MIKSI Pekka-Ericin vanhemmat PITÄISI olla yhteyksissä uhrien vanhempiin/omaisiin?

Mun mielestä ei pidä, heillä on tarpeeksi kestämistä omassa tilanteessaan. Julkinen esiintyminen oli eräs tapa käsitellä asiaa.

kyllä pitäisi

Sanoivat vaan haastattelijalle että eivät saaneet tietää edes uhrien nimiä vaan piti myöhemmin arvailla hautakivistä. Olivat aluksi ihan pimennossa eivätkä tienneet uhrien kokonaismäärää, totuus alkoi valjeta vasta myöhemmin.



Mitäpä tapaaminen enää ketään lohduttaisi? Ilmeisesti uhrien omaisetkin ovat olleet pahoillaan Auvisten puolesta, tuskin heilläkään on halua enää pohtia syitä miksi oma lapsi tuli ammutuksi, sen tarkemmin.

mikäli kumpikin osapuoli ei sitä kohdaltaan toivo.



Jos yritän kuvitella itseni ampujan vanhemman rooliin, en edes tiedä mitä voisin sanoa. "Olen pahoillani siitä mitä poikani teki..." Muuta en keksi.



Taas uhrin omaisena, en ole lainkaan varma haluaisinko tavata ampujan vanhempia. Varmasti tuntisin niin suurta katkeruutta ampujaa kohtaan, etten edes haluaisi nähdä tämän omaisia. Varsinkaan kun kuitenkin tiedän ettei syy ole heissä. Ehkä tekisi ihan kipeää ajatella että tuo hirviö oli joidenkin oma lapsi...? Mutta ehkä siinä vaiheessa jos/kun olisi itse saanut käsiteltyä oman surunsa ja tuskansa, sitä kykenisi erottamaan vanhemmat poikansa teosta ja jopa jollain lailla ymmärtyämään näiden menetyksen. Silloin voisi haluta tavata heidät, ihan vain sanoakseen ettei pidä heitä millään lailla syyllisinä tapahtuneeseen ja ottaa osaa heidän suruunsa. Mutta tulisko tuota päivää koskaan, se on oma kysymyksensä...

Jokainen tragedian osapuoli toimikoon parhaaksi katsomallaan tavalla.

He samassa tilanteessa kuin ne muutkin. Eli menettäneet lapsensa