Onko muita, jotka ovat todella halunneet lapsia, mutta silti eivät halua olla lasten kanssa kotona vuotta pitempään??
Olenko kummajainen? Rakastan hurjasti lapsiani, enkä vaihtaisi heitä pois, mutta en vaan kestä olla kotona. Haluan päästä töihin. Mulla kaatuu seinät päälle, hermot palaa lasten kanssa välillä siten, että en ole itsestäni kovin ylpeä, kodin jatkuva sotkuisuus ottaa päähän. En vaan kestä viettää 24/tuntia tässä ympäristössä Ahdistun. Oma elämä valuu hukkaan, kun en pääse toteuttamaan itseäni myös töissä.
Olenko siis tosi huono äiti???
Kommentit (4)
Ihme venkoilu alkaa, kun vanhempainvapaan loppu häämöttää. Ja kaikkien kolmen kanssa ollut sama asia. Ei kai me voida olla huonoja äitejä? Lapset ovat maailman rakkaimmat, mutta muutakin tarvitsee, ettei polla pimahda. ;)
astapainoa äitiydelleni, ja jaksan samalla olla parempi äiti lapselleni. Väsynyt, kireä äiti ei välttämättä ole paras mahdollinen sekään.
kun 1 . lapsi oli 10 kk ikäinen, 2 . 10 kk ikäinen ja nyt 3 . lapsesta olen kotona, kunnes hän täyttää 1 v. 2 kk.
2 vanhempaa jo kouluiässä olevaa on ihan tervejärkisiä lapsia !!
(meillä oli hoitaja kotona joten perhmeä lasku... päiväkotiin menivät 4 ja 6-vuotiaina)
menen tammikuussa 2008 töihin. Olen töissä opetusalalla (yliopisto) joten järkevintä aloittaa työt joko tammikuussa tai elokuussa...
sitä omaa olemistaan ja tekemisiään. Siis vaikka mennä juttelemaan jonnekin ammattiauttajalle.