö toimii moitteettomasti. Joskus autan päällepukemisessa, joskus en. Siitä en ole viitsinut alkaa tappelemaan.
Ovat sitten vähän aikaa päästelleet ulos höyryjään ja saaneet leikkiä tarpeeksi.
Voisit keksiä jonkun hyvän ukaasin että tottelisivat paremmin. Esim. että jos ei pueta hakiessa vaatteita kiltisti päälle, ei katsota Pikkukakkosta. Tai että kotona odottaa joku hyvä välipala, mutta jos lähtö menee kiukutteluksi, saa pelkkää leipää.
että "mä en ole kerennyt vielä leikkimään, miksi sä tulit jo". Eli liian aikaisin hain hänen mielestään koska suurin osa kavereista sai jäädä vielä leikkimään. Näinhän tuon ikäinen ajattelee. Voisit kokeilla jos hakisit heidät hieman myöhemmin vaikka 16 aikaan. Käyt vaikka kaupassa tai muuta sillä aikaa.
Toinen asia mikä mulla "särähti" oli kun sanoit ettet komenna lapsiasi. Miksi? Tuon ikäiselle sanoisin jos alkaisi pistää vastaan että "minä tulin nyt ja nyt puetaan päälle ja lähdetään piste. Ja ihan turha ruveta vinkumaan." Ei mitään suostutteluja tai lahjomisia.
että suorastaan pelkään nyt noita iltapäiviä. Lapset ovat vain 2-3 päivää viikossa hoidossa eivät joka päivä edes. Mä en halua suuttua joka kerran, menen hakemaan heitä iloisena ja saan lokaa niskaan. Olen tosi tiukka äiti muuten ja kun komennan, suuttuu varsinkin toinen lapsista siitä että minä komennan ja huutaa mulle LOPETA. Hokee vain sitä. Jos kiristän, sano oettei haluakaan (keksiä, dvd katselua, kiristystä joulupukilta). Ei auta vaikka hoitotäti sanoo että sitten jäät tänne hänen pojakseen, ei auta vaikka sanoisin että nyt äiti lähtee moro. Itkut jatkuu ja kun aletaan taas pukemaan, niin sama juttu. Se on hirveä taisteluiden taistelu ja sirkus. Tänään kesti 30min että pääsin ulos.
En haluaisi pitkittää hakua mutta todellakin, toinen lapsista aina sanoo että äiti älä tule, haluan leikkiä. Ehkä pitää vielä miettiä jos ei sitten hae ainakaan heti välipalalta jos tuntee että äiti kiusaa kun hakee kesken leikkien.
Menevät harmillisen myöhään ulos eli varmaan 15.30 jälkeen, se olisi mulle helpompaa mutta en kehtaa vaivata hoitajia sillä kun tietävät ettei mulla mitään syytä ole olla hakemattakaan lapsia ja haluan heidät kotiin.
Mitä muuta vinkkiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä esikoinen teki tuota vuosikaudet joka ikinen päivä. Ei siihen pidä mennä mukaan. Pakkaat mukulat autoon ja viet kotiin.
Jos ei saa puettua, kannat sisävaatteissa.
vasta sitten kun ovat saaneet ulkoilla päiväkodin pihalla ja ovat valmiiksi puettuja. Niin minä tein omien kaksosteni kohdalla. Raivoamiset loppui saman tien. Meillä oli nimittäin tismalleen sama tilanne kuin ap:llä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eli kokeile tosiaan tuota puolen tunnin -tunnin myöhästyttämistä hakemisessa, jolloin lapsi saa leikkiä unen jälkeen (edellinen leikkiaika oli ennen lounasta!) Tai mene mukaan leikkiin - sekin on päiväkodissa sallittua (!) eli jäätkin sinne itse vähäksi aikaa leikkimään lapsen kanssa, jolloin sinäkin kuulut päiväkodin arkeen jollain lailla paremmin mukaan. Kun sosiaalinen lapsi on hoidossa muutamana päivänä viikossa, tianteet helposti kärjistyy 'liian vähäksi ajaksi' lapsen mielessä.
Ja tuohon suuttumiseen ja tiukkuuteen - kokeile tietoisesti löysätä eli olla kiirehtimättä niin kotona kuin hoidon yhteydessä eli älä ajattele, että kaiken täytyy mennä sinun suunnitelmiesi mukaan. Opettele olemaan läsnä lapsen kanssa kiireettä ja ajattelematta koko ajan sitä, mitä kohta pitää tehdä ja/tai saada tehdyksi... lapsi vaistoaa että et ole läsnä häntä varten, vaan hänen pitäisi koko ajan täytää sinun ajatusmallisi toimimisesta ja tekemisestä - ja siksi hän kiukuttelee. Vapaa leikki kaverien kanssa hoidossa edustaa omaa tekemistä ja siitä komenteleva äiti nyt tulee viemään lapsen pois. Ei siis ihme että lapsi kiukkuaa.
Osoittavat mieltään.