Nyky-yhteiskunta on niin mina-keskeinen ja rahakeskeinen, etta en ihmettele sita etta nuorison paassa pimahtaa aina enemman ja enemman.
Ennen oltiin perhe- ja sukukeskeisiä. Kaikki huolehtivat toisistaan, nimenomaan huolehtivat. Eivät syyllistäneet eivätkä kytänneet toisiaan.
Nyt äidit haluavat MINÄ ITSE -tyyliin hoitaa lapsensa. Hyvä jos puoliso saa sekaantua, eikä taatusti lapsia luoteta kenenkään varaan.
Isät haluavat elää taaksejäänyttä sinkku- ja nuoruusaikaansa. Saunailtoja, kapakkakierroksia, jatkuvaa oluen kittaamista. Jos harrastaa, ei sinne haluta lapsia mukaan rasitteeksi.
Isovanhemmat eivät halua ylivilkkaita lapsenlapsia nurkkiinsa heilumaan. Itse halutaan harrastaa ja mennä sinne tänne, olla vapaita (kun ne omat lapset on jo kasvatettu se riittää).
Ja se häpeä, herttileijaa. Siis eihän omien lasten asioihin sekaannuta. Mitä ne meidän naapuritkin sanoo, jos maijan lapset huostaanotetaan. Ei se lapsen paras, vaan se meidän paras.
Koulussa opettajat opettivat ja pitivät kuria. Nykypäivän opettajat vain inisee nurkissa, eivät saa kuriin ketään. Lasketaan kuuluuko tämä 10 minuuttia minun opetusvelvollisuuteen vai ei. Nyt menee työaika yli, ei kuulu minulle (vaikka matti hakkaisi pekkaa vieressä).
Kaikki joka paikassa haluavat vain LISÄÄ RAHAA itselleen. Mikään ei enää riitä missään. Elintaso halutaan aina vaan korkeammaksi. Ei riitä se että laskut ja lapset hoituu ja rahaa jää vähän käyttöön. Pitää jäädä niin paljon, että saadaan aina enemmän ja kalliimpaa kuin toisilla on.
Kukaan ei halua vastuuta läheisistä ihmisistään eikä asioista mitä ympärillä tapahtuu. Kaikkeen sekaannutaan, mutta todellisuudessa ei kuitenkaan puututa. Juorutaan kyllä kuinka sen ja sen lapset voi huonosti, mutta otetaanko viranomaisiin yhteyttä. Yleensä ei. Ja jos otetaankin, niin asiat ei taatusti hoidu mihinkään.
Mitä jokainen voisi tehdä, että muutosta parempaan alkaisi tapahtua? Että se lähimmäinen tulisi jälleen lähimmäiseksi?
Kommentit (11)
Vierailija:
Nyt äidit haluavat MINÄ ITSE -tyyliin hoitaa lapsensa. Hyvä jos puoliso saa sekaantua, eikä taatusti lapsia luoteta kenenkään varaan.
Ensin äiti on paha, kun sysää lapsensa päiväkotiin jne. Yhteiskunnan niskoille. Ottaa lapsenvahdiksi kenet hyvänsä, että saa sitä paljon halveksuttua Omaa Aikaa.
Puhumattakaan isovanhempien vaivaamista. Hyihyihyi! Ei sellaista saa tehdä. Isovanhemmilla ja muilla sukulaisilla on Oma Elämä. Kun itse on lapsensa hankkinut, niin itse ne pitää hoitaa.
Ja nyt se onkin huono juttu.
Teet niin tai näin, aina se on väärin päin.
Mutta mistähän se johtuu? En oikein tiedä.
Ihmiset ohjataan hoitamaan omat asiat itse, jo lapsilta vaaditaan pienestä pitäen. Mahdollisimman pienenä pitää oppia siihen, että että vanhemmille ei olla vaivaksi. Älä sotke vaatteita, alle 1-vuotiaalle jo tilkutetaan pissaa pottaan, älä sottaa ruoalla, älä itke ainakaan kenenkään kuullen kun se on vaivaksi.
Kaikesta tehdään kilpailu. Kuka tienaa enemmän, kenellä on asiat paremmin, kuka on paras äiti. Eihän kukaan uskalla edes puhua ääneen huonosti menevistä asioista, murheista. Ei saa valittaa, jos uskaltaudut sanomaan vaikka yhden lapsen äitinä että väsyttää. Johan on kymmenen äiskää kimpussa, joilla on kaksi tai enemmän lapsia. Että eihän sinua voi väsyttää. Tästäkin tehdään kilpailutilanne. Ei sanota, että ymmärrän ja neuvota ihmistä. Empatiakyky puuttuu kokonaan ihmisiltä.
ap
Ikävä kyllä. Mun mielestä erittäin suuri tekijä on työ-elämän itsestäänselvä epä-inhimillisyys. Ei piitata lainkaan siitä jääkö vanhemmille voimia vastata lastensa tarpeisiin. Joka on kaikista tärkein asia.
Ämmät tappelee siitä onko luuseri sekotiäiti vai työ-äiti. Tosi-asiahan on se, että työelämän pitäisi olla niin inhimillistä että joka ainoa ura-äitikin voi huolehtia hyvin lapsistaan.
Kuin myös isä. Koska työnteko on kuitenkin yksi elämän perusjutuista.
Ja työ-elämän säännökset kuuluu hallitukselle, joten pitäisi vääntää radikaalisti toiseen suuntaan tämä homma. Kyllä ne moottoritiet ja hallit sun muut kekkerit joutaa odottaa, yhteiskunnan perusrakenteet pitäisi korjata toiselle tolalle. Ja asettaa kaikessa ihminen- ei maailmankauppa sun muut suhteet ensin.
Olisi kerrankin suomella rohkeus olla itsenäinen, inhimillinen, rohkea ratkaisuissaan.
jo siitä syystä että asutaan pakosta kaukana siellä missä työt on.
Apua ei ole ja sitten anoppiin ym. suhtaudutaan vihamielisesti tyyliin sulle ei kuulu meidän asiat vaikka ennen siirtyi hyvää tietoa sukupolvelta toiselle.
Toinen äärimmäisyys on isovanhemmat joilla ei TODELLAKAAN ole halua ja aikaa antaa lastensa perheille ja lapsenlapsilleen kun elävät omaa elämäänsä !
tää kapitalistinen yhteiskunta oikeesti ajaa nuoret ja aikuisetkin loppuun. Ollaan aivan väärillä poluilla ja jotain pitäis tapahtuu ja äkkiä. Ei ihmistä oo luotu tällaiseen.
Vierailija:
Nyt äidit haluavat MINÄ ITSE -tyyliin hoitaa lapsensa. Hyvä jos puoliso saa sekaantua, eikä taatusti lapsia luoteta kenenkään varaan.
Ei pidä paikkansa. Vaan hoitajia suvusta EI ole. Jokainen huolehtii omasta tontistaan, kun enempään ei pysty. Isovanhemmat ovat työelämän näännyttämiä, eivätkä he halua olla lastenvahteina. Oman perheen voimin pitää selvitä.
yhteiskunnassamme väliä, toiminnan ja yhteiskunnallisen päätöksen teon tasolla. Vain sijoittajien taloudellisella menestyksellä on väliä.
Kaikki tehostetaan äärimmilleen ja ihmisten selkänahastahan se tuotto on otettu. Muuhun kuin suorittamiseen ei monilta jää ollenkaan voimavaroja tai ainakin riittämättömästi ja siksi Lapset eivät saa tarpeeksi huomiota ja läsnäolevaa yhdessäoloa. Tai sitten olet syrjäytynyt kulutuksesta, eikä sinulla ole sen vuoksi mitään ihmisarvoa.
Tämä oli ehkä kärjistys, mutta uskoisin monien kuitenkin joutuvan ahtaalle nykyisessä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä ja työelämän kuormittavuuden vuoksi.
ap , 7 ja 11.Teidät haluaisin nähdä livenä! Kerrankin ajatukset lyö yksiin!
Vierailija:
tää kapitalistinen yhteiskunta oikeesti ajaa nuoret ja aikuisetkin loppuun. Ollaan aivan väärillä poluilla ja jotain pitäis tapahtuu ja äkkiä. Ei ihmistä oo luotu tällaiseen.
Eräässä työhaastattelussa sanoivat mulle, että olettavat mun tekevän 55-60-tuntista työviikkoa. Voitte miettiä, miten sellainen onnistuu kahden alle kouluikäisen lapsen kanssa! Otin rennomman työn ja voin olla lasteni kanssa myös heidän valveillaollessaan.