Lue keskustelun säännöt.
Onko se minulta pois, jos naapuri tienaa meihin verrattuna 60 kertaa enemmän??
04.11.2007 |
Suomalaisten kahtiajako syvenee
3.11.2007 14:39
Suomen rikkain kotitalous on yli 60 kertaa varakkaampi kuin keskivertohuusholli.
Suomi jakautuu jatkuvasti yhä rikkaampiin ja toisaalta yhä suurempaan köyhien joukkoon, sanoo tulo- ja varallisuuseroihin perehtynyt professori Matti Tuomala. Tuloerojen kehityksessä on hänen mukaansa ollut selvä trendi 10-15 viime vuoden ajan.
- Polarisaatio näkyy tilastoissa selvästi. Suhteellinen köyhyys on kasvanut tasaisesti vuodesta 1994. Suurin piirtein samalle ajanjaksolle on ajoittunut suurituloisimpien tulo-osuuden voimakas kasvu. Ylin yksi prosentti on tuplannut osuutensa samaan aikaan aikaan kun suhteellinen köyhyys on kasvanut.
Tuomala on lukenut kiinnostuneena lehdistä viime päivien verouutisointia. Yksittäisen vuoden verotietojen perusteella ei hänen mukaansa voi kuitenkaan juuri tehdä johtopäätöksiä tuloerojen kehityksestä. Parempaa informaatiota on Tuomalan mukaan tarjolla joulukuussa, kun Tilastokeskus julkaisee tulonjakotilastonsa.
Katainen tyrmää Platonin
Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professorina toimiva Tuomala on yhtenä kirjoittajana ensi viikolla ilmestyvässä Talouskasvun hedelmät - Kuka sai ja kuka jäi ilman? -kirjassa. Tuomala kirjoittaa kahden kollegansa kanssa kirjassa varallisuuserojen kasvusta.
Tuomalan mukaan varallisuuseroissa sinänsä ei ole mitään pahaa, mutta kaikella on rajansa. Hän viittaa antiikin filosofi Platoniin, jonka mukaan kenenkään varallisuus ei saisi olla neljää kertaa suurempi kuin köyhimmän yhteiskunnan jäsenen.
Suomessa Platonin periaate on unohdettu jo kauan sitten, sillä esimerkiksi vuonna 2004 varakkaimman kotitalouden nettovarallisuus oli lähes 63-kertainen keskivertotalouteen - ei siis köyhimpään kotitalouteen - verrattuna.
Tuomalan mukaan kokoomus on ohittanut varallisuus- ja tuloerojen kritiikin vetoamalla siihen, että yhteiskunnan jäsenten taloudellinen menestys ei haittaa muita. Kokoomusjohtaja Jyrki Katainen on muotoillut ajatuksen toteamalla, että " kaverin onnistuminen ei ole minulta pois" . Tuomalan mielestä Katainen vetää aika lailla mutkia suoraksi.
- Ei voida ajatella, että ihmiset olisivat yksinäisiä saarekkeita ja riippumattomia toisistaan. Tulonjaon eri osaset ovat aina riippuvaisia toisistaan, Tuomala sanoo.
Lipsahdus EU-huumassa
Tuomalan mukaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion ajatus on osoittanut viime aikoina pahoja rapautumisen merkkejä. Verotuksen progressiivisuus on vähentynyt selvästi kuluneen 10-15 vuoden aikana. Varallisuusvero on poistunut, ja myös perintöveroa ollaan poistamassa.
Tuomalan mukaan vuoden 1993 veroreformi oli tuloerojen kasvun suhteen käännekohta. Tuolloin siirryttiin niin sanottuun eriytettyyn tuloverojärjestelmään, jossa pääomatuloa verotetaan saman suhteellisen veroprosentin mukaan, kun taas muihin tuloihin sovelletaan edelleen progressiivista asteikkoa.
Tuomalan mukaan uudistusta ei tehty uusliberalistisen ideologian pohjalta, vaan sen tulo- ja varallisuuseroja lisäävät vaikutukset olivat eräänlainen lipsahdus.
- Ajatuksena ei ollut, että suurituloisten verotusta pitää helpottaa, vaan uudistus tehtiin EU:hun liittymisen innossa ja verokilpailun pelossa, Tuomala arvioi.
Kommentit (10)
Mutta minusta Suomessa pienet tuloerot ovat taanneet rauhaa ja sopua. Nykyään arvot ovat koventumassa. Pienituloisia nimitellään tälläkin palstalla " roskaväeksi" .
Köyhien asema huononee, jos on paljon ihmisiä, jotka ovat erkaantuneet moisesta liian kauaksi. Tulee tämä " syökööt sitten leivoksia" -asenne valtaan. Yhteiskunnan alimmat ja poljetuimmat eivät ehkä jaksa sortoa ja vuoden 1918 tapahtumat voivat uusiutua.
Rikkaat yksityistävät Suomen pikkuhiljaa. Varattomat jäävät ilman palveluja, hanttihommiin, eläkekään ei enää kartu.
Minä en halua sellaista Suomea, että eläkkeellä olevienkin on käytävä pätkätöissä pystyäkseen kustantamaan lääkkeensä. En halua kuulla, että työttömäksi jääneen yh:n lapsen syöpähoidot lopetetaan, koska sairausvakuutuksen maksavat työnantajat. En halua eriarvoista Suomea, vaan tasa-arvoisen. Siksi tuloerot ovat huono asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nyt on valta rahalla ja rahat kasautuvat vain tietyille. Niin kauan kun se on suurimman osan mielestä ok, tilanne jatkuu. Aina vedotaan tuohon kateuteen ja siihen voikin sitten asiasta keskustelemisen lopettaa.
Taloussanomat 31. 10. 06:01 Sähkön hinta kallistuu päästöjen takia, vaikka sähkö ei kuormittaisi ympäristöä. Fortum esimerkiksi nostaa päästöttömän Norppasähkön hintaa joulukuun alussa yhdeksän prosenttia.
Fortumin hinnannosto koskee toistaiseksi voimassa olevia kestosopimuksia. Suomessa 400 000 kotitaloutta on niiden piirissä.
Fortum perustelee hinnankorotusta päästöoikeuksien kaupalla. Päästökiintiöitä on vähennetty, jolloin niiden hinnat ovat nousseet.
Sähköntuottajat ostavat päästöoikeuksia, jos hiilidioksidipäästöt ovat tarpeeksi isot.
Fortumin kestosähkö on Norppasähköä, jonka tuottamisessa ei synny yhtiön mukaan lainkaan hiilidioksidipäästöjä.
Miten päästökauppa voi nostaa Norppasähkön hintaa, kun tuotannossa ei synny hiilidioksidipäästöjä?
¿ Tukkuhinnan nousu vaikuttaa kaikkien sähkötuotteiden hintaan. Norppasähkön hinta määräytyy tukkumarkkinoilla samalla tavalla kuin muunkin sähkön hinta, sanoo Fortum Marketsin myyntijohtaja Jussi Ojanen.
Päästöistä joutuu siis maksamaan, vaikka ostaa päästötöntä sähköä. Tämä johtuu tukkukaupan mekanismista.
Paljon hiilidioksidipäästöjä syntyy hiililauhdesähkön tuotannossa. Lauhdesähkölle jaetaan päästöoikeuksia vähiten (osa päästöoikeuksista jaetaan ilmaiseksi).
Lauhdesähkön tekijät ovat siis muita herkemmin päästöoikeuksien ostajia, mikä nostaa hiililauhdesähkön hintaa tukku- ja vähittäiskaupassa.
Tukkukaupassa hiililauhdesähkön hinta määrää kaiken sähkön hintaa.
Elfin toimitusjohtajan Antti Koskelaisen mukaan sähkön vähittäishinta nousee hyvin yleisesti. Elfi edustaa isoja sähkönkäyttäjiä.
¿ Energiayhtiöiden on pakko nostaa hintoja.
Elfi laski äskettäin, että päästökauppa tuo suomalasille vuodessa 1,8 miljardin euron kustannukset jatkossa.
Elfin laskelmien mukaan päästökaupan kustannus on kuitenkin vain 220¿240 miljoonaa euroa vuodessa.
Ero selittyy esimerkiksi sillä, että päästöoikeuksien kauppa nostaa kaiken sähkön hintaa eikä vain isopäästöisen sähkön hintaa.
Koskelaisen mukaan sähköntuottajat saavat aiheettomasti hyötyä päästö- ja tukkukaupan mekanismien takia.
Fortumin sähköliiketoiminnan viestintäjohtaja Lotta Forssell myöntää, että " Elfin laskelmissa on osittain perää" .
Forssellin mielestä Elfin laskelmissa on kuitenkin oiottu mutkia.
¿ Elfillä on raju olettamus, että päästöoikeuden hinta menisi sataprosenttisesti pörssisähkön hintaan. Näin ei suinkaan ole.
Forssell siis ei usko, että päästöauppa nostaa sähkön hintaa niin paljon kuin Elfi laskee.
Kirkon diakoniatyöllä kova tarve
Julkaistu 26.10.2007
ruokaa lautasella
Yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tilanne on edelleen heikentynyt. Näin kertoo kysely, jonka Kirkon diakoniatyön johto teki YLE Uutisten pyynnöstä seurakunnille.
Mukana on pääasiassa suuria asutuskeskuksia eri puolilta maata.
Kyselyyn vastanneista reilusta 20 seurakunnasta yli puolessa avustuksia kysytään aiempaa enemmän etenkin vuokrarästien maksuun.
Muun taloudellisen avun kysyntä ei välttämättä ole lisääntynyt, mutta rahapulaan annetut avustukset ovat euroissa jopa nousseet.
Seurakuntien taloudellinen apu on muuttunut laman jälkeen pysyväksi ilmiöksi.
- Kuviteltiin, että se jää vain lamanaikaiseksi tilapäiseksi tilanteeksi, jossa seurakunnat auttoivat aika paljonkin taloudellisesti, mutta nyt näyttää, että se ei ole vähentymässä. Avun tarve on pikemminkin lisääntymässä, sanoo Kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyön johtaja Heikki Hiilamo.
Myös seurakuntien tarjoamien edullisten aterioiden kysyntä on ainakin paikoin moninkertaistunut.
YLE Uutiset
Maataloustuotteet kallistuvat kovaa vauhtia
Julkaistu 21.08.2007
Maataloustuotteet kallistuvat maailmanmarkkinoilla niin rivakasti, että asiantuntijoiden mukaan alkamassa on pitkä kalliin ruoan aikakausi.
Maksoimmeko koskaan vanhan rahan aikana tavallisesta leipälimpusta 15 tai jopa 20 markkaa? Emme varmasti, mutta nykyään laadukas leipä voi hyvinkin maksaa kaupassa 3-4 euroa. Ja hinnat ovat yhä nousussa, joten kaukana menneisyydessä on aika, jolloin Elannon rukiisen eloleivän sai vaivaisella markalla.
Leipurien liitto ennakoi vuosikokouksessaan viikko sitten, että leivän hintaa on pakko korottaa lähivuosina 10-20 prosenttia, muuten pieniä leipomoita kaatuu lisää ja ala vain keskittyy entisestään.
Raaka-aine - vilja - maksaa yhä enemmän, mutta ennen kaikkea palkat ja energia rasittavat leipomoita. Kyse on suuresta alasta, sillä leipomoista saa toimeentulonsa peräti 10 000 työntekijää eli joka neljäs elintarviketeollisuuden työntekijä.
Jos ruisreikäleipä maksaa yhden euron, leipomon ja kuljetusten osuus on 39 senttiä. Kauppa kuittaa 31 senttiä, ja loput tarvitaan muun muassa pakkauksiin ja ruoan arvonlisäveroon. Viljelijän osuus tästä yhden euron hintaisesta leivästä on neljä senttiä eli tuottajalle jää oikeastaan pelkkä reikä käteen. Hänen osuutensa on pienempi kuin kaupan hävikki.
Nimenomaan kauppa ja teollisuus ovat koko ajan paisuttaneet osuuttaan ruoasta, myös lihasta ja maitotuotteista. Vastapainoksi täytyy kyllä lisätä, että kauppa huolehtii esimerkiksi suomalaisesta leipäkulttuurista tarjoamalla tilavia leipäosastoja ja laajoja valikoimia tuoretta leipää. Toinen asia sitten on, sattuuko ostaja pitämään teollisesti valmistetun leivän mausta.
Vehnää ei meille tarvitse tuoda
Viljaa puidaan parhaillaan meillä ja muualla Euroopassa. Kotimaan sadosta tulee tällä tietoa runsas ja laadukas. Tämä tarkoittaa, että pärjäämme esimerkiksi omalla vehnällä; tuoda pitää vain erikoisvehnää pastan valmistukseen. Muualla maanosassa odotukset vaihtelevat, sillä monin paikoin luonnonmullistukset, kuivuudet ja tulvat, ovat tärvelleet sadon.
Maailmalla viljakauppa näyttää olevan mullistusten kourissa. Chicagon viljapörssissä ja muissa kauppapaikoissa tiedetään, että vilja kallistuu päivä päivältä. Sillä käydään kauppaa kuin millä tahansa tuotteella, jopa futuureja voi hankkia, jos sellainen kiinnostaa. EU-maista varsinkin Saksassa hintoja on korotettu huimasti.
Viljan hintamylläkkä johtuu paljolti lisääntyneestä kysynnästä. Maapallon väestö kasvaa ja vaurastuu, jolloin esimerkiksi karjan rehua tarvitaan huikeasti enemmän kuin ennen. Globaalit riippuvuudet nousevat näkösälle - kun kiinalaisille koululapsille aletaan taata päivittäiset maitoannokset, jopa meikäläinen Valio joutuu pohtimaan hinnankorotuksia. Rehu ja energia kallistuvat, vaikka itse tuoremaitoa ei tietysti liikukaan ulkomaankaupassa - maitojauhetta ja juustoja kylläkin.
Köyhät kärsivät - Meksikossa kansa on jo osoittanut mieltä, kun perusruoan, tortillojen, paistaminen käy mahdottomaksi maissijauhon kaksinkertaistuneen hinnan takia. Lisäksi sadot pienenevät tuntuvasti, kun ilmasto lämpenee.
Maailma elää kädestä suuhun, kun viljaa, voita tai muitakaan maataloustuotteita ei enää juuri varastoida. Valtio ei voi tulla väliin, jos markkinahinnat alkavat aivan hurjasti heilahdella.
Painavin rakenteellinen muutos taitavat kuitenkin olla biopolttoaineet, joihin on innostuttu kaikissa länsimaissa. Viljaa, sokeriruokoa ja öljykasveja tislataan kuumeisesti polttonesteeksi autojen tankkeihin. Rehua ei enää riitä tuotantoeläimille. Joku onkin rinnastanut, että vastakkain ovat maailman 800 miljoonaa autonomistajaa ja kaksi miljardia köyhää - senhän tietää, kuka kilpailun voittaa.
Kansainvälisissä asiantuntija-arvioissa lähdetään yhä useammin siitä, että edullisen ruoan aika on ohi - meilläkin ruoka on halventunut 10 vuoden aikana peräti parikymmentä prosenttia suhteessa ansioihin. Samat asiantuntijat jatkavat, että ruoan osuus tuloista voi kohota vuosiksi yli 20:een prosenttiin, kun vastaava osuus Suomessa on nykyisin kymmenen prosentin tuntumassa. Kehitysmaissa tilanne käy toivottomaksi - lohduttomat nälänhädät seuraavat toisiaan.
toimittaja
Pekka Hyvärine
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En aio myöskään selittää asiaa mitenkään, koska eiköhän sen pitäisi olla selvää jokaiselle tervejärkiselle suomalaiselle.
Sinun rovoillasi ei pitkälle pötkitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajattele ihan oikeasti, pitääkö sinun mielestä rahat kasaantua vain tietyille, että on sitten yllinkyllin kaikkea, saastutetaan maailma kun on varaa ostaa koko ajan uusia vempaimia ja hyödykkeitä. Köyhillä ei ole varaa mihinkään...
Sinun pitäisi kokea puutetta vähän aikaa, jotta ymmärtäisit!
Ap
Jos sinä siivoilet Siwoja ja naapurisi on Ritva Santavuori, niin todennäköisesti hän on ansionsa ansainnut.
köyhät vanhukset palvelevat rikkaita vanhuksia. Ja pilkkahintaan! Rahan kuuluukin kasautua vain tietyille ihmiselle.