Toinen pelkosektio päätös?

pari vuotta sitten esikoisen kohdalla pelkosektio. Nyt odotan toista ja synnytyssairaalakin on muuton vuoksi vaihtunut. Päätin kuitenkin uskaltautua raskaaksi, koska sain ekan kohdalla sektion, niin varmaan sen saa toisenkin kohdalla. Toisaalta toinen sektio on jonkinlainen tärkeä päätös, koska sen jälkeen muut lapset sitten syntyvät joka tapauksessa sektiolla. Joten yrittävätköhän enemmän käännyttää??? Olen kuitenkin miettinyt hyvät perustelut ja paperit ovat tallessa toisesta sairaalasta. Jos heittäytyvät ilkeiksi, niin voin aina vedota siihen, kuinka ammattimaisesti ja hyvin suhtautuivat toisessa sairaalassa :D



Littiina (9+4)

Meillä on sitten aika samanikäiset lapset (poika tammikuu -06) ja nyt tämän toisen la n. 13.6. :o)



Sitä juuri ajattelin että voi vedota siihen että on käynyt jo kerran aikaisemmin läpi nämä keskustelut, pelottelut ja käännytysyritykset ja mun kohdallani myös aika halveksuvan kohtelun. Ja kun ne ei silloin auttaneet niin ei ne auta nytkään. Järjellä ajateltuna tämän toisen kohdalla tulisi sektioaika helpommin vaikkei se vaikean takana loppujen lopuksi ensimmäisenkään kohdalla ollut (Helsingin NKL). Tietty riippuu varmaan sairaalankin suhtautumisesta, se tässä juuri jännittää kun ollaan muutettu E-Pohjanmaalle niin ei ole mitään hajuakaan miten täällä päin suhtaudutaan.



Olisi kiva kuulla sinusta jatkossa ja siitä miten tämä sektioasia sinun kohdallasi etenee.

On tosiaan meillä aika samankaltainen tilanne. Olen aika luottavaisella mielellä. Minulla on takana sellainen lapsuuden trauma, että eivät ekan lapsen kohdalla kauheasti yrittäneet käännyttää. Olen myös keskustellut muissa yhteyksissä gynekologien kanssa ja ovat sanoneet, ettei se mitenkään ole sellainen meriitti lääkärille, jos saa äidin suostuteltua alatiesynnytykseen. Toisekseen synnytyksessä tarvitsee niin paljon äidin osallistumista, että pahasti pelkäävän äidin synnytys ei onnistu. Kipukin tuntuu pahemmalta, jos ei ole asennoitunut oikein. Minusta se kuuluu hyvään ammattimaiseen hoitoon, että osataan ottaa psyykkinen tilanne huomioon. Jos minulle joku lääkäri sanoo ilkeästi, aion sanoa takaisin, ettenpä ole ennen saanut noin epäammattimaista kohtelua :)



Kerrohan sinäkin miten asiasi etenee. Minä taidan olla vähän raskaudessa edellä, mutta luulen, että menen pelkopolin keskusteluihin vasta ensi vuoden puolella. Meillä on eka lääkäri rv20, joten silloin saan varmaan lähetteen. Olen nyt paljon rauhallisemmalla mielellä kuin esikoista odottaessa, vaikka tosi nytkin valvon silloin tällöin illalla miettimässä asiaa.



Tsemppiä sinulle ja toivotaan meille molemmille ymmärtäviä lääkäreitä!



Littiina (9+5)

Ekassa raskaudessa sain tosi asiallisten keskustelujen (2 käyntikertaa) jälkeen Jorvista sektion (pelkosektion) ja nyt olen uudelleen raskaana ja haluan ehdottomasti jälleen sektion. Tuntuu turhauttavalta käydä uudelleen samat keskustelut... Mulla rv 10 menossa, joten ihan vielä asia ei ole ajankohtainen. Ketään ei pakoteta alatiesynnytykseen, joten sektion saan varmasti, mutta minkä vaivan takana se on se taas voi olla eri juttu :-)

Järjellä kun ajattelee niin luulisi että sektiopäätös oli helpomman takana näin toisella kertaa. Kun ekalla kerralla on ne käännytysyritykset, pelottelut ym. kuullut ja silti pitänyt päänsä.



Kyllähän se sektio tulee kalliimmaksi kuin alatiesynnytys mutta kyllä varmaan ne pelkopolikäynnitkin tulee maksamaan. Itse aion sanoa ettei muhun kannata niitä pelkopoliresursseja tuhlata turhaan sillä mieltäni en muuta, en muuttanut viimeksikään. Toki sinne menen jos se sen vaatii mutta ihan ajan ja rahan tuhlausta ainakin minun kohdallani.



Toivotaan myönteistä päätöstä meidän kaikkien kohdalla ja olisi mukava jatkossakin kuulla miten asiat etenee.

mun esikoinen syntyi kiireellisellä sektiolla seitsemän vuotta sitten. Olin silloin menossa oikein vaaleanpunaisin ajatuksin synnyttämään kätilöopiston haikaranpesään, ei ollut mitään pelkoa. No enpä päässyt koskaan sinne ja koko synnytysyritys oli totaalisen kauhea, vauva lähti ambulanssilla lastenklinikalle synnytyssalista ja oli todella kipeä.



nyt olen siis viikolla 33 raskaana ja vaikka aikaa on kulunut, on tuo edellinen kokemus jättänyt semmoisen kammon, että haluan nyt pelkosektion.



Olen käynyt asian tiimoilta naistenklinikalla pelkopoliklinikalla juttelemassa viikolta 25 alkaen, ensin kätilön kanssa kerran ja lääkärin kanssa kaksi kertaa. seuraava käynti on ens maanantaina ja olen saanut aikoja nyt kahden viikon välein loppuraskauden ajan, että ovat ottaneet oikein elämäntehtäväkseen tämän käännytystyön....

Mulle tehtiin tuo pelkosektio juuri NKL:lla. Kyllä siellä saa sektion kun pitää vain päänsä. Käy kiltisti pelkopolilla ja sitten sanot että olet miettinyt asiaa ja olet edelleen sektion kannalla niin kyllä se sieltä irtoaa, aivan varmasti!



Itse kävin 2 kertaa juttelemassa NKL:lla lääkärin kanssa ja vikalla kerralla sanoin että olen hyvin tietoinen riskeistä yms. ja silti olen sektion kannalla. Ei siinä sitten lääkärin enää muuta auttanut kun kirjata ylös sektiopäätös.



Tsemppiä!

Miksi te pelkäätte? Miksi pitää hankkia lapsia jos ei halua saattaa niitä maailmaan luonnollista tietä? Minusta on ihan turhaa mollata pelkopolia ja " käännytysyrityksiä" . Ne ihmiset siellä tekevät työnsä ja synnytys on maailman luonnollisin asia.



Siis ymmärrän kyllä synnytyksestä jääneen kammon, mutta että pelkosektio jo esikoiselle nii huh huh!



Itse synnytin esikoisen joitain vuosia sitten. Ilman mitään lääketieteellisiä lievityksiä, ja voisin lähteä uudelleen vaikka heti sinne. Hieno kokemus!

Eiköhän se ole jokaisen naisen oma asia miten lapsensa haluaa maailmaan synnyttää, mitä riskejä ottaa ja mitä kipuja kärsiä... Ei se ole keltään muulta pois, jos osa naisista päättää valita sektion. Veroja on tullut maksettua niin reippaasti, että kyllä niillä rahoilla pari sektiota voi kustantaa. Sitä paitsi jos sektion saisi yksityisesti voisin siitä maksaa ainakin 10 000 euroa. Ei tehdä tästäkin viestiketjusta juupas-eipäs ketjua, niitä on jo riittämiin vaan pitäydytään alkuperäisessä aiheessa eli siinä mitä kokemuksia on toisesta pelkosektiopäätöksestä.



Toivottavasti tulevaisuudessa sektiota ei enää tartte pelkosektiodiagnoosilla kinuta, vaan sen saisi ihan vain pyytämällä. Itselläni ainakin kyse on enemmänkin riskien hallinnasta kuin pelosta.

Sovitaanko nyt vaikka niin että me " pelkurit" juttelemme asiantuntijoiden kanssa sekä keskenämme näistä peloistamme? En todellakaan tarkoita millään pahalla mutta tunnut kuuluvan siihen joukkoon joka ei muiden pelkoja ja päätöksiä ymmärrä vaikka mikä olisi, joten en ainakaan jaksa sinun kanssasi alkaa energiaa tuhlaamaan turhaan " vääntämiseen" ;o)



Olet ilmeisesti sitä mieltä että koska en halua synnyttää sitä normaalia ja luonnollista kautta niin minulla ei olisi oikeutta lapsiin..? Tiedätkös? Juuri sen takia olen lasten tekoon uskaltautunut (elämäni tarkoitus) että nyky Suomessa on mahdollisuus siihen myös meillä alatiesynnytyspelkoisilla.



En myöskään ymmärrä sitä pointtia että olisin jotenkin oikeutetumpi sektioon jos minulla olisi (sanotaan nyt kärjistetysti) vammautunut lapsi

ensimmäisestä synnytyksestä tai itselleni olisi jäänyt parantumattomia vammoja. Sittenkön saisin sinulta/muilta sankariviitan harteilleni ja sittenkö tsemppaisitte mua sektioon???



Noh, onneksi kaikkien ei tarvitse kaikkia ja kaikkien päätöksiä ymmärtääkään. Mutta toivon todella että ET sinä eikä kukaan muukaan tule minulle väittämään etten olisi oikeutettu lapsiin vaikken niitä haluakaan saattaa tähän maailmaan sillä luonnollisimmalla ja ilmeisestikin ainoalla ja oikealla tavalla!

Eli en minä mollaa todellakaan pelkopolia! Hienoa työtähän ne tekee! Sanoin vain että kun tiedän mikä päätökseni on ja että se tulee pysymään niin mielestäni turha tuhlata näitä resursseja silloin minuun vaan säästää nekin sellaisille jotka todella tuntevat tarvetta niihin pelkopolikäynteihin ja jotka tuntevat että siitä saattaa olla heille apua.



Itse olen tiennyt niin kauan kuin olen lastenteosta jotain ymmärtänyt että omat lapseni tulevat syntymään jotain muuta kuin sitä perinteistä reittiä ;o) Esikoiseni kohdalla tämän pelkosektion sain suhteellisen helposti kun kerroin kuinka monta vuotta tätä olen pohtinut jo ennen raskautumista ja kuinka paljon olen ottanut selvää molempien synnytystapojen eduista/riskeistä ja silti olen sitä mieltä että sektio on ainoa vaihtoehto.



Tiedän siis itse että mikään/kukaan ei saa mieltäni muutettua tässä asiassa. Toki voin ravata pelkopolilla vaikka viikottain mutta mitä järkeä?? Tulee vaan aikaroimasti lisäkustannuksia sektiolle..

Kerroit tuossa yhdessä kirjoituksessasi että jos sektio olisi mahdollista saada yksityisesti niin olisit valmis maksamaan siitä vaikka 10 000 euroa..



Tiedätkö että Suomessa on (ainakin) yksi yksityinen sairaala (Kuopiossa) joka tekee sektioita. Toki se ei ihan maksa 10 000 euroa.. Esikoista odottaessani olin ko. sairaalaan yhteydessä ja se tulisi maksamaan " vain" noin 4 000 euroa ;o) Tämä on ainakin minulle se viimeinen oljenkorsi. Olen myös samaa mieltä kanssasi että veroja maksetaan ja on muuten tullut jo maksettuakin niin paljon että hyvillä mielin kyllä menen kunnallisen kautta " tuhlaamaan" niitä verorahoja kun se kerran on mahdollista ja jokaisen oikeus.

Kiitti tiedosta, mutta Kuopio on sen verran kaukana, että sinne asti en kuitenkaan taida olla valmis lähtemään. Yritin katsella pääkaupunkiseudun yksityissairaaloiden nettisivuja, mutta niissä ei kyllä ollut mainintaa synnytysten hoitamisesta. Minusta olisi hienoa, jos voisi saada asiallisen kohtelun ja hyvän palvelun ilman mitään syyllistämistä tai muita keskusteluita. Siitä voisi maksaakin ihan reilusti. Synnytys on kuitenkin sen verran harvinainen tapahtuma, että siihen voisin rahallisestikin satsata.

olen ymmärtänyt, että pääkaupunkiseudulla sektioita ei hoideta yksityisesti. Vielä helmikuulle 2008 asti on mahdollista saada eml-sektio, mutta siitäkin ollaan siis keväällä luopumassa. Itse olen käynyt raskaus seurannat Felicitaksessa, koska meillä ei ole Vantaalla ollut neuvolalääkäriä ja siellä olen keskustellut asiasta.

nyt kovin helpolla ole Kuopioon lähdössä, on täältäkin aikasta matka :o) Mutta se on sellainen " takaportti" tavallaan, joku jolla voin itseäni lohduttaa jos taistelu meinaa ruveta kovinkin hankalaksi.

kävin just äitiyspolilla kontrollikäynnillä, nyt viikkoja 33. Oli kyllä mielyttävin kokemus tähän mennessä, lääkäri ei edes yrittänyt väitellä, kysyi olenko muuttanut mieleni ja kun sanoin että en, niin sektioaika päätetään kahden viikon kuluttua viikolla 35. Tosin vauva on kanssa aika kookas, nyt painoarvio 2,8 kg eli arvioitu syntymäpaino olisi 4,8kg, että saattoi sekin vaikuttaa lääkärin mielipiteeseen..

Mukavaa loppuraskautta ja onnea synnytykseen! Kaikki sujuu varmasti hienosti :-) Tule kertomaan viimeistään synnytyksen jälkeen kuulumisiasi!