Varotteko vauvamahaanne leikkiessänne lasten kanssa?
Eli kun leikitte perheen lasten kanssa, oletteko jotenkin erityisesti varoneet kasvanutta mahaanne? Ja kuinka " kovaa menoa" masu yleensä kestää? =)
Itselläni on kohta kolmevuotias esikoinen ja olen onnistunut näihin 27. raskausviikkoon asti olemaan ilman masukolhuja, enkä ole asiaa mitenkään erityisesti varonut. Eilen illalla kuitenkin esikoisen kiivetessä syliini hän otti kyynärpäällään tukea ylävatsastani ja sai aikaan pistävän kivun mahan yläosassa. Nyt olen tietenkin hormoonimylläkässäni kuvitellut päässäni ties minkälaisia kauhukuvia ja alan epäillä, liikkuuko vauva yhtä paljon kuin aiemmin...
Mitään kipua ei ole tuntunut jälkeenpäin, eikä muutenkaan supistele ym. Mietin vain, voiko esim. istukka irrota tai repeytyä tuollaisesta? Ja kai siitä nyt jotakin jatkuvaa kipua olisi, jos jotakin olisi todella tapahtunut...?
Taidan olla nyt aivan ylivarovainen, mutta kertokaa kanssasisaret, kuinka olette touhunneet masujenne kanssa?
Kiitos jo etukäteen!
Nalle rv26+
Kommentit (5)
Siis juuri tuollaisia, että esikoinen ottaa kädellään tukea vatsan päältä. Eiköhän se vauva kuitenkin ole aika hyvässä turvassa siellä vatsassa ja menee alta pois, kun ylhäältä tulee painetta. Kyllähän neuvolassakin sitä vatsaa painellaan. Potkut tai lyönnit olisivat sitten varmaan pahempi juttu.
Jos istukka repeäisi tai irtoaisi, niin tulisi käsittääkseni verta aika tavalla ja kipu olisi kova.
alusta lähtien. Muutama pieni tönäisy tai potkaisu on sattunut, muttei mitään hälyttävää kipua, pientä hetkellistä vain. Onhan se lapsivesi siellä pehmusteena, kuten kaikki kudokset ja kohtulihaskin, joten kyllä se vauva pärjää. Minusta tuntuu aina hurjalta se neuvolan tunnustelu, kun en itse juuri uskalla kuin silitellä ja vähän tunnustella. Kun mainitsin, terkka sanoi, että vauva on hyvässä turvassa, vaikka kosketellankin. Ja jossakin luki, että pitäisikin kosketella =)
Sukulaisrouvalla irtosi kerran kohtu painavaa huonekalua nostaessa, ei raskaana :) Semmoisia kannattaa varoa ihan normaalioloissa kyllä. Ommeltiin takaisin paikoilleen :)
Nyt kun rakenneultran jälkeen tiedän, että istukka on etuseinämässä niin yritän olla varovaisempi kun tulee mieleen kauhukuvia juuri istukan irtoamisesta tms. En tiedä onko realistista pelätä, mutta parempi kai katsoa kuin katua :) Muuten luulen kyllä vauvan olevan todella hyvässä suojassa lapsiveden sisässä vaikka esikoinen vatsaa tönisikin.
Soitin paniikissa terkalle, joka kyseli, onko ollut kipuja tai vuotoja ja onko tuntunut liikkeitä. Kun en silloin vielä tuntenut liikkeitä ollenkaan, niin terkka ehdotti, että kuunnellaan varmuuden vuoksi sydänäänet. Rauhoitteli kyllä, että ainahan niitä kolhuja etenkin lapsiperheissä sattuu, ja vauva köllöttelee vedessä aika hyvässä suojassa. Eli jos joku isku vatsaan osuu, mutta ei aiheuta kipua eikä vuotoa ja vauva tuntuu liikkuvan, niin voi olla aika levollisin mielin. Mutta tietysti parempi etukäteen varoa niin paljon kun pystyy! Mies ei enää anna mun kiipeillä keittiöjakkaralla, vaikka itse nauran, että eihän tää kiipeily vaarallista ole vaan putoaminen.. mutta tottahan se toki on, että parempi olla ottamatta turhia riskejä.
Itselläni menee viikot 27+6. Aika alussa oma isokokoinen kolmivuotiaani kumautta mua suoraan alavatsaan ja huolestuin heti. Soitin äitipolille ja kerroin mitä oli tapahtunu, viikkoja oli sillo n.14+ kätilö sano et kaikkea sattuu ja ei niille mitää voi. Mut sitte lisäs et onhan odottavia jopa kolareissa ja vauvat selviää hyvin=)
Mä kyllä varon joka päivä lasten kans masua niin hyvin ku pystyn!