Mies haluaa kuulemma "omaa aikaa",voi vittujen kevät!!!!!
Meillä on pieni vauva ja mies on aina töissä ja nyt sitten haluaa lisää omaa aikaa.Se ei suinkaan riitä että on käynyt viimeiset 2 viikkoa baarissa perjantaisin,ollut yötä tallinnassa kaverinsa kanssa ja loppukuusta lähdössä kahden päivän reissulle harrastusporukan kanssa,ja nyt esimerkiksi on heti aamusta lähdössä sinne harrastukseensa.
Mun omaa aikaa on sitten vissiin se kun saan käydä joskus paskalla rauhassa jos vauva sattuu nukkumaan silloin.
Kommentit (110)
Jotenkin surkeeta luettavaa, alkaen apn kielenkäytöstä otsikossa..miksei pienten lasten siis vauvojen vanhemmat voisi olla hetken ihan vaan vanhempia, ilman niitä ainaisia risteilyjä ja baareja, kai sitä omaa aikaa voi muutenkin viettää kuin ryyppäämällä? Ei lapsi niin kamalan monta vuotta ole pieni. Jos haluaa runsaasti sitä "omaa" aikaa niin turha hankkia lapsia, se olisi kaikkien etu, tosin ei nyt auta apn tapauksessa tietty tämä viisastelu.
Kun omat lapseni olivat pieniä, olin kotona heitä hoitamassa, mies teki pitkää päivää ja lopun ajan olimme perheenä yhdessä, se oli mukavaa, ei kummallakaan ollut mitään hinkua baareihin. Kävimme kylässä ja meillä kävi vieraita, kaikilla oli pieniä lapsia joten vietimme mukavaa aikaa ilman alkoholia. Molemmilla oli yhdet harrastukset joihin kului muutama tunti viikossa ja silloin toinen hoiti vauvaa. Toki lapsemme oppivat käyttäytymään myös ravintolassa, kävimme syömässä yhdessä mutta ei se viina siihenkään liittynyt sen enempää kuin että se joka ei ajanut otti jos halusi lasillisen ruuan kanssa. Meillä kun muutenkin oli sellainen periaate että kun on lapsia niin toisen täytyy aina olla ajokunnossa, eipä ollut vaikeaa kun yleensä olimme molemmat. Olen kyllä iloinen siitä että tässä talossa ei ole humalaiset hilluneet lasten edessä. Kaikilla ei ole tietenkään sama arvojärjestys, ihmiset ovat erilaisia.
[quote author="Vierailija" time="18.05.2013 klo 12:24"]
[quote author="Vierailija" time="18.05.2013 klo 10:52"]
[quote author="Vierailija" time="18.05.2013 klo 10:29"]
[quote author="Vierailija" time="18.05.2013 klo 09:57"]
[quote author="Vierailija" time="18.05.2013 klo 09:16"]
[quote author="Vierailija" time="18.05.2013 klo 09:12"]
Tuttu tunne. Mies oli vailla "omia päiviä" että pää pysyy kasassa. En voinut mitään muuta kuin nauraa, lapsi oli jotain 3-viikkoinen. Ei tullut todellakaan omia päiviä. Miehet ei oikeasti sanomatta tajua, kokevat että se on naisen työ hoitaa se vauva ja pelkkää mukavuutta. Miehen työpäivä on vauva-aikana 8 tuntia, naisen 24. Oikeasti se ilta-aika kuuluu jakaa, äidillä on täysi oikeus parin tunnin vapaaseen joka helvetin ilta, jos vaan imetyksen kannalta onnistuu.
Kehityskeskustelu vaan teillekin.
[/quote]
MIksi et mene töihin ja laita lasta hoitoon? Nykyaikana ei kenenkään pidä jäädä lasta hoitamaan kotiin.
[/quote]
Häh? Laittaisin alle 3-kuisen vauvan hoitoon? Oletpa sukkela kaveri.
[/quote]
Moni palkkaa hoitajan. Monessa perheessä kummatkin vanhemmat käy töissä.
[/quote]
Tiedätkö, sun pitäisi oikeasti palkata hoitaja sun isovanhemmillesi. Ai, mutta sehän olenkin minä!
Pitkittelin lastentekoa kolmekymppiseksi ihan rakkaudesta sinun lähimmäisiisi ja maksoin veroni, jotta voin pienen hetken nähdä elämää sen alkupäästä. Suotakoon se minulle että voin nauttia äitiyspäivärahani. Palaan varmasti töihin varsin aikaisin ja laitan lapseni kollegoideni hoidettavaksi.
[/quote]
Mun isovanhemmat ei tarvitse hoitajaa.
[/quote]
Eivätköhän vielä tule tarvitsemaan.
[quote author="Vierailija" time="18.05.2013 klo 12:33"]
just joo- on ap sinun valintasi annatko miehelelsi lisää omaa aikaa- vai vaaditko perheen eteen lapsenhoitoon ja siivoukseen osallistumista
[/quote]
Ei apn pitäisi joutua vaatimaan. Enkä minä ainakaan vauva-aikana jaksanut vaatia. Arki oli selviytymistä väsyneenä ja jos normaali ehdotus tai pyyntö ei tehonnut, energiaa ei riittänyt jatkuvaan vaatimiseen ja riitelyyn. Ja ennen lapsia oli keskusteltu ja mietitty, mutta todellisuus silti jossain määrin yllätti.
[quote author="Vierailija" time="18.05.2013 klo 08:56"]
Jep. Ei se lapsi vaan äidin ole. Liian usein näkee tätä jakoa että lapset on äidin ja isä hoitaa kun hänelle sopii. Vittu.
[/quote]
Siinä voi alunalkaen päättää ettei imetä. Tuttipulloja ja korviketta saa kaupasta. Äitien yleisin tekosyy omaan paremmuuteen vanhempana on juuri imetys. Tasa-arvo vaan kehiin ja tissit paidan alle piiloon. Maidontuotannon pysäyttämiseen tarvitaan vain yksi tabletti. Turha ruikuttaa, kun asenne on "äiti paras, isän vuoro myöhemmin". Onhan näitä jo nähty.
[quote author="Vierailija" time="18.05.2013 klo 12:49"]
[quote author="Vierailija" time="18.05.2013 klo 12:33"]
just joo- on ap sinun valintasi annatko miehelelsi lisää omaa aikaa- vai vaaditko perheen eteen lapsenhoitoon ja siivoukseen osallistumista
[/quote]
Ei apn pitäisi joutua vaatimaan. Enkä minä ainakaan vauva-aikana jaksanut vaatia. Arki oli selviytymistä väsyneenä ja jos normaali ehdotus tai pyyntö ei tehonnut, energiaa ei riittänyt jatkuvaan vaatimiseen ja riitelyyn. Ja ennen lapsia oli keskusteltu ja mietitty, mutta todellisuus silti jossain määrin yllätti.
[/quote]
Jos se on noin rankkaa, niin lopeta imetys, ihan niin kuin on jo ehdotettu. Silloin molemmat vanhemmat ovat samalla viivalla ja kummallakin on velvollisuus hoitaa lasta.
Kuka nyt ei tahtoisi omaa aikaa tuollaisesta? Raskas työ ja kotona odottaa mökkihöperö vaimo itkuisen vauvan kanssa, joka vaatii viettämään "yhteistä aikaa perheenä" ja takertuu kiinni kun mies yrittää lähteä käymään lähikaupassa.
Tuo kuuluisa "yhteinen aika perheenä" on ihan bullshittiä muutenkin. Ei istu suomalaiseen sielunmaisemaan, on ihan teennäistä touhua ja täysin luonnoton asetelma. Ja mitä pienen vauvan kanssa voi edes tehdä? Laittaa vaunuihin ja te menette lenkille, vai? Vaiko nyhjätä sohvalla ja nuokkua leffan ääressä samalla kun toinen hyssyttää lasta? Vau, siinä sitä laatuaikaa kerrakseen...
[quote author="Vierailija" time="18.05.2013 klo 08:56"]
Nyt kunnon keskustelu siitä, että se ei vaan käy. Te olette molemmat lapsen vanhempia, ja vauvojen ja pienten lasten vanhemmat joutuvat unohtamaan sen oman ajan hetkeksi. Lyhyet hetket on ok, jatkuva harrastaminen, reissuaminen ja yleinen liesuilu ei.
[/quote]
Juuri näin.
Jos minun vaimoni alkaisi ap:n kaltaiseksi hirviöksi vauvan jälkeen poistaisin kyllä molemmat elämästäni. Muistahan akka se, että mies hankkii sille sun pennulles ravintoa jota itse et pystyisi äitiyspäivärahalla tarjoamaan. Tiedän että vauvanhoito on työlästä eikä kukaan täysjärkinen ihminen lisäänny miettimättä arkea vauvan jälkeen. Meillä minä olin ensimmäisen lapsemme ajan se joka jäi kotiin ja vaimo kävi töissä. Vaimon tullessa kotiin oli hän luonnollisesti väsynyt työpäivän jälkeen eikä hänkään öitään hyvin nukkunut äänekkään otuksen ansiosta.
Yhteinen aika minkä vietimme vaimoni työpäivän jälkeen vei häneltä omaa aikaa. Neuvottelimme että hän saa pitää harrastuksensa ja viettää vapaata ystäviensä kanssa.
Jos olisin miehesi ja minulta kiellettäisiin rentoutuminen, en liiemmin aikailisi päätöksen teossa. Suuta soukeammalle nainen, ethän vaadi että te molemmat joudutte hoitamaan äpäräänne täyspäiväisesti. Et sitä itsekkään selvästi jaksa.
En ole lukenut koko ketjua läpi, mutta nyt omien lasteni ollessa kouluikäisiä katsoisin parhaaksi strategiaksi seuraavanlaisen toiminnan:
Jos keskustelu ei auta, minä varmaan varaisin hotellin jostain lähikaupungista ja odottaisin miehen kotiin paluuta perjantain työpäivän päätteeksi. Kun mies tulee ovesta sisään, sanon "Palaan sunnuntaina. Menen nyt ottamaan omaa aikaa".
En vastaisi puhelimeen, mutta lukisin tekstiviestit. Vaikka tuntuisi kuinka hirveälle, pitäisin pintani ja palaisin kotiin vasta sunnuntaina. Lapsille olisin kertonut jo aikaisemmin meneväni johonkin (vaikka ystävän luo). Siinä mies sitten voisi koko viikonlopun miettiä miten tässä näin käv ja tuntea sen miten paljon työtä perheen hoitaminen ja ruokkiminen vaatii. Teksin näin vain siinä tapauksessa, että mies olisi täysin luotettava lastenhoitaja. Jos olisi alkkis tm. vastuuton, en tekisi.
Luulisin, että sunnuntai-iltana saataisiin aikaa hyvinkin erilainen keskustelu. Varsinkin, jos mies oli suunnitellut jos jotakin harrastusta ja illanviettoa viikonlopulle.
Tsemppiä ap! Älä suostu lattiarätiksi.
Ap:n tekstistä paistaa läpi se, että ette juuri viihdy toistenne seurassa eikä teillä ole aikuisten kesken toisillenne kauheasti annettavaa. Ongelma on minusta parisuhteessanne, joka on KAHDEN ihmisen päätös jakaa elämä keskenään. Kysykää toisiltanne: mitä haluat elämältä ja miten minä voin tukea sinua siinä. Antakaa tilaa, mutta muistakaa myös viihtyä toistenne seurassa. Lapset voi hyvin kun ympärillä on sopuisuutta ja rakkautta. keskustelkaa! toi edellisen vinkki on kyllä ihan silkkaa vittuilua, joka ei teidän parisuhdetta ainakaan pelasta.
[quote author="Vierailija" time="18.05.2013 klo 12:44"]
Jotenkin surkeeta luettavaa, alkaen apn kielenkäytöstä otsikossa..miksei pienten lasten siis vauvojen vanhemmat voisi olla hetken ihan vaan vanhempia, ilman niitä ainaisia risteilyjä ja baareja, kai sitä omaa aikaa voi muutenkin viettää kuin ryyppäämällä? Ei lapsi niin kamalan monta vuotta ole pieni. Jos haluaa runsaasti sitä "omaa" aikaa niin turha hankkia lapsia, se olisi kaikkien etu, tosin ei nyt auta apn tapauksessa tietty tämä viisastelu.
Kun omat lapseni olivat pieniä, olin kotona heitä hoitamassa, mies teki pitkää päivää ja lopun ajan olimme perheenä yhdessä, se oli mukavaa, ei kummallakaan ollut mitään hinkua baareihin. Kävimme kylässä ja meillä kävi vieraita, kaikilla oli pieniä lapsia joten vietimme mukavaa aikaa ilman alkoholia. Molemmilla oli yhdet harrastukset joihin kului muutama tunti viikossa ja silloin toinen hoiti vauvaa. Toki lapsemme oppivat käyttäytymään myös ravintolassa, kävimme syömässä yhdessä mutta ei se viina siihenkään liittynyt sen enempää kuin että se joka ei ajanut otti jos halusi lasillisen ruuan kanssa. Meillä kun muutenkin oli sellainen periaate että kun on lapsia niin toisen täytyy aina olla ajokunnossa, eipä ollut vaikeaa kun yleensä olimme molemmat. Olen kyllä iloinen siitä että tässä talossa ei ole humalaiset hilluneet lasten edessä. Kaikilla ei ole tietenkään sama arvojärjestys, ihmiset ovat erilaisia.
[/quote]
Ihanaa, että kaltaisianne pyhimyksiä on olemassa. Luulin jo, että maailmasta ei tule täydellistä paikkaa elää, mutta te annatte toivoa paremmasta huomisesta.
Kyllä on naisen asia hoitaa lapsi jos niitä itse kärtätte ja kinuatte. Mies luulee, että hoidatte sitten sen lapsen myös. Toiset tulevat jopa "vahingossa" raskaaksi. Ei ihme, että mies haluaa tehdä omia kivoja juttuja. Se vauva on naisille se kiva juttu. Ehkä olen sovinistinen mies, mutta näin se menee.
Miehenä en koe saavani tarpeeksi omaa aikaa. Mutta kaikkeen tottuu ja se on ihan omasta sipulista kiinni miten näistä asioista selviää. Ajan myötä kaikki toivon mukaan helpottuu.
"Viihteellä" (kalareissulla) olen viimeksi käynyt tammikuussa. Lapsi syntyi huhtikuun alussa. Työskentelen arkena 7-1530. Kesken työpäivän tulee itkuisia raivopuheluita siitä miten vaikeaa kotona on. Rankka synnytys johti siihen että ensimmäiset pari viikkoa minulla oli kotona 2 hoivattavaa.
1530-XXXX yritän viettää aikaa lapsen kanssa ja hoitaa kotia parhaani mukaan esim. perheen ruuanlaitto on täysin minun hartioilla. Kotona nousee hirveä äläkkä (syyllistämistä, itkua ja avautumista) jos käyn 1h viikossa treenaamassa joukkuepeliä (ei ihan luonnistu kotioloissa). Viikonloppuisin hoidamme lasta yhdessä siten että minulla on isompi osuus työstä. Äiti saa nukkua aamulla pitkään. Itse nukuin/olin vuoteessa 08 pitempään synnytystä edeltävänä viikonloppuna.
Lapsi on meillä lähes täysin korvikeruokinnassa vähäisen maidon tuotannon vuoksi. Äiti ei ennen raskauttakaan halunnut oikein missään käydä (viettää omaa aikaa). Silloin reenasin kuitenkin 3krt viikossa ja kävin satunnaisesti kavereiden kanssa ulkona.
Öisin hoidamme yhdessä siten että suoritan vaipan vaihdon ja äiti syöttää. Valittaa ei parane koska viulunkieli on jo valmiiksi kireä. Olen pakottanut ajatuksiin että hormoonidemonit siellä muijan päätä sekoittaa että kyllä tämä tästä kun painetaan vaan leukaa rintaan.
Ja jokainen meistä on yksilö eikä näitä kokemuksia voi verrata keskenään.
Kiva, että jollain muullakin on samanlaista! Meillä mies on reissutyössä. Hänen päivänsä reissussa ollessa loppuu yleensä 3:n aikoissa, jolloin hän siirtyy hotellille. Se loppu ilta hänellä onkin sitten aikaa touhuta omiaan ja olla rauhassa. Mitä mä teen kotona, kuunteleen puolivuotiaan itkuhuutoa ja 2,5 uhmaiän aiheuttamaa kiukuttelua (no joo, kyllä mä pärjään ei siinä mitään), mutta mitä mies tekee, kun tulee kotiin viikonlopuksi. Mä haluaisin omaa aikaa, kun mun työ on niin raskasta. Onhan se autolla ajo toki raskasta (joo tosiaan..), joka paikkaan ja se vasta raskasta onkin ku saa yöpyä hotelleissa, parhaimmassa tapauksessa kylpylässä ja pääsee sinne sitten iltaisin rentoutumaan, uimaan ja saunomaan. Erittäin raskasta. Mä en edes muista, koska olisin viimeksi yksin ollut rauhassa saunomassa. Jos mennään porukalla saunaan niin mies alkaa kiukutella, jos pyydän häntä lähtemään aikaisemmin saunasta, jos puolivuotias esim. alkaa huutamaan. Ei kuulemma koskaan saa saunoa yksin!
Ja joo, asiasta on puhuttu, monet kerrat. Toteaa, että hän ei ajattele sitä asiaa noin, että mulla on raskasta, mä kuulemma pärjään, oon ennenkin pärjänny.
[quote author="Vierailija" time="23.05.2013 klo 11:51"]
Ja joo, asiasta on puhuttu, monet kerrat. Toteaa, että hän ei ajattele sitä asiaa noin, että mulla on raskasta, mä kuulemma pärjään, oon ennenkin pärjänny.
[/quote]
Piruakos sitten olette lapsia hankkineet? Tuliko tämä miehen työkuvio jotenkin yllätyksenä?
[quote author="Vierailija" time="23.05.2013 klo 11:56"]
[quote author="Vierailija" time="23.05.2013 klo 11:51"]
Ja joo, asiasta on puhuttu, monet kerrat. Toteaa, että hän ei ajattele sitä asiaa noin, että mulla on raskasta, mä kuulemma pärjään, oon ennenkin pärjänny.
[/quote]
Piruakos sitten olette lapsia hankkineet? Tuliko tämä miehen työkuvio jotenkin yllätyksenä?
[/quote]
Ennen lasten hankkimista puhuttiin näistä asioista, mies lupasi auttaa ja hoitaa. Hoitaa isän roolinsa. Ja kyllä miehen työkuviot tuli yllätyksenä, mies vaihtoi työpaikkaa paremman palkan takia. Tiesin, että hän on reissussa, mutta vain silloin tällöin niinkuin hän itse mulle oli sanonut. Aluksi niitä reissuja ei ollut ollenkaan, nyt niitä on joka viikko jossai. 4 päivää viikosta mies on poissa. Maanantain hän on 7-17 poissa. Eipä sinä sitten paljoa enää aikaa jääkkään lasten kanssa olemiseen. Viikonloput on kotona, mutta silloin kuulemma haluaa omaa aikaa.
Mies totesi mulle kerran, kun asiasta keskusteltiin, että oliskohan sittenki pitäny jättää lapset hankkimatta, jos se on niin raskasta. Mä puolestaan totesin, että ei, nämä on parhainta mitä mulle on tapahtunut, mä vaan luulin saavan itselleni aikuisen miehen, lapsille hyvän isän, enkä "kakaraa".
[quote author="Vierailija" time="23.05.2013 klo 11:56"]
[quote author="Vierailija" time="23.05.2013 klo 11:51"]
Ja joo, asiasta on puhuttu, monet kerrat. Toteaa, että hän ei ajattele sitä asiaa noin, että mulla on raskasta, mä kuulemma pärjään, oon ennenkin pärjänny.
[/quote]
Piruakos sitten olette lapsia hankkineet? Tuliko tämä miehen työkuvio jotenkin yllätyksenä?
[/quote]
Ennen lasten hankkimista puhuttiin näistä asioista, mies lupasi auttaa ja hoitaa. Hoitaa isän roolinsa. Ja kyllä miehen työkuviot tuli yllätyksenä, mies vaihtoi työpaikkaa paremman palkan takia. Tiesin, että hän on reissussa, mutta vain silloin tällöin niinkuin hän itse mulle oli sanonut. Aluksi niitä reissuja ei ollut ollenkaan, nyt niitä on joka viikko jossai. 4 päivää viikosta mies on poissa. Maanantain hän on 7-17 poissa. Eipä sinä sitten paljoa enää aikaa jääkkään lasten kanssa olemiseen. Viikonloput on kotona, mutta silloin kuulemma haluaa omaa aikaa.
Mies totesi mulle kerran, kun asiasta keskusteltiin, että oliskohan sittenki pitäny jättää lapset hankkimatta, jos se on niin raskasta. Mä puolestaan totesin, että ei, nämä on parhainta mitä mulle on tapahtunut, mä vaan luulin saavan itselleni aikuisen miehen, lapsille hyvän isän, enkä "kakaraa".
sekin viesti tuli sitten näköjään 2 kertaa.
Minä olen lähtökohtaisesti sitä mieltä, että molemmilla on oikeus omaan aikaan myös vauvan synnyttyä. Mutta olen myös sitä mieltä, että vauva automaattisesti myös vähentää molempien mahdollisuuksia omaan aikaan. Ongelmia syntyy, kun a) toinen ei halua tinkiä omista vapauksistaan vauvan synnyttyä, b) toinen kompensoi vauva-arjen rasittavuutta lisäämällä omaa aikaansa entisestään, c) toinen vaatii toista luopumaan kaikesta omasta ajasta tai d) toinen vaatii toista muuntumaan vauvan synnyttyä oman norminsa mukaiseksi.
just joo- on ap sinun valintasi annatko miehelelsi lisää omaa aikaa- vai vaaditko perheen eteen lapsenhoitoon ja siivoukseen osallistumista