Tässä teille luettavaa hoitajien vastuusta...

Kirjoittajavieras: Monenlaista vastuuta



Mirja Hovirinta



Tehy on vuosien aikana monin tavoin pyrkinyt saamaan hoitohenkilökunnan palkkatasoa korjatuksi. On vedottu työn vaativuuteen ja korkeaan koulutustasoon ja yhtenä kriteerinä on käytetty myös työn vastuullisuutta. Näihin perusteluihin työnantajapuoli on yleensä vastannut nopeasti, ja ilmoittanut, että potilaan hoidosta vastaa aina lääkäri. Valitettavan moni hoitaja on kuitenkin vuosien varrella huomannut joutuneensa jopa juridiseen vastuuseen potilaan hoidossa sattuneista virheistä.



Tämän syksyn työmarkkinakierrosta edelsi laaja keskustelu hoitohenkilökunnan oikeudesta parempaan palkkaan. Korotusten tarpeellisuudesta vallitsi ainakin vielä ennen eduskuntavaaleja yksimielisyys niin poliittisten päättäjien kuin kansalaisten mielipiteen kesken. Valitettavasti sen paremmin kuntatyönantaja kuin valtiovaltakaan ei kantanut vastuutaan hoitajien palkankorotusrahoista neuvoteltaessa.



Hoitajien edunvalvontajärjestö Tehy sen sijaan tunsi vastuunsa, ja lähti työtaisteluun jämerillä aseilla parantaakseen suomalaisen hoitotyön asemaa myös kansainvälisessä kilpailussa työvoimasta. Joukkoirtisanoutumisten laajuus yllätti kaikki, jopa osin itse järjestäjät.



Työtaitelutoimenpiteiden myötä vastuukeskustelu keikahti päälaelleen. Samainen hoitaja, joka viime vuonna työnantajan mielestä tuskin vastasi omasta työstään, vastaakin nyt koko Suomen terveydenhuollon sujumisesta, potilaan hengestä ja myös siinä ohessa kuntatalouden kurjuudesta. Vastuun lisäystä voisi kuvailla huomattavaksi.



Miten voi olla mahdollista, että tällaista vastuuta kantaa sisar hento valkoinen alle kahdentuhannen euron kuukausipalkalla. Ehkäpä se kahdenkymmenenviiden prosentin korotus on ihan liian vaatimaton.



Samaan aikaan tuli julkisuuteen Suomen eniten palkkaa saavat ja tietenkin siis vastuuta kantavat verovelvolliset. Yksinkertaisen matematiikan mukaisesti, siis sen jossa palkka korreloi vastuuta, valtionyhtiö Fortumin toimitusjohtaja Lilius kantaa neljäsataakertaista vastuuta verrattuna hoitajaan toimittaessaan sähkövirtaa keskoskaappiin, hengityslaitteeseen, ultraäänikoneeseen tai dialyysilaitteeseen.



Lain mukaan kunnat vastaavat terveydenhoidon järjestämisestä kuntalaisille ja perustuslaki taas takaa kaikille suomalaisille riittävät terveyspalvelut. Potilasturvallisuudesta vastaa viimekädessä TEO, terveydenhuollonoikeusturvakeskus ja STM, sosiaali- ja terveysministeriö.



Vastuu siitä, että suomalainen saa hoitoa myös 19.11. jälkeen on nyt sekä kuntatyönantajalla, että valtiovallalla. Hoitohenkilökunta kantaa jatkossakin mielellään vastuun synnytyksistä, keskosista, leikkausten jälkeisistä kuntoutuksista ja laboratoriotutkimuksista, kunhan palkka-asiat ovat kunnossa.





Kirjoittaja on Tehyn pääluottamusmies Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.



Julkaistu 7.11.2007 1:31:33