Hahah, eilen kuntosalilla tapahtui ;D

... että jos nainen on sellainen itseään kovasti tykö tuovan oloinen. Siis esimerkiksi että kehonkieli on sellainen, että tunkee tarpeettoman lähelle vierasta miestä, nauraa kaikelle ja aivan liian kovaa jne, lähtee liian tuttavalliseksi jne... Kukapa sellaista haluaa oman miehensä vieressä nähdä? Rehellisesti? En minä ainakaan. Ja en ole mitenkään sairaan mustis, tiedänpä vaan ihan tosielämästä, että millaisia jotkut naiset ovat.



Tosi tyhmää toi joidenkin asenne, että lisää vettä myllyyn. Mistä olette itse rakkausrintamalla jääneet oikein paitsi, jos sellaista pitää yrittää? Eikö kukaan ole tosissaan rakastunut teihin, vai mitä? Höh.

no tälle onnettomalle vaimolle se ei tietenkään ollut niin. Ei uskonutmua, eikä miestä. Ehkäpä minäkään en olisi uskonut.



Soittikin mulle yöllä vihaisen puhelun. Jossa selitti miten onnellisia ovat. Sanoin vaan, että tiedän. XXXX on kertonut miten ihana vaimo sillä on. Meni nainen hiljaiseksi.



Soitti vielä aamulla uudestaan. Ja sanoi, että olisi parasta jos jättäisin hänen miehensä rauhaan. Vastasin, että vaikka heti jos xxxx pyytää sitä.



Että tässä oli nyt minussakin " vähän" jotain vikaa, mutta silti vaimo kävi ihan kuumana turhaan

Oltiin kavereita aikanaan ja kieltämättä meidän välillä oli pari kertaa säpinää, vaikka tyyppi on mielestäni sellainen ressukka, jonka kanssa en itse voisi olla. Ilahduin ja tervehdin kuten vanhaa tuttua tervehditään. Mies oli hirveän vaivaantunut, jolloin tajusin, että hänen naisensa taitaa olla seurueessa. Vaihdettiin jokunen sana ja mies yritti esitellä mua tyttökaverilleen. Lopulta se onnistui (tyttis oli selin ja oli kuin ei kuuliskaan) ja kun tyttis kuuli mun olevan entinen lukiokaveri, hän puuskahti: " Mä jo luulin, että sä oli Kallen entisiä tyttökavereita" . Mä ihan pokkana huitaisin kädellä ja sanoin " Ei suinkaan, ei mitään sinne päinkään." :D Itse asiassa sillä tyypillä ei ollut tyttökaveria koskaan kouluaikoina, saattoipa tuo neito olla jopa ensimmäinen...

sääli oikeesti kaikkia kolmea.

Sanoin tietäväni ja kerroin myös itseni olevan varattu, ihan vaan tässä jutellaan. (Itse asiassa puhuttiin parisuhteista ja siitä, kuinka molemmat olemme onnellisia nykyisessä suhteessa) Nainen katsoi murhaavasti, käski painua vittuun ja pitää näpit erossa siitä miehestä. Hänen miesystävänsä vei naisen pois, mutta aina ohikulkiessaan sähisi jotain.



Juttukaverini olisi halunnut lähteä mun kanssa tanssimaan slovareita. Tuon muijan takia en halunnut, ettei tyypille tulisi kotona vaikeuksia. Lopulta hän ylipuhui ja menimme tanssilattialle. Tää muija seurasi sinnekin, aloitti shown, mutta onneksi miehensä päätti viedä akan lopullisesti pois. Juttukaverini vakuutti, että hän kyllä selvittää mahdolliset ongelmat kotona ja että kaverin tyttis hiukan ylireagoi...

Vierailija:

Mulle tapahtui tuontapaisia juttuja aika useinkin joskus nuorempana. Harrastin (ja harrastan yhä) miesvaltaista lajia, ja opiskelin (nyt työskentelen) alaa jossa miehet on enemmistönä. En kuitenkaan ollut (ole) mikään miesmäinen rekkislesbo, vaan täysin hetero, ihan kivannäköinen pitkähiuksinen blondi.

Ei siitä kovin montaa vuotta aikaa ole, kun sain erään miespuolisen harrastus/kilpailukaverini vaimolta kiukkuisen tekstiviestin, missä luki että " ihan vaan tiedoksesi että Jaakko on onnellisesti naimisissa" . Vaimo oli ilmeisesti löytänyt numeroni miehensä kännykästä, urkkinut kuka olen, ja saanut mustasukkaisuuskohtauksen :D

Mikä sun pointtisi oli tossa? Sä tunget siis johonkin seurueeseen ja sitten sen miehen naisen pitäisi kohdella sua, aivan vierasta naista, kuin hyvääkin kaveria? No jo on ihmeelliset odotukset sulla. Jos sä olet joskus vuosia sitten ollut jonkun sen ja sen kaveri, niin nytkö sä kävelet tilanteeseen kuin mikään ei olisi vuosien aikana muuttunut? Ja odotat että tottakai vieras ihminen on täysyin varauksetta ilahtunut, kun sä menet sen miestä jututtamaan?

tämä mies alkoi flirttaan minun kanssa, ekana pikkuhiljaa ja minä aloin sitten kurillani vastaan siihen ja hänen avustaja oli ilmeisesti hänen vaimo tms. ja hän suutti tosipaljon ja löi lääkärille välieet pöydälle ja minun naamalle ruiskutti vettä täysillä, paiskoi ovia jne.

mies oli kyllä ihan miellyttävä, ihant ruskeat silmät. Mutta nyt minua kyllä hävettää ja inhottaa koko episodi.

Ikinä en viitsis miehelleni kertoa asiasta, hän ei ymmärtäs sellasta.

Täytyy yrittää todistella omaa ihanuuttaan kaikin tavoin, ja yrittää kääntää kaikkien miesten päät.

Enpä olis uskonut että asiaan on näin monta puolta, huhhuh :D

-ap

en ikinä flirttais varattuna kelleen.

Itse asiassa istuin ihan omalla penkilläni koko keskustelun ajan. Mieheni istui kanssani samassa pöydässä. He siis istuivat viereisessä (lähellä olevassa pöydässä). Miksihän mieheni ei järjesteänyt kohtausta? Ei siitäkään huolimatta, että kerroin meillä olleen säpinää lukioaikoina? ;)

Siis tuleeko joku oikeasti mustasukkaiseksi siitä jos miehen joku vanha koulukaveri tai muu vastaava tuttavuus tulee juttelemaan? Mun mielestä on ainakin ihan kiva tavata ihmisiä mieheni menneisyydestä, olkoon sitten vaikka miehen ex-tyttöystävä. Kyllä täytyy olla hirveän epävarma itsestään ja suhteestaan jos tuollaiset tilanteet saa mustasukkaisuuden pintaan.

Ymmärrän siis hyvin ko. tilanteen! Ja jos joutuisin vastaavaan niin todennäköisesti kilahtaisin itsekin. Nimenomaan TÄLLÄ HETKELLÄ!

Mutta kun suhteessa saadaan asiat selväksi niin minusta ei mustasukkaisuutta löydy!