Ikuisuuskysymys - Miten saada mies tajuamaan?

Miten saada mies tajuamaan, että jotkut tietyt kotihommat on tehtävä joka päivä, huvittaisi tai ei? Meillä tulee usein riitaa tilanteessa, jossa illansuussa on monta hommaa tekemättä ennen nukkumaanmenoa. Jos kerron miehelle, mitä vielä pitäisi tehdä ja kysyn, mitä niistä hän voisi ottaa hoidettavakseen, hän hermostuu samantien. Ei pidä siitä, että minä " teen työjärjestystä" tai " käskytän" . En saisi siis sanoa ääneen, mitä toivoisin hänen tekevän, koska silloin komentelen tms. Mutta kun minun pitää saada tietää, mitä hän voi tehdä, jotta tiedän, mitä itse teen ja missä järjestyksessä!! Mistään muusta ei ole kyse! Hel...ti, miten se voi olla niin vaikeaa? Onko kellään kokemusta tällaisesta?



Vaikka onkin osallistuva ja ns. " hyvä isä" jne, niin ei siltikään tajua sitä, että en minä vittuillakseni luettele hänelle töitä, vaan yritän vain organisoida, jotta itsekin pääsisin joskus nukkumaan. Itsehän hän ei " näe" , mitä pitäisi tehdä, joten jos en pyydä apua, saan yksin raataa pikkutunneille asti.



Tänään laitoimme lapset nukkumaan ja mies jäi olohuoneeseen katsomaan telkkaria. Aloin järjestellä keittiötä ja sanoin miehelle (ihan neutraalilla äänellä, ilman narinoita:) ), että pitää nämä tiskit ja nuo pyykkihommat vielä hoitaa ja kylpyhuone laittaa kuntoon lasten kylvyn jäljiltä. Kysyin, haluaisiko hän hoitaa pyykkejä, niin minä voisin hoitaa loput. Mies pulttasi samantien: " Mä en tykkää tosta, että sä alat listata mulle hommia. Enkö mä tänäänkin imuroinu ja tiskannu ihan ilman, että kukaan käski? Enkö mä aina ole laittanu kämpän kuntoon, jos sä olet ollu jossain?" Yritin sanoa, että juu, vaikka teetkin kotihommia ihan itse (aaltoja...), niin enkö minä silti saa pyytää, jos jossain apua tarvitsen? Että ei kai se niin ole, että sinä teet silloin, kun huvittaa, ja minä aina kaikkina muuna aikoina? Ei mies tajunnut, vaan jatkoi vain jankkaamista siitä, miten hänelle ei tarvitse kertoa, mitä pitää tehdä. Mutta kun tarvitsee!! Millä tavalla minä pyydän apua, jos en saa ääneen sanoa? Morsettamalla??



Olen yrittänyt välttää tällaista riitelyä puhumalla tästä asiasta etukäteen. Olemme kummatkin olleet sitä mieltä, että juu-u, illan tiskit on hoidettava, pyykkejä ei voi jättää yöksi koneeseen ja paikat on muutenkin laitettava kuntoon aina illalla, koska aamut ovat perheessämme todella kiireisiä. Silti, se olen yleensä minä, joka nämä hommat hoitaa. Mies on lasten nukkumaanmenon aikoihin jo kuin märkä rätti, eikä kykene muuhun kuin kinaamaan. Miten ratkaista tämä ongelma? Olisi kiva joskus olla hetki rauhassa ennen maatamenoa, mutta ei kyllä onnistu tässä perheessä, jos en saa miestä osallistumaan. Vaikea tajuta, miten joku kehtaa vaan lojua sohvalla, kun toinen hoitaa yhteisiä hommia yksin. Ja muuten kuitenkin ottaa osaa kaikkeen, siis päiväsaikaan. Ilmeisesti pohjimmiltaan hän kumminkin ajattelee, että kyllähän ne hommat voi jättää huomiseenkin ja jos minä välttämättä haluan ja jaksan tehdä ne nyt, niin en voi pakottaa häntäkin jaksamaan. Ei siis oikeasti kumminkaan ymmärrä, että ne ovat " pakollisia" kotitöitä, ja jos hän päättää jättää ne tekemättä, niin minä joudun ne sitten hoitamaan.



Miten minä tämän ratkaisen tämän pattitilanteen? ( Ja pyydän, jättäkää ne JSSAP-jutut väliin, jookos...?)