Voiko ataraxia antaa 1-vuotiaalle?

Nyt on vauvalla omat ataraxit. Yleisesti vain halusin kysäistä, että onko tuo atarax tarkoitettu myös noin pienille. Kiitos asiallisesti vastanneille!

Ap

Toisen reseptilääkkeitä ei anneta toisille. Eikä varsinkaan rauhoittavaa lääkettä.

Mutta itse olen saanut puhelimessa neuvon antaa mm. Ataraxia, ja Sir Ephedriniä toiselle lapselle vaikka se on alunperin määrätty toiselle. Ei kai ole järkeä pitää kolmea Pronaxen pulloa kaapissa, jokaiselle omaa? Pronaxenia annan kyllä ihan ilman lääkärin konsultointiakin nykyisin esim. kovaan kuumeeseen lapselle joka on sitä aikaisemminkin saanut.

Jos kävisi niin, että mulla olisi vaikka lapsia kaksi. Ja niistä toinen vaikka kaatuisi pyörällä ja murtaisi kätensä. Sairaalasta kotiutuessa lääkäri sitten kirjoittaisi kotiin reseptillä Pronaxenia ja Panadol-mixtuuraa... Niin mitä mieltä olet, voisinkohan kuitenkin antaa sitä Panadolia myös tarvittaessa toiselle lapselle, jos sille tulis vaikka kuumetta....?



Järkikäteen hei noissa lääkkeitä koskevissa asioissa!!! Luonnollisesti kukaan ei ala antamaan antibiootteja tms. toisen lapsen reseptilääkkeitä, mutta noissa "yleislääkkeissä" ei tarvii olla niin pipo kireellä!

Edelleen tuntuu hiuksianostattavalta antaa _vauvalle_ riippuvuuteen johtavaa psyykenlääkettä, siis rauhoittavaa mielialalääkettä! Ihan asiallisesti peräänkuulutan kriittisyyttä pienten lasten lääkintään.

Panadol ei ole reseptilääke, joten sitähän voi antaa lapselle kipuun. Ja totta kai voi antaa toisen lääkettä, jos lääkäri on siihen antanut luvan vaikka puhelimitse. Mutta mitään Atararaxin tyyppistä lääkettä ei tietenkään anneta noin vaan. EIkä yleensäkään vain reseptillä saatavia lääkkeitä. Pienten lasten nestemäiset allergialääkkeet ovat reseptillä saatavia, joten niitäkään ei pidä antaa muuta kuin sille jolle ne on määrätty, antibiooteista nyt puhumattakaan. Mutta ap:n tekstin luin liian hätäisesti. Siinähän ei siis ollut kyse toisen lääkkeistä.

Joo, onhan se aina parempi antaa lapsen huutaa yöt viikkotolkulla ja raapia ihoaan, kuin antaa allergialääkettä, joka helpottais tuskaa ja vauva saisi nukuttua pari tuntia, jolloin voisi toipua. Allergialääkehän se on ensisijaisesti, rauhoittava vaikutus on sivuvaikutuksena (jota meillä ei edes ilmennyt). Meillä ei ataraxia tarvinnut antaa kuin parina iltana, kun lapsesta kuoriutui onnellinen vauva. Vaikka olen erittäin lääkekriittinen ja luin kauhulla etukäteen ataraxin selostetta, ei tarvinnut jälkikäteen miettiä tuliko annettua turhaan. Lääkäritkin tietää, että toipumiseen auttaa se, että saa nukuttua ja ihoaan ei raavi rikki. Onneksi itse uskoin lastenlääkäriä, enkä nettiosaajien pelotteluja, joita reseptin saatuani myös luin.



Se nelikuisen tytön äiti.