Kouluikäisen nukahtamisongelmat, epätoivoista, mikä avuksi??

useimmiten vasta yhdentoista paikkeilla, ja tää alko silloin kun siirrettiin kelloja ja illat pimeni vauhdilla. Tää pimeys vaan ei sovi ihmisille, ja kyllä se kouluväsymyskin alkaa tässä vaiheessa näkyä, ja vielä pitäisi kuukausi jaksaa.

Pimeys on kyllä pahentanut ja kellon siirto mutta ongelmia oli meillä jo alkusyksystä.

- jännitys: joskus jokin asia voi illalla valvottaa vaikka poika itsekin myöntää seuraavana aamuna, että ei se nyt mikään iso juttu ollut. Sängyssä maatessa asiat vaan tuppaa paisumaan.



- Videot ja pelaaminen illalla. Melkein aina jos sorrun antamaan luvan pelata edes iltaseitsemään asti, unen saaminen on vaikeaa. (Poika nukahtaa siis yleensä klo 21)



- Poikkeva ohjelma illalla. Nykyään pojalla on yhdet treenit iltakahdeksaan asti ja se ilta on aina vaikea...



- Pelot. Näitä joskus kumpuaa kirjoista ja tv-ohjelmista, vaikka aika hyvin poika itsekin osaa liian jänniä juttuja välttää.



Nukahtamista auttaa selvästi se että pojalla on aikaa lukea ainakin puoli tuntia sängyssä ennen valojen sammuttamista ja se että vanhemmat ovat näköpiirissä nukahtamiseen asti (mä luen yleensä kirjaa nojatuolissa " hallissa" lähellä lasten huoneita.). Joskus olen lapsille pitänyt 10 minuutin rentoutuksen valojen sammuttamisen jälkeen - siis luetellut kaikki ruumiinosat painaviksi ja rennoiksi. Toiveena on ollut että poika oppisi tekemään sen yksin jos valvottaa, mutta en tiedä tekeekö hän koskaan. Varma konsti on hierominen, mutta sitä ei viitsi kovin usein tarjota ettei jouduta joka ilta tekemään.



Meillä valvominen on siis satunnaista ja lyhyen yön jälkeen uni yleensä tulee seuraavana iltana nopeammin eli ed. yönä unta on selvästi tullut liian vähän. Onko teidän poika sinusta univelkainen tämän ongelman takia? Jos nimittäin ei ole, niin ehkä hän onkin alkanut pärjätä vähemmällä unella, ja sillehän ei voi mitään...

Miten niin itse sanoo? Meidän 8-vuotias välillä herää esim klo 23 ja sanoo ettei ole vielä yhtään nukkunut, vaikka on todellakin kuorsannut siellä sängyssään jo vaikka miten kauan.



Mutta yksi, joka myös vaikuttaa on paine nukahtamisesta. Mieheni ei saanut koskaan lapsena unta, koska äiti oli hänelle sanonut, että voi nuku nyt tai muuten et jaksa huomenna. Jos lapsellasi on vaikka ihan itse kehittynyt stressi siitä, ettei nukahda ja sitten on väsynyt eikä jaksa. Uni ei takuulla tule jos koko ajan ajattelee että apua nyt mun on pakko nukahtaa.



Eli voisitteko yhdessä saada tätä painetta vähenemään. Kokeilkaa, että pojan ei mitenkään tarvi nukahtaa ajoissa, hän voisi vaikka lukea kirjaa tai lehtiä tai kuunnella musiikkia sängyssä ja nukahtaa kun nukahtaa. Jos seuraavana päivänä väsyttää niin nukkuu vaikka koulun jälkeen hetken.

Tuota sängyssä lukemista voisi yrittää. Arki-iloina ei juuri tietokoneella pelata eikä telkkariakaan katsota eli näistä ei löydy selitystä. Mitään murheita ei sano olevan vaikka voihan niitä tietysti löytyä. Univelkaiselta vaikuttaa, mutten tässä ei mitään ongelmaa olisikaan. Ja valvoo siis entistä pidempään jos menee myöhemmin nukkumaan, jotenkin tuntuu nukahtamisen taito kadonneen.

Ihan samaa olen itsekin miettinyt:) Mutta usein käy vessassa siinä kymmenen tienoilla ja sanoo ettei ole vielä nukkunut. Mitään paineita en ole nukkumisasiasta ottanut mutta täytyy koettaa vieläkin keventää. Eikä tämä muuten harmittaisi mutta kun väsynyt poika on sitten koko päivän kiukkuinen.

niin lapsella saattaa itellä olla paineita siitä nukahtamisesta, jos on huomannut että aamulla väsyttää. Siksi ajattelin, että hänelle ehkä lohtuna tavallaan olisi vaan tieto siitä, että koulun jälkeen voi vaikka ottaa tirsat jos kovasti väsyttää. Sitten ehkä sterssi vähenisi ja saattaisi nukahtaa illalla helpommin.



Oma tyttöni on oikeen mestari muuten tuossa " mä en oo vieläkään nukahtanut" . Kerran viikonloppuna kaikki lapset meni klo 20 meidän sänkyyn ja puolen tunnin päästä nukkuivat siellä sikeesti. Käytiin vielä muutaman kerran kattomassa ja niin nätisti tuhisivat kaikki kolme. Puolenyön maissa esikoinen sitten heräs kun me oltiin tulossa nukkumaan ja sanoi ihan tosissaan ja suruissaan että ei saa unta eikä ole vielä yhtään nukkunut :) Ja sama aina autossa, viimeksi ajettiin myöhään yöllä kaksi tuntia, ja tyttö nukahti aivan matkan alussa (hän siis kuorsaa jonkin verran ja tuhisee, eli todellakin huomaa milloin hän nukkuu). Kun oltiin perillä niin hän itku kurkussa että voi ei, mä vasta pari minuuttia ehdin nukkua.

Menee muuten itse usein iltapäivisin loikoilemaan ja lukemaan sänkyyn. Ei nuku mutta ihan selvästi sen pienen lepohetken kaipaa