Lue keskustelun säännöt.
Eikö lapselle saa " huutaa" ?
01.11.2007 |
Kyseessä 2-vuotias uhmaikäinen lapsi.
Eikö saa korottaa ääntä kun kieltää jotain asiaa sadatta kertaa esim. kieltää lyömästä tms.
Olen koko ajan lasten kanssa kotona, ja joskus on vain pakko sanoa niin että tajuaa ja KUULEE, mutta anoppi on aivan pöyristynyt moisesta käytöksestäni.
En tosiaankaan huuda muulloin kun joskus kieltäessäni jotain, ei mun pinna ainakaan aina kestä selittää miksi ei saa lyödä tms eikä mistään lässyttämisestä ole aina apua!
Teenkö jotain pahasti väärin? Ei lapsi kyllä vaikuta juuri edes reagoivan tuollaiseen saatikka nyt että jotain traumoja saisi!
Kavereilla ja puistoissa ainakin tuntuu olevan samanlaista, miten muilla?
Kommentit (29)
Minä ainakin sorron välillä huutamiseen. Olen kyllä tottunut siihen malliin jo omassa lapsuudenkodissani, jossa itse en lapsena koskaan pitänyt sitä tunteiden tuulettelua kummempana. En koe huutamisen olevan mikään kasvatuskeino, mutta olen sitä mieltä, ettei tunteiden tuulettelun ajoittainen näkeminen tee lapselle mitään suurempia ongelmia.
Itse pystyin olemaan huutamatta esikoiselleni sinne 2-vuoden alkavaan uhmaan. Nykyisin, kun lapsia on kaksi ja toinen pahimmassa uhmaiässään, olen huomannut, ettei huutaminen selvästikään ole lapsen mielestä paha juttu. Pahinta on meille kummallekin joskus se, kun äiti joskus menettää hermon niin pahasti, että puhuu hyvin rauhallisesti ja hillitysti ja sanoo jotain turhautunutta siitä, että miksi aina pitää... Siitä tulee ja äidille pitääkin tulla tosi kauhea olo. Asiaa työstän, mutta tälläinen syyllistämisjuttu on myös lapsuudenkotoani perittyä ja sitä on tosi vaikea hallita siinä vaiheessa, kun uhmakas pistää parhaat temput peliin viidettä kertaa tunnin sisällä, huolet painaa ja kunnon yöunet on unelmaa vain...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
" " " Lapsen kuuluu kokeilla rajoja ja tehdä ns. tyhmyyksiä. Totta kai jokainen aikuinen varmasti joskus hikeentyy ja korottaa ääntään, mutta siitä ei kannata tehdä " tapaa toimia." " " "
Mutta miten se lapsi siitä kärsii että aikuinen korottaa ääntään? Meillä ainakin sitten alkaa tehdä jotain muuta yleensä, tulee " naps" , vihdoin menee jakeluun!
oletko tosissaan noin lapsellinen?
Kuten 16 totesi, huutamisen vastakohta ei ole hymyssäsuin lirputtelu.
Itse olen ainakin kaksi lasta kasvattanut ilman huutamista - ja kyllä: uhmaiät ym. varhaisteinin angstit on tullut koettua eli kyse ei ole mistään " ylihelposta" lapsista (jos sellaisia nyt edes on olemassa)
Tottakai ääntä olen minäkin välillä korottanut (yleensä myös vaaratilanteissa, kuten joku aiempi kirjoittaja), mutta jostain kumman syystä normaali tiukkasävyinen sanominen on kyllä meidän lapsiin tehonnut. Ei tosiaankaan ole tarvinnut huutaa.
Väitän, että huutaminen (kuten monet muutkin kasvatusmetodit) ovat hyvin pitkälti syntymäkodista opittuja tapoja.
Hyökkäät ja kun sinua vastaan puolustaudutaan, alat itkeä näin:
Vierailija:
mutta mun mielestäni ap kysyi ensin että mitä mieltä ihmiset ovat. Minä olen tätä mieltä enkä tiennyt että te haluattekin vain samanmielisiä kannaottoja.
Ole rauhassa mitä mieltä haluat, mutta laskeudu siltä itsellesi rakentamastasi " olen hyvä äiti ja jalo ihminen" -jalustalta.
Ennen kuin yksinkertaistat asiat mustavalkoisiksi jokotai -asioiksi, lue edes eka kommenttini. Siitä käy hyvin ilmi, että itsekin valikoin sitä, mitä kasvatuskeinoja käytän (toiselle en ole huutanut koskaan, koska se ei tehoa lainkaan ja toiselle joskus)
Vierailija:
oletko tosissaan noin lapsellinen?Kuten 16 totesi, huutamisen vastakohta ei ole hymyssäsuin lirputtelu.
Itse olen ainakin kaksi lasta kasvattanut ilman huutamista - ja kyllä: uhmaiät ym. varhaisteinin angstit on tullut koettua eli kyse ei ole mistään " ylihelposta" lapsista (jos sellaisia nyt edes on olemassa)
Tottakai ääntä olen minäkin välillä korottanut (yleensä myös vaaratilanteissa, kuten joku aiempi kirjoittaja), mutta jostain kumman syystä normaali tiukkasävyinen sanominen on kyllä meidän lapsiin tehonnut. Ei tosiaankaan ole tarvinnut huutaa.
Väitän, että huutaminen (kuten monet muutkin kasvatusmetodit) ovat hyvin pitkälti syntymäkodista opittuja tapoja.
Sitä paitsi: ap kysyi, onko huutaminen lapselle PAHASTA, eikä sitä, kannattaako lapselle huutaa jatkuvasti, kasvatusmetodina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on kolme vilkasta lasta, ja kyllä tulee välillä (usein) korotettua ääntä ihan siitä syystä, että mölisevät niin kovaa etteivät kuulisi rauhallista ja painokasta puhetta. Eikä aina ole myöskään tilaisuutta ottaa hartioista kiinni.
Erikseen on sitten semmoinen meltdown-huutaminen, siihen sorrun aika harvoin.
mutta mun mielestäni ap kysyi ensin että mitä mieltä ihmiset ovat. Minä olen tätä mieltä enkä tiennyt että te haluattekin vain samanmielisiä kannaottoja.
Mutta silti mun mielestä on myös laiskuutta keksiä perusteluja omalle käytökselleen sen sijaan että kokeilisi muuttaa sitä - kun se huutaminenkaan ei tosiaan kovin hedelmälliseltä näytä.