Lue keskustelun säännöt.
Hei kaikki te, joilla puoliso on reissutyössä tms.!
29.10.2007 |
Kyselisin teidän kokemuksianne asiasta. Kuinka pitkiä reissuja puolisonne tekee? Onko teillä pieniä lapsia? Miten kotona olevana
olette jaksaneet pyörittää arkea? Vinkkejä, kokemuksia ja neuvoja kaipailen.
Oma puolisoni on ottamassa vastaan hommaa, jossa 1-2viikon reissuja tulisi varmaan kerran kuussa.
Kommentit (8)
jompi kumpi matkustelee noinkin tiheästi ja pitkiä matkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
insinöörialan töissä ja vähänkään korkeammassa asemassa, tuo on peruskuvio. Meidän tutuista kaikki matkustaa noin tai enemmän.
2
Eli mulla mies on yleensä 2 viikkoa /kk reissun päällä. Viikonloput on kumminkin aina kotona. Oikeastaan olen tosi tottunut jo tuohon reissaamiseen, vaikka alussa tuntui ihan kauhealle pyörittää kaikkea yksinään, ilman toisen aikuisen apua. Hirveä ikäväkin vaivasi alussa, mutta nykyisin viikot hurahtavat jo nopeamman tuntuisesti :)
Meillä on 2 lasta, toinen 5v ja toinen 7v, ja hyvin meillä on sujunut. Sen olen huomannut miehen reissuviikoilla, että kaupassakäynnit kannattaa suunnitella etukäteen (ei voi soittaa toiselle, että tuotko töistä tullessasi sen unohtuneen margariinin..) Eli mä käyn kaupassa aina lauantaina ostamassa ruokaa sen verran, että se riittää tiistaille tai keskiviikolle. Ja sit puolessa välissä viikkoa käydään kuopuksen kans kaupassa ostamassa ruuat loppuviikolle samalla ku haetaan esikoinen koulusta. Eli en ole kokenut tuossa reissaamisessa muuta monimutkaista, mutta toisen aikuisen puuttuessa pitää suunnitella omat menot tarkemmin.
Semmoisen voisin vielä todeta, että alkuun miehen palattua reissusta voipi jopa mennä kinasteluksi (en tiedä mistä tuokin johtuu, ikävästä?). Meillä varmaan 5 ekaa kuukautta saatiin aina riita aikaan miehen tultua kotiin reissultaan.. Sittemmin on tasoittunut tuo myrsky. Miehen kollegalla ja vaimollaan kuulemma ollut samanlaisia oireiluja reissutyön alkuaikoina :)
jos ei ole lapsenvahteja lähellä. Minulla on ollut aika rankkaa välillä, kun muutimme toisen lapsen syntymän aikaan uudelle paikkakunnalle miehen työn perässä. Samaan aikaan alkoi pidemmät reissut.
Nyt jo sujuu rutiinilla, kun lapset isompia ja muodostunut jonkinlainen turvaverkko.
ei tule viikonlopuiksi välttämättä kotiin (voi olla toisella puolella maapalloa). Ja itse pelkäänkin juuri viikonloppujen ikävää..
No, aikapa sen näyttää mitä hommasta tulee. Vähän kyllä jännittää.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on usein viikon ulkomailla. sitten kotimaassa on poissa paikkakunnalta keskimäärin 3-4krt/vk, joskus yön yli, usein vain kellon ympäri. pitkiä rewissuja ehkä kuukauden välein.
lapsia kolme. lapset täyttäneet syksyllä 5v,3v ja 1v. aika yksinhuoltajamenoa tämä on. lapsilla on kova ikävä isää ja minä olen välkillä tosi väsynyt kun lapset sairaina ja mies poissa.
mutta mies tekee siitä mistä tykkää. ja olen kuitenkin pääsääntöisesti ihan hyvin pärjännyt kotona.
sitten joskus kun menen töihin niin omaa uraa täytynee luoda siten että olen töissä 8-16. eihän niitä muksuja muuten hoitas kukaan...
itse olen meillä se reissaava osapuoli. Mies pärjää hienosti kotona: kun minä lähden, jompi kumpi mummo tulee taloon ja hoitaa kodin ja lapset. Mies on sanonutkin että pääsee paljon helpommalla kun olen poissa. Minä kun odotan vähän aktiivisuutta, mummot passaa " pojan" siinä missä lapsetkin...
Silloin harvoin kun mies jonnekin lähtee, ei kukaan jostain syystä kysy, pärjäänkö kotona lasten kanssa...
Omaa tyhmyyttäni tämä tietysti on, tuli vaan mieleen.
Kyllähän siitä selviää, kunhan suunnittelee etukäteen ja on tukijoukkoja siltä varalta, että joku sairastelee.