Lue keskustelun säännöt.
Antakaa pekka-ericin perheen edes olla rauhassa.
08.11.2007 |
Valinta ei ollut heidän. Hekin menettivät poikansa, ja teko on tuonut heille varmasti mukanaan häpeää, itsesyytöksiä ja jossittelua surun lisäksi. Ei ole ketään jota syyttää. Uhrien omaiset voivat vihata ampujaa, joka auttaa tavallaan surutyössä, mutta mitä ajattelevat ampujan omaiset? Antakaa heidän surra omaa omaistaan ja menetettyä elämää, ilman syyttelyä ja jossitteluita.
Kommentit (22)
Mutta kannattaisi myös vähän etukäteen miettiä mihin asioihin uskoo ja millaisia aatteita siirtää jälkipolvelleen, varsinkin jos ne ovat Linkola-tyyppisiä, joka ei anna niin mitään arvoa ihmisyydelle ja jos nuorella kehittyvällä nuorella on vähänkin taipumusta psyykkisiin ongelmiin tällainen maailmankatsomus heittää vain lisää vettä myllyyn. Voin vain kuvitella, miten yksinäinen, eristäytynyt ja miten äärimmäisen paha tällä ampujalla oli olla. Hän oli täysin umpikujassa aatteidensa kanssa.
Äiti vaikuttaa poliittisesti niin aktiiviselta, että minun on jokseenkin mahdotonta uskoa, ettei hän olisi pyrkinyt vaikuttamaan myös lasten maailmankatsomukseen.
Armoa riittää jokaiselle, kaikki me olemme yhtä syntisiä Jumalan silmissä ja pahaa tehneet. Mutta ihmisen pitää ensin tunnustaa syntinsä ja tuntea syyllisyytensä. Jos ihminen ei tunne syyllisyyttä, hän ei kaipaa myöskään armoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tässä mielipiteitä suuntaan jos toiseenkin. Ihan tavallista pohdintaa. Uskon, että jos lapseni tekisi jotakin erityisen pahaa, ihmiset varmasti puhuisivat siitä ja meidän perheestä.
Vierailija: