Lue keskustelun säännöt.
Pidätkö jotain kaverisuhdetta yllä velvollisuudesta/säälistä? OV
23.11.2007 |
Minä taidan pitää. Ei minulla ole periaatteessa mitään sitä ihmistä vastaan, mutta hän ei anna minulle mitään eikä ole millään tapaa kiinnostava. En koskaan odota hänen tapaamistaan tai ota yhteyttä. Nyt hän taas haluaa kolmen kuukauden tauon jälkeen nähdä ja ajattelin suostua katsomaan taas jonkun ajan vaikka ei minua oikeasti edes yhtään kiinnosta.
Itselläni on ystäviä ja monta hyvää kaveria ja tuttavaa eli en tarvitse yhtään " ylimääräisiä" suhteita, kun tärkeitäkään ihmisiä ei ehdi nähdä niin paljon kuin haluaisi.
Mietin, onkohan muilla tällaisia kaverisuhteita, joista ei ole mitään iloa mutta kun toinen haluaa pitää yhteyttä niin ei viitsi mitään välejä alkaa katkomaankaan.
Kommentit (27)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta olen senkin aikeissa lopettaa, kun ei vaan kiinnosta.
Lapset ovat jo pilalla, en minä voi enää auttaa.
Kurjaa mutta totta.
Itse en roikkuisi kenenkään rasitteena. Minun kaikki ystävä ja kaverisuhteet toimii molemminpuolisesti. Ehkei joillain sitten ole sosiaalisia tuntosarvia ja ehkä he juuri siksi ovat jämäihmisiä.
Osa lasten kavereiden vanhempia. Ilman lapsiani en olisi heidän kanssaan lainkaan tekemisissä. Eri kiinnostuksen kohteet yms.
tiukasti kiinni ja mulla menee kohta hermot! Lapset ei oikeastaan voi leikkiä muuten enää kun muutimme ellei tule kylään mutta kun aina pitää tunkea koko porukka!
Meillä ei ole mitään yhteistä. En jaksa kuunnella avutonta piipitystä epätoivoisesta miehenmetsästyksestä (jotka ovat tietenkin varattuja) ja ihanista lapsista joiden vuoksi hän elää.... jotka todellisuudessa ovat ihan pikkurikollisen alkuja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me emme tosin ole muuttaneet... vielä...
9
Tapaaminen vie yleensä yhden arki-illan ajan tai viikonlopusta päivän. Minä olen kanssa toivoton sanomaan, että en halua enää nähdä. Toivon kai vaan että turhakkeet hiipuisi pois. Niin ei koskaan tunnu käyvän.