uuden omakotialueen asumishelvetti
Ollaan nyt li vuosi asuttu uudessa talossamme, uudella alueella. Lyhyesti tiivistettynä asuminen täällä tuntuu välillä ahdistavalta ihmisten kyräilyn, ylisosiaalisuuden, "kommuuniasumisen" ja alueen aukeuden takia helvetiltä. Koko ajan pihalla saisi olla tervehtimässä ihmisiä samalta alueelta ja käydä jutulla, sunnuntaisin ihmisiä ajelee vain kyttäyskierroksella ja mikä kamalinta, pitäisi olla tekemisissä koko alueen ihmisten kanssa, ei vain naapureiden.. todella ihmeellistä ylisosiaalisuutta. Meillä on pihassa paljon lapsille keinuja, mäkiä ja leikkimökkiä ym, ja kuvitelkaa...naapuruston akat saattavat kerääntyä meidän pihaamme leikkimään ja juoruamaan sillä varjolla että lapset juoksevat suoraan pihaamme. Useasti minä mieheni kanssa teemme jotain pihatöitä OMASSA pihassamme ja 2-3 talon päästä akat lapsineen tulevat meidän pihaamme keskenään juttelemaan vaikka me emme välillä edes tervehdi... Kerrankin kukkapenkkiä laittaessani huomasin naapurin tytön MUMMONSA kanssa leikkivän meidän hiekkalaatikolla...
Onko muilla yhtä kaameita kokemuksia?
Kommentit (37)
omakotitaloon muutetaan oman rauhan takia. Ei todellakaan oma pihanne ole mikään yleinen leikkipuisto ilman lupaanne. Aita ympärille, kenelläkään ei ole sinne mitään asiaa.
fiilikset... Mut ajattelen nin että kun tää alkuinnostus ja rakennusaika pihatöineen on rauhottunu, niin tilanne tasantuu. Meillä porukkaa lappaa myös sisälle... En kamalasti stressaa, tykkään kyllä ihmisistä, mutta rajansa kaikella.
yksityisyyttä tulee pelkästään runsaiden kasvustojen takia paljon. Tuntuisi kyllä karsealta, jos naapurit tunkeilisivat pihalla jatkuvasti, mutta toisaalta tämän yksinäisyyden jälkeen se voisi olla kivaakin. Tyttömme on tämän alueen ainoa alle 15-vuotias ja ei toivoakaan, että olisi joku kaveri jossain ympäristössä. Tässä on sentään yli 100 omakotitaloa ja yhdessäkään ei tuollaista leikki-ikäistä. Ja sitten tämä lapsonen on ainokainen, niin me sitten miehen kanssa leikitään pihalla ja sisällä... Onneksi hoidossa on sentään kavereita.
Alueenne on ilmeisesti joku entinen pelto, jonne on kyhätty tiiviisti vieriviereen omakotitaloja piskuisilla tonteilla? En ole koskaan tajunnut mikä niissä viehättää, itse asuisin mieluummin vaikka kerrostalossa, sielläkin olisi enemmän yksityisyyttä.
Sen sijaan vanhemmat pientaloalueet, jossa on isot tontit ja paljon näkösuojana toimivia puita/pensaita, ovat kivoja.
Hankkikaa aidan lisäksi isoja pensastaimia ja iso vihainen vahtikoira.
miten jotkut rakennuttavat talon/muuttavat näihin lähiöihin. Omakotitalolla pitää olla ilmaa ympärillä.
Menkää te perheenne kanssa vuoroin tälläisten häirikköperheiden pihaan grillaamaan makkaraa, pelaamaan petankkia tai ihan vaan muuten lastenne kanssa leikkimään... Ihastelkaa sitä miten heidän pihalle paistaa aurinko niin paljon nätimmin tms. Eiköhän vinkki mene perille....
Tämä on sitä omakotiasumista parhaimmillaan. Olisi mukava, jos yhteisöllisyyttä olisi nykykään enemmän.
rakennetulla uudella omakotialueella ja täällä saa olla kyllä ihan rauhassa. Toki lapsiperheitä on paljon, mutta ihmisten yksityisyyttä kunnioitetaan. Missä päin Suomea ap asustelee? Täällä Hämeessä kai ollaan suhteellisen varauksellisia verrattuna moniin muihin alueisiin.
Muutettiin rakennuttamaamme taloon 5 vuotta sitten. Tämä on kanssa tällainen uusien omakotitalojen alue. Lapsi perheitä on suurinosa. Tosin tervehtivät kyllä tullessaan pihaamme ja sitten jäävät lupaa kysymättä leikkimään. Meillä on rakennettu leikkimökki korkealle pylväiden varaan ja siinä on kaikenlaisia kiipelyjuttuja, keinut ja liukumäki. Mökki on poikiemme "salamaja". Siihen piti rakentaa jälkikäteen lukollinen ovi, kun toiset lapset varstivat sieltä kamaa ja leikkivät ilman lupaa päivisin pihassamme. Me hankittiin 4 vuotta sitten saksanpaimenkoiran pentu ja aidattiin piha sen vuoksi verkkoaidalla. Nyt voidaan rauhassa nauttia pihastamme ja silti kyläilijöitä riittää, mutta ilman lupaa kukaan ei enää pihaamme tule. Tosin kyllähän nuo alueen juoruakat keksivät koirastamme aina kaikkea kivaa aiheetonta juoruttavaa. Siksi emme anna sen ikinä olla pihalla ilman valvontaa.
Ja pakko pyytää anteeksi, mua kyllä samalla nauratti lukiessani tekstiäsi. Tilannehan on kuin jostain piilokamerasta. Uskomatonta, ei voi muuta sanoa.
Pistä pystyyn pihatalkoot. Kun naapurit tulevat lapsineen hengailemaan pihallenne, ojennat iloisesti hymyillen hänelle haravan tai lapion ja sanot ilahtuneena "Tosi kiva, kun pääsit auttamaan!".
kuin ap:n tapauksessa. Ja olen asunut lähes tulkoon aina omakotitaloalueilla. Kerro nyt ap missä päin asustelet?
...
Onko muilla yhtä kaameita kokemuksia?
Kyllä kai sen nyt erkkikin tietää, että parhaiten naapureiden asiat tunnetaan omakotitaloissa, EI kerrostaloissa!
Tuo ap:n kuvaama on ihan tyypillinen omakotialue. Mistä ihmeestä ap on saanut päähäns, että okt:ssa olisi "omaa rauhaa"?
Itseä naurattaa nämä tyypit jotka sanoo muuttavansa kerrostalosta omakotitaloon, koska haluavat omaa rauhaa. Heh, heh!
Ai mitä omaa rauhaa?
Kun kävin ekan kerran anoppini luona, hän esitteli minulle puoli tuntia puutarhaansa JA naapureitaan. Siinä tuli selviksi kenellä on ollut mielialaläälkitys, kenellä homevaurioita, kuka on eronnut jo kahdesti, kuka harrastaa moottoripyöriä.
Siis omakotitalossa ei tosiaankaan ole minkäänlaista rauhaa. Kerrostalossa voi kävellä rappukäytävässä nyrpeän näköisenä ohi sanomatta päivää, omakotitalossa ei onnistu.
En ikinä muuttaisi omakotitaloon, sen verran paljon oma rauha ja yksityisyys minulle merkitsee...
Asumme tiiviillä omakotitaloalueella, enkä tiedä juuri mitään naapureiden asioista. Tervehditään kun tullaan vastaan ja joskus vaihdetaan muutama sana esim. säästä tai muista yleisistä asioista. Lapsivieraat toki kertoilevat välillä perheidensä asioista, mutta niinhän on joka puolella. Kerrostaloissa kuulee pakostakin naapureiden asioita, jollei asu oikein vanhoissa taloissa, joissa on paksut seinät. Kerrostaloissa joudutaan myös päättämään tietyistä taloon liittyvistä asioista yhdessä. Omakotitaloaluueela voi myös kävellä naapureiden ohi tervehtimättä siinä missä kerrostalossakin. Yhtä moukkamaista se on molemmissa tapauksissa. .
Mutta vakavasti sanoen, itse asun ok-alueella, kuten moni muukin tuttava. Ja ei TODELLAKAAN ole kellään ollut vastaavia ongelmia!!! Naapureita tervehditään, tottakai. Mutta näin tein asuessani kerrostalossakin.
Siksi olen onnellinen että valitsimme asuinpaikaksemme syrjäisen tontin, jossa ei lähinaapureista ole haittaa.
Kannattaa varmaan tarkkaan kirjata omat tarpeensa ja valita tontti niiden mukaan
Me asumme Espoossa paritalossa, ja parasta on juuri se, että meillä on Oma Rauha. Naapureita näkee parkkiksella ohimennen, kun kuljetaan ja haetaan postia tai viedään roskia, tms., mutta kyllä jokainen saa olla omalla pihallaan ihan omissa oloissaan.
Joskus meiltä eksyy pallo naapurin pihalle, ja silloinkin tosi tarkkaan aina katson, onko sopiva tilanne juosta se hakemaan - tai jos lapsi menee, niin ohjeistan pyytämään anteeksi, että ryysii muiden pihoille.
En _todellakaan_ nauttisi tuollaisesta ylisosiaalisuudesta; vietän vapaa-aikaani joko oman perheen kanssa tai sitten ystävien seurassa, ja jolleivät ne ystävät nyt satu asumaan samassa pihapiirissä, en kyllä kaipaisi kutsumattomia pihavieraita.
Koira on varmaan hyvä ratkaisu, mutta aika työläs sellainen...
Lelut varastoon, kun ette itse käytä niitä.
Kansi hiekkalaatikon päälle.