ulkomaille miehen työn takia muutaneet.. kertokaa miten asiat lähtivät rullaamaan lähtöpäätöksen teon jälkeen?

Eli sehän vaikuttaa kovin, mikä on kohdemaa, oma ammattisi ja kielitaitosi.



Ja vaikkei itse työllistyisikään, kannattaa miettiä mikä on perheen kannalta paras ratkaisu. Usein ulkomailla asuessa puuttuu se tukiverkosto, joka omassa kotimaassa on, joten jos molemmat vanhemmat töissä niin silloin tarvitaan ehkä ulkopuolista lastenhoitoapua jne. Usein myöskin ulkomailla tehdään pidempiä työpäiviä, päivä ei suinkaan lopu klo 16 vaan ehkä klo 19.



Kokemuksena suosittelen ehdottomasti lähtemään, jos kyse jostain määräaikaisesta komennuksesta. Jos pysyvää muuttoa suunnittelette, kannattaa pohtia perinpohjin lasten kouluasiat, omat työkuviot jne. Mutta se on aina valtava rikkaus, jos pääsee tutustumaan johonkin toiseen kulttuuriin, eli jos voi lähteä ilman suurta riskinottoa niin suosittelen!

Olen ammatiltani sairaanhoitaja, joten töitä varmasti olisi minullekkin, mutta lasten takia olisi ehkä parempi että olisin kotona (???) Kuinka lapset oppivat vieraan kielen? Esikoisemme joutuisi aloittamaan ekalk:n siellä. Kuopus eskarin. Ajatus kauhistuttaa minua.. Tarkoituksenamme olisi olla n.3v siellä.

Tietty ekaluokkalaisella voi viedä jo vähän kauemmin, mutta varmasti hänkin sen oppisi. Siinä vaiheessa olisi ehkä hyvä, että sinä olisit kotona, jottei elämä tule lapsille liian rankaksi. Sitten kun asiat alkavat rullamaan, voisit miettiä että miten sen töihinmeno sopisi teidän kuvioihin.



Meillä lapsi oppi vuodessa erittäin hyvin vieraan kielen, mutta oli kyllä vasta 2-vuotias kun muutettiin. Mutta itse olen niin lälly, että meillä lapsi on vain osittaishoidossa, ja mieheni tekee vain osa-aikatöitä. Mielestäni meidän vanhempien on oltava läsnä ihan oikeasti lapsemme elämässä. Täällä (Ranskassa) näkee aika paljon sitä, että lapset (alkaen 3kk) viedään aamulla tarhaan ja haetaan ne sitten siinä seitsemän pintaan pois. Sellainen ei sopisi meille, mutta tämä on vain oma mielipiteeni.

Minkälaisella sopimuksella miehesi lähtee matkaan? Onko expatti vai paikallinen? Sillä määräytyy se, kannattaako/voiko lapset laittaa yksityiseen kouluun. LIsäksi asuminen on aika kallista (www. findaproperty .com), joten helpottaa elämää kovasti jos asunto on maksettu.



Meillä esikoinen meni ekalle (kesken vuoden). Oppi kielen parissa kuukaudessa kohtuulliseksi, ja nyt vuoden päästä lukee ja kirjoittaa englantia. Kuopus meni aluksi day nursery schooliin (3 aamupäivää/viikko), ja nyt 3-vuotiaana meni kouluun. Hänkin osaa englantia jo melko paljon, on vain luonteeltaan sen verran ujo ettei sitä paljon puhu.



Lasten koulupäivät ovat aika pitkät, meidän koulussa klo 8.30-15.30. Eli äidille jää paljon aikaa puuhailla omiaan. MOnissa muissa kouluissa päivät taitavat olla hieman lyhyemmät (klo 9-15).



Ystäväni on kätilö, ja ainakin hänellä on tosi rankat työvuorot. 3*viikossa 14 tunnin työpäivät. En tiedä olisiko sairaanhoitajilla samanlainen vuorosysteemi, saattaa olla sairaalakohtainen. Lisäksi sairaalahygienia on sellainen, etten minä ainakaan vapaaehtoisesti menisi tuonne töihin/hoitoon...



Lähtemisen edellytyksenä on kuitenkin se, että teillä on parisuhde täysin kunnossa. TÄällä se ei ainakaan pääse paranemaan, jos mies tekee paikallisittain normaalia työpäivää (9-19). Lisäksi asunto kannattaa valita kivalta alueelta, mahdollisimman läheltä/hyvien yhteyksien päästä miehen työpaikkaa. Työmatkoihin kulutettu aika on pelkkää ajanhukkaa.



Mutta lähtekää tutustumismatkalle. Käykää tutustumassa ja juttelemassa kouluissa ja kierrelkää katsomassa asuntoja. Tämä on yksi tapa varmistua siitä, haluaako tosissaan muuttaa Englantiin, vai onko sittenkin parempi pysyttäytyä turvaverkkojen ulottuvissa tutussa koti-Suomessa.