Lopettakaa jo, ei tosiaankaan palkankorotus tuo lisää sairaanhoitajia alalle.

Vierailija:

Sorry vaan pettymys niille jotka tähän uskoo.

Kunnat ei voi korottaa kunnallisveroa, sillä EU-sopimusten vuoksi Suomen on hillittävä inflaatiota.

Joten eipä voi mitään. Samalla rahalla saa sitten vähemmän hoitajia. Se on fakta.

Veljeni, joka on muuten koulutukseltaan insinööri, soitti minulle tänään ja kyseli röntgenhoitajan koulutuksesta. On kuulemma alkanut kiinnostamaan, varsinkin jos hoitajat saavat korotusensa.

argumenttina siihen, että hoitajia tulisi lisää, on silkkaa palturia. Niin ei voi teknisesti tapahtua.



ap

ap

Siis oletko elänyt uskossa, että hoitajat kuvittelevat saavansa lisää työvoimaa? Eivät kuvittele. He toivovat saavansa vähimmäismäärän hoitajia töihin, joita tarvitaan potilasturvallisuuden takaamiseksi ja hoitoyksiköiden toimivuuden kannalta. Siihen ei ole kunnalla mitään sanomista.

Mikä vitun idiootti sinä olet arvostelemaan toisen koulutusta? häh?

Valmistelen työkseni budjetteja julkisella sektorilla. Jos on vähänkään hajua kuinka se tapahtuu, niin tokihan jostain leikataan vastaavasti kuin palkat nousevat. Esim. kiinteistöjen vuokrista voidaan säästää (myydään pois rakennuksia, lakkautetaan osastoja), tosin se valttikortti on jo kulutettu aika pitkälle loppuun.

Statuskysymys on nuorille tärkeämpi kuin palkka. Nuoret viihtyvät työpaikoissa, joissa on kivat kaverit, hyvä meininki ja myös vapaa-ajan mahdollisuuksia esim. oma urheiluklubi tms. Myöskään työajat eivät saa olla liian sitovia. (tästä on esim. tutkija Lähteenmäki tehnyt tutkimusta).



Jos hoitajien tehtäviä mainostetaan vanhusten syöttämisenä, pesemisenä ja nostiskeluna (ja kauhuskenaariona vanhusten määrä räjähtää lähivuosina), niin johan sitä jättää kuka tahansa nuori moisen homman sadasosasekuntissa unholaan ja kiertää moisen paikan kaukaa. Eikö voisi jakaa työtä vanhaan malliin perushoitajiin ja sairaanhoitajiin, niin saataisiin edes jonkinlaista houkutusta aikaan siihen sairaanhoitajan tehtävään. Palkkaa voitaisiin myös eriyttää eri tehtävänkuviin ja vaativuustasoihin. Jos tulee aluksi nostelemaan vanhuksia, niin olisi kuitenkin toiveissa edetä uralla niin, että pääsee vaativimpiin tehtäviin ja tuo nostiskeluvaihe jää vain määräaikaiseksi.



Lähteenmäki puhuu ura-ankkureista. Kyllä pitäisi Tehynkin näihin tutustua, jos haluaa rekrytointia lisätä. Mutta oliko se sittenkään edes Tehyn tavotteita tässä palkkaneuvottelussa, koska en näe palkankorotuksilla myöskään tähän apua tulevan.

Hakijoitahan kouluihin riittää. Mutta moni alanvaihtaja on iässä, jolloin hankitaan perhe. Silloin realismi tulee silmille. Monesti vuorotyö, raskas työ, energiaa pitäisi jäädä lapsillekin ja bonuksena naurettava palkka. Suomessa on hyvin huonot mahdollisuudet vaikuttaa esim. työvuoroihinsa. Hyviä puoli ajääkin sitten aika vähän, ehkä se kutsumus? Silloin lähdetään herkästi.



Ei siinä statuksen nostot auta vaan se, että peruspalkkaa nostetaan niin, ettei kenenkään brutto jää alle kahdentuhannen ja loput korotukset työn vaativuuden mukaan.

Satu Lähteenmäki on tosiaan tehnyt hyvää alan tutkimusta. Tehy ja sairaalat/kunnat voisi yhdessä palkata siitä konsultin hjelppimään asiassa.



14 taas on ihan hakoteillä, vai oliko tosiaan sittenkin alanvaihdon estäminen sittenkin Tehyn tavoite. On olemassa taloustieteen oppeja ns. sisäpiiriteoria, jossa juuri työssä olevat pyrkivät kahmimaan itselleen kaikki irtiotettavissa olevat edut, niin että ne ovat jopa haitaksi " tuotantotoiminnalle" (kuten tässä on nyt käymässä). Koska neuvottelupöydässä ei koskaan ole toisena osapuolena sitä työtöntä alan ihmistä tai esim. tässä tapauksessa (koska noita ei ole) sitä, joka edustaisi nuorta sairaanhoitoalasta kiinnostuvaa ja sitä mahdollisesti harkitsevaa ihmistä. Kun ei kerta kysytä niiltä, millä konstilla tulisivat töihin. Heidän kanssa ei neuvotella, eikä Tehy heitä ajattele. Ay-liikkeet ovat vain ja ainoastaan jäsenistönsä asialla.

Valitettavasti jo opiskeluaikana alanvaihtohaaveet ovat tavallisia. Tärkein syy on se, että työn raskaus suhteessa palkkaan ei ole kohdallaan. Sitä on vaikea kuvitella etukäteen, ennen opintojen aloittamista. Moni kokee riittämättömyyttä. Kutsumus karisee kun potilaita ei ole aikaa edes kohdata kunnolla paineen alla. Paine ylitöihin on kova. Ei ole helppoa lähteä omia lapsia hakemaan päivähoidosta kun samaan aikaan seuraavaan vuoroon jää liian vähän väkeä.



Alalla on paljon muutakin korjattavaa, mutta ilman korotuksia pyörä ei ikinä lähde pyörimään vaan koko terveydenhuoltoala on kusessa. Itse en näe 24% vaateessa oikein perusteita vaan pikemminkin pitäisi lähteä miettimään kaikkein alimpia, pelkän peruspalkan saajia sekä koko palkkasyysteemiä niin, että työn vaativuudella olisi suora vaikutus palkkaan.

Vierailija:

Valitettavasti jo opiskeluaikana alanvaihtohaaveet ovat tavallisia. Tärkein syy on se, että työn raskaus suhteessa palkkaan ei ole kohdallaan.

Juuri tätä ajoin takaan, jos vaakakupissa on työn raskaus ja toisessa palkka, niin miksei puututa siihen työn raskauteen. Muutetaan työtehtäviä, vaativuusluokkia, kinkkiset hommat laitetaan määräajoiksi, tehtävänkierrolla vaikka. Takaisin vaan se perushoitaja taso esimerkiksi ja miksipä ei muitakin tasoja luoda. Uralle etenemiseen houkuttelevuutta. Perhepoliittiset jutut mukaan esimiestyöhön. Jne. Nuorille taas nuorten juttuja.

On osoitettu jälleen tutkimuksin, että tuon palkankorotuksen ihmiset muistavat vain noin 3 kk, ihmisten elämä on jälleen samanlaista edelleen. Ihmismuisti näissä asioissa on lyhyempi kuin ihmisten poliittinen muisti, joka on noin 6 kk. Joten se palkankorotus ei ole kestävä korjaustoimi työssä viihtymiselle.