Paha mieli.. Syynä aviomies!!!!!!!!!
Tämä on nyt ihan totta, en haluais edes kirjottaa tätä mutta painaa paljon mieltä, eikä oikein ketään jolle voisi puhua.
Meillä on ollut kaikenlaisia vaikeuksia mieheni kanssa, mutta nyt ollaan oltu kesän jälkeen jo " selvillä vesillä" . Mennyt jo paljon paremmin. Ollaan kinattu, riidelty sun muuta muttei väkivaltaisuutta ole ollut.
No viime yönä poikamme itki kovasti ja pyysin miestäni hakemaan maitoa tai vuorostaan pitelemään lasta, kun itse haen. Yleensä hän hoitaa yöheräilyt sillä lapsi rauhottuu hänen kanssaan paremmin ja mä olen aina ihan sekaisin herätessäni yöllä. No hän sitten karjaisi että ota lapsi mukaan, aika vaikeaa laittaa maitoa ja pidellä lasta ja valot häikäisevät yms.. No jätin lapsen hänelle ja kumartuessani sänkyyn, MIES SITTEN LÄIMÄISI MUA OTSALLE JA MIELESTÄNI AIKA KOVAA! Sain hirveät raivarit mutta kerrankin hillitsin itseni, kun lapsella oli jo hätä päällä ja enhän voinut siinä alkaa huutamaan. Ääh, no nyt en sit tiedä mitä pitäis tehdä. Vihainen olen ollut koko päivän ja mies jo osti mulle lahjankin, eli huono omatunto painaa. En tiedä, mitä ajatella :(
Kommentit (30)
Joskus haen maitoa jos tilanne sitä vaatii. Uhma on jo tullut ja kovana, ei liity mitenkään siihen " tarjoiluun" jota meillä ei enää kyllä ole harrastettu 14 kuukauteen.
En ottanutkaan lahjaa lyönnistä, en todellakaan hyväksy lahjaa niin että se sivuuttaa tämän tapahtuneen. Juttelemme asiasta kyllä kunnolla. Taisi vaan toi mies nyt nukahtaa tuonne pojan viereen..
Voi hyvänen aika teidän kanssa.
ENpä tiedä ap mitä tuohon sanoa, todella ikävästi tehty mieheltä ja kumma ettei jo itse ole ottanut puheeksi vaan yrittää vaivihkaa hyvitellä lahjalla. Jutelkaa.
On aika tempperamenttinen luonne ja olenkin odottanut että itse aloittaisi " lämmittelyn" kun tietysti tietä satuttaneensa mua, varsinkin tunteellisesti.
Meinaa jo karata maitopulloon tämä keskustelu :)
ap
Minun mielestäni ei pidä liian helposti leimata ketään väkivaltaiseksi. Tärkeää on keskustella tapahtuneesta ja tehdä selväksi, että toista kertaa et tuollaista käytöstä siedä. Omaa kokemusta minulla tästä on; avioliittomme alkupuolella mulla oli mieheni kanssa eräänä iltana riitaa, enkä ollut halukas sopimaan asiaa sinä iltana ja menin jääräpäisesti nukkumaan. Mies tuli vihaisena hänkin nukkumaan ja tuuppasi minut vauhdilla alas sängystä. Otin tapauksesta aikamoiset pultit ja itkut, seuraavana päivänä asiasta keskusteltiin ja tein selväksi, että antoipa olla eka ja viimeinen kerta kun fyysisesti minua kaltoin kohtelee. Ja siihen ainoaan kertaan tuuppiminen jäi, seitsemän vuotta tästä on aikaa. En pidä miestäni väkivaltaisena eikä minulla ole pienintäkään pelkoa, että kävisi minuun käsiksi. Railakkaasti on riidelty, mutta fyysistä uhkailua ei ole ollut. Eli haluan tässä sanoa, että ei yksi teko tee miehestä väkivaltaista lopuksi elämäänsä. Anna anteeksi ja jatkakaa eteenpäin.
Jos sytytän valot, niin sen jälkeen meillä ei kyllä kukaan enää nuku. Joskus olen pyytänyt miestäni olemaan muksun kanssa sen aikaa kun itse käyn alakerrassa. Normaalisti mies nukkuu eri huoneessa, saanäin paremmin kuulemma nukuttua. Ollaan koko porukka aika herkkä unisia ja heräillään joka rapsahdukseen. Meillä on portti yläkerrassa portaiden yläpäässä, mutta 2v osaa avata sen tai kiivetä sen yli. Siksi aina sanon miehelle, jos poistun alakertaan.
ja lasista meidän 2v ei suostu yöllä juomaan.
ei vaikka olisi kuinka väsynyt/ärtynyt ole oikeutta huitaista toista.
Se on täyttä palturia, että olisi jotain tempperamenttityyppejä, jotka olisiva taipuvaisia väkivaltaan. Näin ei ole. Ainoa mahdollinen lieventävä asianhaara on, että mies saattoi olla unenpöpperössä ja se madalsi itsehillintää. Mutta silloinkin aggressiivisuus on siellä pinnan alla ollut jo reaktiona.
Koska sanoit, että teillä oli aikaisemmin riitanne, niin oletan, että teillä on ollut kriisi. Onko teillä ollut aikaisemmin henkistä väkivaltaa riidoissa? Onko toinen tai molemmat riitojen aikana haukkunut, halventanut, nimitellyt, ivannut, solvannut, kiristänyt, valehdellut jne? - Nämä vääristyneen vallankäytön muotoja, henkistä väkivaltaa, ei normaalia ja hyväksyttävää riitelyä.
Tilanne pitää ehdottomasti käsitellä. Vaikka ja varsinkin jos tuli yllätyksenä teille. Jos mies ei ole aikaisemmin tehnyt näin, niin pinnalle saattaa olla nousemassa omia vaikeita lapsuudenkokemuksia sitä myötä kun lapsenne on samanikäinen. Toisaalta hänellä on saattunut aiemmin olla jotain ongelmia väkivaltaisuuden kanssa, etkä niistä tiedä tai osaa yhdistää tähän (tappeluita toisten miesten kanssa, sinun haukkumista).
Kun on kerran lyönyt, lyö uudestaan tai sitten väkivalta muuttaa muotoaan. Nyt on kriittiset hetket saada homma hanskaan ja selvittää perusteellisesti, ennen kuin tulee taas seuraava tiukka tilanne, lipsahdus ja taas keinu keinahtaa ja tulee lahjoja ja turvallinen olo. Todella huolestuttavaa muuten tuo lahjan ostaminen.
Ap. sulla on täysi syy olla järkyttynyt. Kehotan sua soittamaan tai kirjoittamaan Naisten linjalle.
www
naistenlinja
fi
Ja sitten keskutelemaan miehen kanssa asiasta ja hänellekin joku keskusteluyhteys.
Itse en suostuisi moiseen kohteluun kenenkään taholta, saatikka lähimmältä ihmiseltä kenen kanssa asun.
Vierailija:
kun lapsi ymmärtää asian ja luopuu siitä yhteistyössä.