Muuttuiko kantanne teinien abortteihin Katri&Kaitsu-dokumentin jälkeen?

Käydään töissä ja harrastetaan, perhe ei ole ensimmäisenä.



Tavallinen perhe. Mun asenteessa on varmaan paljon ylimielisyyttä, sillä brutaalin rehellisyyden nimissä säälin ja katson alaspäin useimpia tuttuja perheitä ja vanhempia. Tuntuu vain todella usein siltä, että vanhemmat ovat itsekkäitä otuksia, joilla järjestys on minä, minä , minä ja jossain kaukana lapset, parisuhde ja perhe. Eihän se voi olla näkymättä perheen tunnelmissa.



Eipä tullut mitkään abortit mieleen dokkaria katsellessa. Aika harvoin ajattelen kenestäkään vanhemmasta, että " hän on todella ansainnut lapsensa" .

katkerat harput yrittää taas hakemalla hakea jotain vikaa ihan normaalin oloisesta perheestä. Ollaankohan me katottu edes sama dokkari? Musta tuo oli kuvattu tosi lämmöllä ja perhe oli pärjännyt oikein hyvin, toisin kuin noinkin nuorina lisääntyneiltä yleisesti odotetaan. Mutta jatkakaa vaan sitä räkytystänne, senhän te osaatte!