Prick-testi vai verikoe? Kumpaan luotat?
Kumpi mielestäsi on parempi vauvan allergian selvittelyssä: Prick-testi vai verikoe? Millaisia kokemuksia itselläsi on tästä?
Meillä 8 kuukauden ikäisellä pojalla todettiin Prick-testissä selkeä allerginen reaktio kananmunalle, vehnälle, kaurale ja rukiille ja epäselvä reaktio soijalle ja riisille. Muut olivat negatiiviset.
Samalla otettiin verikokeet, ja niiden tulosten mukaan mitään allergioita ei ole.
Lasten allergialääkärin valvonanssa teemme kuitenkin vielä välttämis- ja altistuskokeet kullekin ruualle erikseen.
Itse mietin, että kumpaa testitulosta uskoisin. Kumpi kertoo allergian herkemmin? Onko teillä ollut niin, että allergia on näkynyt vain toisessa testissä vai molemmissa?
Itse ajattelin aiemmin niin, etten haluaisi kovin pienestä ruveta rajoittamaan lapsen ruokavaliota. Meillä lapsella on ollut hidas painonkehitys eli paino on pituuteen nähden laskenut, mikä on minusta huolestuttavin oire. Lapsella on myös atooppinen kuiva iho ja hän oksentaa herkästi kiinteitä. Puuroja hän ei ole koskaan suostunut syömään muuten kuin " pakottamalla" , mutta liha, kasvikset ja maito menevät hyvin.
Nyt tässä mietinkin, että mahtaako lapsi olla oikeasti allerginen viljoille ja munalle, kun veritesti oli miinusta. Tokihan vältämme parhaillaan viljoja (munia ei ole syötykään paitsi silloin kun imetin vielä niin äidinmaidon kautta sai). Kertokaa ihmeessä kokemuksianne noista testeistä!
Kommentit (7)
Veritestissä nähdään ainoastaan IgE-vasta-aineiden määrä joitain tiettyjä allergeeneja kohtaan + kokonais IgE. Allergioiden geneettistä perustaa ei tunneta, ei myöskään tiedetä missä määrin kyse on geneettisistä ja missä määrin ympäristötekijöistä. Niinpä toistaiseksi ei ole olemassa myöskään testiä, joka voisi dna:n perusteella allergioita määritellä. Ja tuskin sellaista tulee koskaan olemaankaan (tai ainakaan lähimmän 50 vuoden aikana), koska ilmeisesti allergia syntyy nimenomaan geenien ja ympäristön yhteisvaikutuksesta, ja tämä on niin monimutkainen yhtälö, että kaikkien palasten selvittäminen ja eri palasten vuorovaikutusten selvittäminen on äärimmäisen hankala tehtävä.
Hei,
Meidän pojalla todettiin 2-kk iässä (juu, näin pienenä jo!) allergiat maidolle ja viljoille. Viljat näkyivät prick-testeissä, mutta maito ei. Iholle ei maidosta tullut juuri minkäänlaista paukamaa. Mutta altistusta maidolle ei tarvinnut edes aloittaa, kun limakalvotestistä tuli heti kunnon oireet.
Allergialääkärimme ei suositellut meille enää veritestejä, sillä hän sanoi, että niissä on sama ongelma kuin prick-testeissä. Ne eivät välttämättä oel positiivisia, vaikka allergia olisikin (kyse lienee tuosta yllä mainitusta IGE-välitteisyydestä ja siitä, että kaikki allergiat eivät ole IGE-välitteisiä).
Suosittelen siis altistusta.
Hyvin suppealla ruokavaliollakin pärjää. Meidän pojalla oli käytössä 10 ruoka-ainetta 1-vuotiaana ja ravitsemusterapeutin mielestä se oli tosi paljon. Tärkeintä on se, että jokaisesta ryhmästä (maito, viljat, hedelmät+marjat, lihat, rasvat) on yksi ruoka-aine. Mutta vähemmälläkin pärjää, jos sopivia aineita ei löydy.
On parempi rajoittaa ruokavaliota ja saada lapsen allergiaoireet kuntoon. Sitten voi pikkuhiljaa lähteä laajetamaan ruokavaliota. Meillä esim. oli ihan pakko noin 6-kk iässä palata vähäksi aikaa pelkkään maitoon, että selvisi, mistä oireet johtuivat (se oli aiemmin siedetty peruna).
Mupsi
Meillä ei ole edes tehty kuin veritestit ja altistuksia, mutta minulla on sellainen käsitys, että altistus on ainoa varma testi. Veritestissä meillä ei näkynyt kuin muna-allergia vaikka allergioita todellisuudessa oli mm. maito, soija, viljat jne.
" Itse ajattelin aiemmin niin, etten haluaisi kovin pienestä ruveta rajoittamaan lapsen ruokavaliota. Meillä lapsella on ollut hidas painonkehitys eli paino on pituuteen nähden laskenut, mikä on minusta huolestuttavin oire. Lapsella on myös atooppinen kuiva iho ja hän oksentaa herkästi kiinteitä. Puuroja hän ei ole koskaan suostunut syömään muuten kuin " pakottamalla" , mutta liha, kasvikset ja maito menevät hyvin."
Tuohon yllä olevaan kommentiksi: painon hidas kehitys, atooppinen iho, oksentelu ja allergiaa aiheuttavien ruokien välttely ovat KAIKKI allergian oireita. Sinuna ehdottomasti uskoisin allergioita olevan. Kun saatte ruokavalion kuntoon, luultavasti painokin alkaa nousta taas. Sen lisäksi kannattaa pyytää ravitsemusterapeutille aika.
Meidän pojalle on tehty verikoetestit viime syksynä kun oli 1,5v ja tänä syksynä Prick-testit.
Itse olen jostakin lukenut että noi testit on sellaisia että jos jompikumpi antaa esim. maidosta positiivisen tuloksen, niin lapsi on varmasti maidolle allerginen. Mutta jos molemmat antaa esim viljoille negatiivisen testituloksen, niin se ei vielä tarkoita yhtään mitään. Lapsi voi silti olla todella pahasti viljoille allerginen. Meidän pojalla tänä syksynä Prick-testit näytti ettei olisi enää maitoallergiaa mutta kun lisättiin takaisin ruokavalioon niin oireet alkoivat parin päivän päästä aika pahoina. Ja sit kun taas otettiin pois niin muutaman päivän päästä loppuivat oireetkin...
Ainoa täysin varman tuloksen antaa altistustesti. Sinuna tekisin nyt niin että jättäisin lapsen ruokavaliosta pois kaikki ruoka-aineet mitkä näkyivät testissä tai testeissä positiivisena (jos paljon tai tärkeitä niin ravitsemusterapeutin juttusille). Jos parin viikon kuluttua tuntuu että lapsi edelleen reagoi johonkin, niin jättäisin pois myös niitä ruoka-aineita mille ei tullut testissä positiivista testitulosta.
kuten muut ovat jo maininneet, ainoa keino selvittää allergia varmasti on välttää ensin ko. ainetta ja sen jälkeen altistaa. Jos tulee reaktio, allergia on.
Voima selvittelyyn!
Ensimmäiset prick-testit ja verikokeet tehtiin jo 4 kk ikäisenä. Eli en luota oikein kumpaankaan testiin ihan pienellä. Meillä poika sai pienenä iho-oireita luonnonkumista ja banaanista. Aika pitkään jouduin tekemään salapoliisintyötä oireiden aiheuttajan selvittämiseksi, kun mikään ruoka-aine ei tuntunut niitä aiheuttavan. Kun kumi keksittiin, oli banaani helpompi löytää.
Nykyisin poika saa oireita pähkinästä, siitepölyistä ja kaikesta mahdollisesta, mitkä ristiinreagoivat koivun kanssa mm. raa' at juurekset ja monet hedelmät.
varsinkaan lapsilla. veritestissä tutkitaan allergiatekijä dna:sta ja siksi sen tulos on luotettavampi. joten jos lapsellasi ei vesitestissä allergiaa näkynyt, niin sitä ei silloin erittäin todennäköisesti ole. tietenkin on mahdollista että allergiattomuudesta huolimatta lapsesi ei mainitsemiasi aineita siedä