Kuinka moni teistä on ollut kihloissa useammin kuin kerran? Nyt kun Karpelaa täällä mollataan

Ensimmäinen kihlaus johti avioliittoon, yhdessä olin exän kanssa 13 vuotta. Sitten 1 pika-avoliitto ja tämän nykyisen mieheni kanssa olen ollut yhdessä 7 v, naimisissa 1,5v. Tämä tuntuu hyvälle, sille oikealle.. :)

en tiedä omasta tuttavapiiristäni ketään joka olisi ollut useammin kuin kerran, itse en ole ollut kertaakaan, vaikka nyt olen avoliitossa ja on kaksi lasta

ja johti nykyiseen avioliittoon :)

Eka kerralla 2v6kk kihloissa (yli 5v yhdessä). Nyt oltu yhdessä 15v ja kihloissa 10kk! Ei ole ollut kiirettä!! Eikä vieläkään kiirettä naimisiin!

ja molempien aviomiesteni kanssa. Tosin nää mun aviosuhteet on kestäneet "v'ähän" pidempään kuin Karpelan ikuinen rakkaus (1. 14v ja 2. 13v tähän mennessä)

Itselläni on jo 19-v tytär, ja hän on ehtinyt nykyteinien tapaan kihlautua lähes jokaisen poikaystävänsä kanssa eli 3 kertaa! Muuta lapseni ovat 3-9 -vuotiaita ja itse olen kihloissa toista kertaa nyt 38-vuotiaana.

En oikein tajua sitä naista: eikö voisi harrastaa seurustelua ja seksiä ilman, että aina hommaa jokaisen hoidon kanssa yhteisen kämpän ja sormukset?

[/quote]

Siis kerran kihloissa ja kerran naimisissa (nyt menossa 9. vuosi). Ennen naimiseenmenoani seurustelin kyllä pitkään eli 6 vuotta, mutta suhde loppui. Lisäksi muutama näitä 2-3 vuoden seurusteluja, joita Karpela nimittää "ikuisiksi rakkauksiksi" ja muutamia kuukausien tai vain viikkojen mittaisia suhteita.

Siskoni on ehtinyt kihloihin 2 kertaa, mutta ei naimisiin asti. Molemmista suhteista tenava. Lisäksi useita suhteita (siskoni on melkoinen kaunotar), mutta miehiä ei hänkään ole tuonut kotiin asti lasten vuoksi vaikka välillä ollut "umpirakastanut" parinkin vuoden ajan samaan mieheen! Lasten isien kanssa yhteishuoltajuus joka toimii tosi hienosti.

Työkaverit yllytti vastaan tänne kun oon työpaikan ainut 3 kertaa kihlautunut (työkavereita silti 36!). Muut ollu siis vain kerran tai kahdesti kihloissa ja nuorin ei vielä kertaakaan. Mut mä siis kolmesti ja myös 3 kertaa naimisissa ja edelleen kolmannessa liitossani. Lapsia meillä on yhteensä 3, molemmilla oma ja yksi yhteinen. Mutta kuulemani mukaan nykyään on muotia kihlautua, siis nuorison keskuudessa, eli monella jo läheas täysi-ikäisiä pentuja, jotka olleet kihloissa jopa 3 kertaa! Joku peräti viikon ajan ja joku 2 vuottakin!

Olen ollut kerran kihloissa ja kerran naimisissa, yhden ja saman miehen kanssa. Vihkivalassa olen luvannut, että kunnes kuolema meidät erottaa ja tämä kyllä pitää. Uudestaan naimisiin en mene,

ja niin myös naimisissa, yhden ja saman kanssa.



Avoliitossa kerran aikaisemmi, joten avoliittoja on kaksi takana.



Karpela lienee läheisriippuvainen, joka ei kestä elämään omilla siivillä ja joka pönkittää omaa olemassa oloaan miehellä.



Todennäköisesti Karpelaan voi vaikuttaa oikeista naruista vetämällä, helpommin kuin moneen meistä.



5 kertaa kohloissa on melko paljon ja erityisesti, kun huomioi tapahtumat viimeisten muutamien vuosien aikana, niin tuo 5 kertaa viittaa kykenemättömyyteen harkita tekemisiään vakavasti, vaan kyseessä on tilanteisiin heittäytymisestä, ilman vakavaa harkintaa ja vastuuntuntoisuutta.



Toki tuossa heittäytymisessä on hyvätkin puolensa, tarttuu hetkeen ja osaa elää elämää, mutta mutta, aivan kuin ihmissuhteet olisivat kertakäyttötavaraa ja näyttelyesineitä. Tarvitaanko kokemuksia, jotta elämä tuntuu täydeltä. Tuo kokemusten haku olisi ollut syytä hoitaa aikaisemmin.



No toisalta Karpela toteuttaa itseään ja ilmeisesti elää kriisiä läpi ja etsii kokemuksia. Hakeekohan ex-ministeri kihlauksella oikeutusta miessuhteisiin, ettei leimaudu "kevytkenkäiseksi". Joopa, ei tunnu fikusulta näinkään. Saisi varmasti rauhassa seurustella, mikäli ei olisi lööpeissä jatkuvien kihlaus uutisten takia.

kerran ja naimissa myös kerran. ero oli karmea kokemus 9 yhteisen vuoden jälkeen, vaikka sitä itse hainkin. en tajua millaista teflonia karpela on kun ei näytä yhtään kiintyvän eikä luonnollisestikaan sitten myöskään surevan erojaan (paitsi kameroiden edessä mustiin pukeutuessaan) jossa karpelan tefloni oikein loistaa sillä suru on todella asia jota ei tuoda kameroiden eteen vaan joka on syvällä sisimmässä. mutta onko kukaan miettinyt kuinka karpela pystyy aina tietyissä hetkissä kuiskaamaan oikean nimen? tietyissä tilanteissahan ihminen "antautuu" täysin ja unohtaa ympäristön. meinaan ainakin jos on oikeasti ollut rakastunut näihin miehiin, saattaa heidän nimensä lipsahtaa vahingossa... tosin jos ei tunteet ole mukana ei nimikään jää mieleen. mutta tämä asia ei meille kuulu, mutta aikas huvittava se kuiteskin on ;)

kerran.

kolme kertaa ja toooooosi rakastunut, aivan umpurakastunut jokaseen mieheen kerrallaan ja nyt vaikeuksia muistaa kuiskata oikeen miehen nimi tietyissä tilanteissa. Lienee karpelalle tuttua? ehkä kannattaisikin vaan kuiskata aina "rakas"?

*vaikka olisi ollut 10 kertaa kihloissa, jos ei olisi lapsia...*



Itse olen ollut kolme kertaa kihloissa, mutta vasta kolmannen kanssa päädyin naimisiin ja sain neljä lasta. Kohta juhlitaan tapaamisen 10-vuotismerkkipäivää. ;-)



Eka kihlaus tapahtui tunnemyllerryksessä, kun 2 v seurustelun jälkeen poikaystävä kosi, niin suostuin. Kolmen viikon jälkeen huomasimme, että ne tunteet olivatkin eron alkua, eikä "ollaan ikuisesti yhdessä".



Toinen kihlaus oli sopimus, olimme seurustelleet silloisen avomiehen kanssa 2 v ja tuntui hyvältä mennä kihloihin. Suhdetta jatkui vielä 2 v ja olimme onnellisia, ja kaikki odottivat häitä. Sitten vaan sovimme, että olemme liian nuoria sitoutumaan (24 v), ja erosimme sovussa.



Minulla on ollut kova vauvakuume koko aikuisikäni, mutta silti ei tullut mieleenkään jättää ehkäisyä pois ennen avioliitoa.

Ensimmäisen kerran menin 18-vuotiaana sen nuoruudenrakkauden kanssa, suhde päättyi 7 vuoden jälkeen; toisen kerran nyt vanhemmalla iällä nykyisen aviomieheni kanssa.

8 vuotta yhteensä oltu yhdessä

En kihloissa enkä naimisissa. Mutta jokainen ihan tyylillään, vaikka tuntuu, että nykyään kihloihin meneminen on ihan eri arvoissa kun ennen.

ja saman miehen kanssa olen nyt naimisissa. Yhteiseloa takana 20 vuotta ja ikää minulla 35 vuotta.

En enää koskaan harkitse edes seurustelua. Onnea niille jotka ovat välttyneet väkivaltaisilta suhteilta! Muistakaa huonompionnisia arvostellessanne että kaikista miehistä ei voi tunnistaa edes pitkän seurustelun avulla millaisia aviomiehiä saati perheenisiä heistä lopulta tulee.