Koulusurmaajien tausta

Eilen oli tv:ssä Auvisen vanhemmat ja olen monien muiden kanssa samaa mieltä, että sympatiat ovat myös heidän puolella. Myös heiltä kuoli lapsi ja itse tapahtunut oli myös heille suuri järkytys. Surun lisäksi heillä kulkee mukana syyllisyys tapahtuneesta.



Yksi asia, mikä on ollut molempien koulusurmaajia yhdistävä tekijä on ollut koulukiusaaminen. Minusta se on nimenomaan se, mistä pitäisi lähteä liikkeelle. Toki syitä on muitakin, joka ajaa näin kauheaan tekoon, koska ei kaikki koulukiusatut ole näin "kostonhimoisia".



Silti en ymmärrä, että miksi koulukiusaamista yleensä hyväksytään, missään muodossa tai kenekään taholta. Kiusaamista eivät ole pelkästään fyysinen kiusaaminen vaan yhtä pahaa on henkinen kiusaaminen, jota ilmenee etenkin tyttöjen kesken. Minusta ensimmäisiä asioita, joilla voitaisiin parantaa nuorten hyvinvointia on se, että koulukiusaamista ei hyväksytä missään muodossa ja rangaistukset ovat sen mukaisia, esim. erityisluokalle ja eri kouluun siirto, ensiksi vähäksi aikaa ja jos kiusaaminen sitten jatkuu, niin pidemmäksi aikaa. Kiusaajia ei pidä "suojella" vaan lapsille on tehtävä selväksi, että on vastuussa omista teoistaan.



Myös terapiaa pitäisi olla saatavilla ilman kuukausien jonoja. Sitä pitäisi saada nopeasti kaikkien niiden, jotka kokevat sitä tarvitsevansa tai niiden lasten, joiden vanhemmat/opettajatsitä pyytävät. Tuskin kukaan huvikseen terapiaa haluaa ja jos se on ns. turhaa, niin vähemmän se tulee maksamaan kuin jälkiseurausten hoito.



Tärkeää olisi hoitaa se, mistä tämä on saanut alkunsa kuin sitä, mitä tämä on aiheuttanut.



Minusta yksikään vastuullinen vanhempi ei hyväksy kiusaamista tapahtui se sitten omille lapsille tai toisen lapselle. Jos minulle tultaisiin sanomaan, että lapseni kiusaa, niin en ottaisi puolustuskantaa. Haluaisin todella asiaan puuttua ja tehdä lapselle selväksi sen, että kiusaamista en hyväksy lapselta enkä keneltäkään toiselta. Hyvänä esimerkkinä ovat kuitenkin vanhemmat itse; se miten suhtaudumme toisiin ihmisiin ja mitä heistä lasten kuullen puhumme.



Mutta eipä sitä kiusaamista ole vain lasten ja nuorten keskuudessa, kyllä sitä ilmenee ihan täälläkin (helppo "läyhätä" ja arvotella ala-arvoisesti anonyymisti) ja työpaikoilla.



Oman lapseni kohdalla sattui n. puoli vuotta seuraavaa: 4 tyttöä kävivät säännöllisesti harrastamassa. Vanhempien kanssa oltiin sovittu kuljettamisista vuoroin. Yhtenä päivänä sitten 3 tyttöä lähti tallille katsomaan yhden porukan tytön uutta hevosta. Jostakin syystä minun lastani ei otettukaan mukaan. Tyttö kysyi, että miksi valehtelitte ja miksi ette pyytäneet häntä mukaan. Ei tullut mitään hyvää selitystä ja lopuksi yksi sanoi, ettei kyytiin mahtunut. Sitten soitin tämän kyyditsijän isälle ja kysyin, etteikö tähän kyytiin sitten enää mahdukaan, vaikka nämä vuorot on sovittu. Isä oli ihmeissään, koska hänelle oli sanottu, ettei lapseni ollut halunnut tulla mukaan. Selitin, että olisi kyllä halunnut tulla, mutta muut eivät ilmoittaneet lähdöstä jne. Isä sitten siihen sanoi, että nämä ovat näitä tyttöjen juttuja eikä niihin halua puuttua, hoitakoot itse asiansa. Itse en olisi missään nimessä näin sanonut vaan ottanut asian puheeksi ja pahoitellut tyttöjen juonittelua. Toiselle äidille soitin ja lupasi keskutella tyttönsä kanssa. Tuli tekstiviesti, että tytöt menivät salaa, koska luulivat ettei tyttöni pääse ja eivät haluneet pahoittaa tyttöni mieltä kertomalla menostaan tallille. Minä en olisi omalta lapseltani tuollaista selitystä uskonut, enkä kehdannut noin sinisilmäisesti sitä toiselle äidille sanoa. Mutta tässä jo siis kaksi vanhempi-esimerkkiä, jotka sulkivat silmänsä kiusaamiselta. Helpointa olisi puuttua siihen hetui kun sitä ensimmäisen kerran ilmenee, muitta eihän kukaan halua omasta kullannupusta pahaa uskoa...



No toinen tyttö jatkoi kiusaamista tyttöni kohdalla, nimittelemällä, ja haukkumalla esim. meidän kotia ja meidän kodin sääntöjä. tsellä ei ollut mitään sääntöjä/seurauksia, vaikka olisi sovituja asioita rikkonutkin, jos nyt mitään asioita oli edes sovittu.



Olin juuri puuttumassa ja ottamassa yhteyttä opettajaan, mutta sitten tämä tyttö muuttikin yllättäen pois. Tosiasiassa tiedän, että tytöllä itsellään ei ole hyvä olla vaan joutuu olemaan aikuisten riitjen välissä ja yrittää vuoroin miellyttää toista, siis kahden eri kodin välissä.