Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Kenet haasteteaan oikeuteen jos lapsi kuolee hoitsujen työtaistelun aikana?

Vierailija
02.11.2007 |

Tehy, poliitikot, kunnat, valtio, kaupunki, sairaalan johto, hoitajat vai vanhemmat jotka eivät ottaneet pankkilainaa viedäkseen lastaan yksityissairaalaan?



Ja miksi?

Kommentit (29)

Vierailija
21/29 |
02.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vakuutukset on nykyään keksitty! Kyllä vakuutus korvaa sen kalliin hoidon siellä yksityissairaalassa. Ei jonkun hoitohenkilöstön irtisanoutumisen tarvitse merkitä kenellekään konkurssia tai kuolemaa.



Omaa tyhmyyttänne, jos eivät lapsenne ole taloanne ja autoanne arvokkaampia ja ette ole niitä vakuuttaneet.

Vierailija
22/29 |
02.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ote Taysin sivuilta: " Yksityisille palvelutuottajille esitetään vetoomus, että ne eivät tekisi toimenpiteitä riskipotilaille. "

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/29 |
02.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kunta on velvollinen verorahoja vastaan järjestämään hoidon.

Vierailija
24/29 |
02.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

EI siinä enää politikointi auta jos lapsi/oma vanhempi/naapurin äiti menettää henkensä. Sitä pahaa oloa ei mikään oikeus tai rahasumma korvaa



Pitäisi hallituksen jo tajuta että hoitsut ovat tosissaan ja sitä rahaa on tultava tai hoitsut menevät hakemaan saman palkan kaupan kassalta tai siivoojina, helpommalla ja iisimmillä työajoilla

Vierailija
25/29 |
02.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta jos esim. vammautuu, niin vaikkei raha lohduttaisi, se voisi auttaa järjestämään vammautuneen elämän mahdollisimman sujuvaksi.

Vierailija
26/29 |
02.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aika puun ja kuoren välissä kunnatkin on. Jos ei saada työntekijöitä sillä rahalla joka kunnilla on budjetin ja lain mukaan käytettävissä, vaikka kovasti on yritetty rekrytoida, mitä kunnat muka voisi tehdä toisin? Alkaa olla ns. ylivoimainen este eli force majeure kyseessä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/29 |
02.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ehkä on priorisoitava, ja siitähän politiikassa onkin kyse. Jostain on karsittava jos johonkin halutaan panostaa. Mikään laki ei estä kuntia panostaan korvamerkittyä valtionosuutta suurempaa summaa vaikkapa terveydenhuoltoon. Kunnat voisivat myös yhdistyä, täytyykö niitä olla yli 400?

Vierailija:


Aika puun ja kuoren välissä kunnatkin on. Jos ei saada työntekijöitä sillä rahalla joka kunnilla on budjetin ja lain mukaan käytettävissä, vaikka kovasti on yritetty rekrytoida, mitä kunnat muka voisi tehdä toisin? Alkaa olla ns. ylivoimainen este eli force majeure kyseessä.

Vierailija
28/29 |
02.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

rahat riittää kyllä kaikenmaailman ostoskeskusten tukemiseen, mutta ei kouluille ja sairaaloille.



Ongelmana on se, että EU-politiikan myötä on luovuttu valtionapujen korvamerkitsemisestä ja monissa kunnissa on kunnanjohdossa kaiken maailman kääpiä, jotka ohjailee rahoja tuttaviensa hankkeisiin ja kiristää ja kiristää sosiaali-, koulu- ja terveyspuolen vyötä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/29 |
02.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

että Suomi on laman jälkeen ollut yksi maailman parhaiten menestyneistä maista, BKT vaan kasvaa koko ajan, hitaasti mutta tasaisesti.



Ja samalla koko ajan valitetaan että rahat ei riitä mihinkään, kouluja ja terveyskeskuksia suljetaan rahanpuuteen vuoksi. Eletään kuin jotain ikuista pulavuotta.



Olennainen kysymys on, kenen taskuun se taloudellisen nousun tuotto pistetään. Ja miksei sitä haluta ohjata tämän yhteisen yhteiskunnan hyväksi?