Mun pitäisi tehdä lukusuunnitelma. Paljonko on realistinen sivumäärä, jonka pystyy lukemaan ja opiskelemaan 3 tunnissa?

Omilla opiskelukokemuksilla:



1) erittäin vaikea englanninkielinen teksti, joka pitäisi osata todella hyvin: noin 10 sivua tunnissa.



2) helppo englanninkielinen teksti, josta riittävät suuret linjat ja pääsisältö. Ei joka yksityiskohtaa. Helpostikin joku 50 sivua tunnissa.



3) erittäin vaikea suomenkielinen teksti, joka pitäisi osata todella hyvin: noin 15 sivua tunnissa.



4) helppo suomenkielinen teksti, josta riittävät suuret linjat ja pääsisältö. Ei joka yksityiskohtaa. Helpostikin joku 80-100 sivua tunnissa. Näitä ei tainnut tosin juuri ikinä olla.



Tietysti riippuu paljon mihin tarkoitukseen opiskelee. Jos tenttiin lukee ja tavoitteena on hyvä tenttiarvosana, niin ei kannata opiskella joka detskua vaan huolehtia siitä, että ymmärtää kokonaisuudet. Jos taas lukee johonkin pääsykokeeseen, niin sitten pitää opiskella ne detskutkin.

Tosin mulla on näkömuisti ja aika hyvä sellainen ;)

Piti jatkaa vielä: kannattaa tutustua niihin kirjoihin etukäteen selaamalla. Saat vähän käsitystä kuinka helppoja/vaikeita kirjat ovat.



Samoin omalla opiskelurutiinillasi on merkitystä. Ei kannata verrata tuntimäärää. Rutinoitunut lukija ja oppija lukee todellakin aika nopeasti. Samoin se, että millä tavoitetasolla on. Muistan itse opiskeluajoiltani, että jonkun sivuaineappron teki aika helpostikin, kun pääaineopinnot olivat jo syventävissä. Appro-tason materiaali oli silloin helppoa ja aikaisempi opiskelurutiini helpotti huomattavasti.



4

deista ja miljoonasta muusta asiasta.



Itse luen jotain tekstiä 50 sivua tunnissa, toista 10 sivua tunnissa. Mutta luen AINA vain kerran kaiken läpi. Jotkut selailee kymmeniä ellei satoja sivuja läpi tuossa ajassa, ja sitten kertailee tai lukee samat tekstit moneen kertaan.



Ei tuohon voi noilla tiedoilla antaa mitään yleispätevää vastausta.

olen ottanut vastaan historian perus- ja aineopintojen tenttejä ja säälittää ne opiskelijat jotka kopioivat tenttipaperille kirjan kappaleen tai luontomuistiinpanonsa. Valillä luentotenteissä saa lukea omat äänenpainonsakin, sanakäänteistä nyt puhumattakaan. Kun omaksumisesta kertoisi edes vähäinen oma pohdinta ja tulkinta, osoitus siitä, että on ymmärtänyt eikä vain muista ulkoa.



Mutt akaikkein eniten ärsyttävät tietysti ne, jotka eivät yritä edes sen vertaa. Nämä jotka arvaavat väärin faktoja joita eivät muista eivätkä edes peittele sitä etteivät osaa ja vielä näitäkin enemmän ärsyttävät ne, jotka ilmoitautuvat tenttiin, ja pyytävät poikkeavia kirjoja, niin että heille pitää tehdä eri kysymykset, ja sitten eivät tulekaan...