kyl moni teistä rahanmenoketjussa elätte kuplassa vielä ettekä todella tiedä mitä teinielämää tarkoita
Monilla kommentteja että " ei tartte mopoa" , ei tartte kampaajalle vaan leikkaa ite" , puku kallis jos maksaa 270e" , kyllä lapset oppii arvostamaan muuta elämässä jne" . Huh hei sanon minä, ap siinä ketjussa siis. Helppo sanoa kun lapsi 4-5v miten MEINAA toimia sit 10vuoden päästä, totuus on että tilanteiden muuttuessa mielipiteetkin muuttuu. Jos haluaa että oma lapsi on jengissä mukana jotkut asiat on vain hyväksyttävä, halusitpa tai et. Uskon että kaikille vanhemmille tämä on tärkeää. Kaikki 15v pojat saavat mopon, ainakin täälläpäin, en ois voinut kuvitellakaan että oma ei saisi vaikka 10v sitten ajattelin että ei saa. Heille naurettaisi kouluissa jos minä leikkaisin heidän hiuksensa, oikeesti. Puku joka maksaa 270e on oltava kunnon musta puku koska 9luokkalaiset menevät itsenäisyysjuhliin kaupungintalolle, se on traditio täällä ja sit kesällä on rippujuhlat. Kengistä - 15v tarvitsi kunnon goretexkengät kun ajaa mopolla ja ne liikkuu noissa hinnoissa. Futispelaaja on hyvin taitava ja joukkue menestynyt koko maassa eli on maksettava. 12v piti saada takin, ja vaikka kuinka väänsin että viime vuoden takki kelpaisi niin EI, hän meinasi sit kulkea tuulitakilla. Ja silloin TIEDÄN 100-0 että sitä vanhaa (tai uutta mistä hän ei tykkää) ei käytetä ja siitä saataisi riidellä päivittäin, eli mikä pointti mennä siihen? Kyllä nuoret ovat sen verran tietoisia tänä päivänä että eivät mitään lumppuja laita päälle JOS EI ITE HALUA sitä, sekin täytyy kunnioittaa. Tässä nyt vain vähän selityksiä kun tuntuu että taaperoiden ja pikkukoululaisten vanhemmat (äidit) niin luulee että " meilläpäin ei suostuta sit siihen" . On helppoa sanoa jotain mut unohtaa että kun lapsi kasvaa heidän mielipiteet kasvavat ja ollakseen yksi ryhmässä joskus on tehtävä jotain mitä ei itse haluaisi, on pakko antaa lapsen mennä muiden poikien kans esim pizzalle koska se on HEILLE tärkeätä. Ei silloin auta että ite teet pizzan ja yrität sillä selvitä.. mut tervetuloa sit teinien maailmaan. He.
Kommentit (46)
Ja haluisin itse tietää missä päin Suomea kollektiivisesti ollaan juppeja?
Itse asumme Helsingin kantakaupungissa ja lapsellani on ystäviä laidasta laitaan, mutta ei se vaatteissa näy, eikä tavaroissa eikä pyörämerkissä.
Itse asiassa taitaa olla nyt kun mietin niiden lapsilla vähän vähempi materiaa joilla olisi sitä ostovoimaa enemmän. Onneksi asumme yhteisössä jossa ketään ei sorsita puketumisen, tukkatyylin tai muun ulkoisen seikan takia.
Itsekin valitettavasti mietin ap sinun fyysistä ikää, mutta eniten henkistä?
taas tätä, näistä ne kasvaa ne Pekka-Ericit
Kyllä minä olen yrittänyt 10-vuotiaalleni joitain asioita hankkia vain sen takia, että hän ei jäisi kaveripiirin ulkopuolelle. Yksi oli juuri se nintendo-peli, josta kerroin tiosessa ketjussa.
Mutta jos ei ole rahaa, niin sitten ei ole rahaa. Pystyin nippanappa hankkimaan sen nintendo-pelin, mutta en enää niitä pelejä siihen. Hän sai vain yhden ja sen jälkeen ei ole saanut enää uutta, koska ei ole ollut rahaa. Tuo itse pelin hankkiminen söi niin paljon rahaa, että jouduin jonkin verran siirtämään joidenkin laskujen maksuja.
Toisaalta kyllä minä joitain uusia vaatteita hankin tälle koululaiselle juuri siksi, että hän ei jäisi porukan ulkopuolelle. Sen sijaan meidän rahattomuus näkyy siinä, että hän käyttää samoja vaatteita vuoden ajan. Kotona hänellä on aina kotiasu ja muutenkin pidämme vaatteita siten, että ne eivät paljon kulu. Joskus kuitenkin " luonto" voittaa meidän suunnittelun ja reikä tulee housuihin, joita on huollettu ja hoidettu mahdollisimman hyvin.
Kyllä meillä hiuksista pidetään hyvää huolta. Mutta rahattomuus näkyy siinä, että meillä leikataan hiukset kotona.
Tarhaikäiset lapset eivät ole saaneet tarhatossuja tai joitain muita asioita, mitä tarhassa pidetään itsestäänselvyytenä. Näen joskus ihmetyksen heidän katseessaan, mutta kun ei ole rahaa, niin ei ole rahaa.
Kyllä jo aloin miettiä, miten pärjään sitten, kun tarhaikäiset lapseni menevät kouluun, koska silloin vaatimukset kovenevat. Tätä en näillä näkymin saa kokeilla elävässä elämässä, koska tulotasomme tulee nousemaan, koska olen saanut töitä.
Ei kaiken tarvitse olla rahaan sidottua. Moni perhe on onnellinen ilman materiaa. Toki raha helpottaa elämää, mutta ei ole se tärkein asia. Ja jokainen voi valita mistä tinkii, rahasta vai jättääkö yhden lapsen tekemättä. Mutta ne on jokaisen perheen omia valintoja. Ja kyllä pienten lasten vanhemmilla on yleensä pienemmät tulotkin, ja eiköhän heidänkin tulot kasva siihen mennessä kun lapsi on teini.
ja merkkivaatteet olisin minäkin HALUNNUT mutta en kyllä kehdannut vanhemmilta edes pyytää. Piti sitten tehdä sen verran kesätöitä (kaikki kesälomat alusta loppuun) että sai levikset ja vaihto-oppilasvuodet ja ajokortit.
Toki välillä olin katkera siitä, että toiset saivat kaiken itsestäänselvyytenä, mutta ei se kyllä heidän elämäänsä loppujen lopuksi parantanut. Esimerkiksi, minä sain erinomaisen koulutodistuksen ja mahtavan ammatin, monet " pappa betalar -lapsukaiset" kasvoivat suoraan luuseriksi. Kun oli pienestä asti joutunut tekemään työtä niin osasi tehdä työtä unelmiensa eteen.
Onneksi oli kesätyöpaikkoja! Nykyään varmaan 12-15 -vuotiasta ei kukaan ota mihinkään töihin, tuskin 16-17 -vuotiastakaan täysipäiväiseksi.
Oma lapseni on vielä pieni, mutta pidän surullisen itsestäänselvänä, että tiettyjä must-juttuja on oltava, jotta olisi helppo olla osana kaveriporukkaa.
Meillä se oli 14-vuotiaana Millet' n untsikka ja Vagabondin purkkarit, Lacosten pikee ja neule, jne. Ratsastuspiireissä PITI olla ratsastushousut ja -saappaat - joita (saappaita, siis) muuten en itse saanut ihan heti, ja kärsin siitä kovasti.
Niinpä lapsemme tulee kyllä saamaan joitakin (muttei kaikkia!) ns. välttämättömyyksiä. Samalla pyrimme kuitenkin opettamaan hänelle sen, ettei kaikkea saa ilmaiseksi tai heti jotakin halutessaan - meillä on ehkä käänteinen ongelma siinä mielessä, että ainokaisemme tulee perimään melko mittavan omaisuuden, joten enemmänkin pyrimme opettamaan nöyryyttä ja pitkäjänteisyyttä...
t. pahapaha uraäiti
Vanhempani opettivat minulle tärkeämpiä arvoja elämässä. He maksoivat aina pianotunnit, liikuntaharrastusmaksut, huolehtivat, että vaatteemme olivat siistit ja keskustelivat paljon kanssamme siitä, miten toisia ihmisiä tulee kohdella. Minulta ei ole koskaan puuttunut ystäviä, vaikka vaatteet eivät olleet yhtä hienoja kuin monilla muilla. Jossain vaiheessa ajattelin itsekin, että minun lapseni kyllä tulevat saamaan kaikki kalliit merkkivaatteet mitä itse en koskaan saanut. Sitten tajusin, että en todellakaan halua opettaa lapsiani ulkokultaisuuteen, vaan arvostan juuri sitä miten vanhempani toimivat.
AP:lle! Ostimme juuri miehelleni puvun kirpputorilta viidellä eurolla, vaikka varaa olisi ostaa kaikki puvut uusina. Mietipä miksi. Uskon kyllä, että on pakollisia rahanmenoja, mutta monissa asioissa voi säästää. Ajokortinkin voi ajaa opetusluvalla.
Vierailija:
Vanhempani opettivat minulle tärkeämpiä arvoja elämässä. He maksoivat aina pianotunnit, liikuntaharrastusmaksut, huolehtivat, että vaatteemme olivat siistit ja keskustelivat paljon kanssamme siitä, miten toisia ihmisiä tulee kohdella. Minulta ei ole koskaan puuttunut ystäviä, vaikka vaatteet eivät olleet yhtä hienoja kuin monilla muilla. Sitten tajusin, että en todellakaan halua opettaa lapsiani ulkokultaisuuteen, vaan arvostan juuri sitä miten vanhempani toimivat.En itse määrittele ulkokultaisuutta siten, että saa sitä, mitä muillakin kavereilla on! Tottakai haluan opettaa lapselleni hyvät käytöstavat, ja toisten arvostamista, mutten ymmärrä miksi hänen pitäisi elää spartalaisessa niukkudessa, jos meillä kerran on varaa myös ylellisyyksiin aina silloin tällöin. En siis pidä niitä toisiaan poissulkevina asioina, vaan pidän tärkeimpänä sopivan tasapainon saavuttamista. Ja eri perheissä ja olosuhteissa tämä tasapaino varmasti tarkoittaa eri asioita esim. materiatason suhteen.
t. pahapaha uraäiti
vaikka lapset eivät mitenkään hirveästi pyytele, niin kyllä sitä rahaa teineihin menee roppakaupalla enemmän kuin pikkulapsiin. Jo pelkkää ruokaa kuluu varmaan kymmenkertaisesti johonkin parivuotiaaseen verrattuna. Sitä en tajunnut, että miten tulot kasvavat kun lapset kasvavat. Meillä ainakin ovat kasvaneet vain menot. Ja vaikka yrittäisi miten säästää ja olla ostamatta teineille sitä mitä he haluaisivat, niin kyllä sitä rahaa menee enemmän. Ihan esimerkkinä vaikka housut: tarhaikäinen voi käyttää jotain trikoita, jotka eivät uutenakaan paljon maksa, ja joita saa kierrätettynäkin joka puolelta. Ala-asteen ekoilla luokilla uusia farkkuja saa ihan hienoja 10-20 eurolla. Kun lapsi alkaa käyttää teinikokoja, halvimmatkin farkut maksavat siinä 40-50 euroa, puhumattakaan niistä sadan euron farkuista, joita kavereilla tuntuu kaikilla olevan.
mistähän se teini sais sen työpaikan että voisi ostaa mopon. Ei kukaan 14-15v palkkaa nykyään.
Mainosten jakoa on turha kaupata, koska meilläpäin ei jaeta mainoksia ja toisaalta tarvitsisi sen mopon että voisi kiertää lenkin. On aivan eri asia luukuttaa 10 kerrostaloa kun ajaa polkupyörällä 50-60 km saadakseen saman mainosmäärän jaettua
Tuskin ketään syrjitään ja porukasta pois laitetaan koska ei ole mopoa, mutta hän vain ei pysy mukana. Mopolla kun pääsee pikkusen kovempaa kuin polkupyörällä. Monikaan tuskin jaksaa ajaa pyörällä 150 km illassa mikä on ihan tavallinen km määrä mopolle. Eli ei ole suvaitsevuudesta ja syrjinnästä kyse vaa realiteetista. En minä ainakaan halua lapsistani " takakamari poikia" sillä että ei pääse kaverien mukana liikkumaan. Enkä todellakaan anna mennä pyörällä mopon siivellä
Vierailija:
Kaikki 15v pojat saavat mopon, ainakin täälläpäin, en ois voinut kuvitellakaan että oma ei saisi vaikka 10v sitten ajattelin että ei saa.
Asutaan kalliilla omakotialueella, ja joka ***vetin kakaralla täällä on mopot! Sitä metelin määrää!! Lapset ei saa nukuttua, pihalla ei voi nauttia olostaan jne. Fiksuimmat ottaa äänenvaimentimet veks. Meidän pojat ei kuuna kullan valkeana saa mopoja, sillä paukutan heidän päähänsä että sellainen melu- & ympäristösaaste + hengenvaara on typerää. Menkööt fillareilla.
Pointti ei ollut juuri mopo tai juuri ne tietyt kengät vaan että harva nuori tyytyy vain kauniisiin ajatuksiin maailman pelastamiseksi ja jättää ulkonäköön ja harrastuksiin menevät rahamenot pois.
Toiset kuluttavat musiikkiin, lukemiseen, leireihin, matkustamiseen, urheiluun, peleihin kuka mihinkin.
On myös todella ristiriitaista tällä palstalla hehkuttaa parivuotiaan reimtec' ien ja coretex kenkien puolesta ja olla ostamatta teinille saman arvoisia vaatteita?
Oletko teiniäiti, ainakin sun kirjoitukset on kun suoraan teinin kynästä.
Maksaako osa-aikatöitä tekevä teini enemmän perheelle kun pahasti allergisoitunut 2v?
Älä hitto vie ap ole noin simppeli! Ja jos olet niin miksi pitää sikää niin hemmetisti? Mikä ahdistaa vippejen korot, millä tämän kulissin pidät yllä vai mikä?
Miksi sä kannat muiden pennuista huolta?
Moni pienen lapsen äiti/isä on kotihoidontuella tai äityspäivärahalla, harvempi teinin äiti saa näitä, eli on töissä, jolloin myös tulot ovat suuremmat. Eikö?
mut kyllä mun lapset saa kulkea sitten vaikka tuulitakissa jos ei vanha kelpaa. jos ei esim rahaa uuta ole ostaa ja vanha on ehjä ja muutekin kunnossa.
kyllä varmaan osa-aikatöitä tekevä teini maksaa vanhemmilleen enemmän kuin allerginen parivuotias. En tietenkään tässä puutu kuin rahaan, en mihinkään hoitamisen rankkuuteen. Minäkään en muuten ymmärtänyt sitä tulojen kasvamista. Harvalla se palkka mihinkään juurikaan vuosien myötä nousee. t. äiti, jonka perheessä on ollut teinejä hoitovapaiden aikanakin
Nuorille merkitsevät merkit enemmän ja enemmän. Osa nuorista jopa arvottaa toisia merkkivaatteiden mukaan. Converset pitää olla (mielellään muutaman eri väriset), Tommy Hilfigerin vaatteet ovat myös suosittuja, ja kalliit (kopio) merkkilaukut, myös miss sixtyt ovat pitäneet pintansa.
Toki osa nuorista kierrätää ja on kirppari-ihmisiä. Samoin rokkityylin nuorista osa tekee vaatteita itse ja rahaa ei muutenkaan käytetä paljoa, osa taas ostaa ko. vaatesuuntaukseen erikoistuneista kaupoista kalliita vaatteita.
Toki teiniin saa rahaakin menemään, mutta minusta se ei ole mikään arvo että " pysyy jengissä mukana" . Perusjengi on usein vähintäänkin kyseenalaista porukkaa ja kaverit on paras hakea niistä nuorista, joilla on kotona tiukat rajat eivätkä saa kulkea massan mukana.
Meillä on kolme teinipoikaa. Mopon suhteen käytiin periaatekeskustelu. Siitä ei ole mitään varsinaista hyötyä, kun se ei suojaa paskalta ilmalta ja toisaalta menettää hyötyliikunnan edun kun pyörä jää pois. Pojat saavat sitten ajokortin. Siihen asti pyöräilevät.
Hiuksista sen verran että minä ja mieheni olemme jo vuosikaudet leikanneet toistemme hiukset ja minä leikkaan myös lasten. Miksi leikkaus ei kelpaisi, tarviiko edes kertoa kavereille kuka leikkaa jos pelkää että nauretaan? Lapseni eivät tosin pelkää sellaista. He esimerkiksi käyttävät täysin tyytyväisinä pyöräilykypärää vaikka kaikki heidän luokkakavereittensa vanhemmat valittavat että lapset kieltäytyvät kypärästä kiusaamiseen vedoten. Huom! Meidän lapsia ei pakoteta käyttämään kypärää! En itsekään käytä, mutta olen sanonut heille että mielestäni heidän olisi hyvä totutella käyttämään sitä, koska yhteiskunta on menossa siihen suuntaan että heidän aikuisuudessaan kypärän käyttämättömyys on rangaistavaa. On siis järkevää oppia sen käyttöön jo nuorena ettei se tunnu sitten isona yhtä tyhmältä ja turhalta kuin minusta nyt. No, he ovat järkeviä.
270 euron puvusta sen verran että mieheni kallein puku on alle satasen ja hän sentään kulkee paljon kansainvälisissä kongresseissa pitämässä puheita arvovaltaisille ihmisille. Hänelläkin on pokkaa olla oma itsensä, mm. kieltäytyä jokaisesta alkoholia sisältävästä juomasta vaikka mikä ranskalainen viininviljelijä siitä tuohtuisi. Sitä samaa pokkaa toivon myös omille lapsilleni ja hyvin näyttää siltä että heiltä sitä löytyykin!
Tuosta lörpötyksestä ei saa selvää erkkikään. Oliko tarkoitus brassailla mielestäsi suurilla kuluilla vai rauhoittaa omaa mieltäsi että olet mennyt mukaan teinin tahtotilaan...
Tärkein kysymys on että onko teillä varaa noihin ostoksiin?